Nopan koulu loppuu

Kaikki kaksi opettajaiset koulut, lappu luukulle.

Herätkää siellä nopassa tähän tilanteeseen!

Aloittaja toistaa samaa viranhaltijoiden valhetta. Lieneekö ihan itse johtaja vai päällikkö?

Nopankylän koulun tämänhetkiseksi oppilasmääräksi oli materiaaleissa merkitty 22
oppilasta. Kunnanvaltuuston voimassa olevan päätöksen - päätös Koskenkorvan koulun mitoituksesta 17.4.2023 - mukaan Nopankylän koulun oppilasmäärään lasketaan koulussa (fyysisesti) 20.9. laskentapäivänä olevat oppilaat. Nopankylän koulun osalta oppilasmäärään lasketaan siis myös esioppilaat. Koulussa on siten tällä hetkellä 25 oppilasta, mukaanlukien 3 esioppilasta.

Materiaaleissa esiintyvät vaihtelevilla laskentatavoilla esitetyt oppilasmäärät antavat
vääristyneen ja valheellisen kuvan koulun todellisesta tilanteesta ja vaikuttavat
päätöksentekoon Nopankylän koulun kannalta epäedullisesti.

Oppilasmäärä oli väärä ja valheellinen myös ensi lukuvuoden osalta, materiaalin mukaan 22 oppilasta. Oppilasmäärä on tietoon perustuvien omien laskelmiemme mukaan lukuvuonna 2026-2027, 25 oppilasta ja 2027-2028 26 oppilasta. Lastenkoti Käpyrantaan tulee lisää alakouluikäisiä lapsia vuonna 2026, 2027 ja 2028.

Ennusteet oppilasmäärän romahtamisesta ovat siis valheellisia, eivätkä vastaa todellista tilannetta.
Nopankylässä on tehty juuri kuten kunnanvaltuusto 2023 edellytti, hankittu lisää lapsia ja asukkaita jotta koulu voi jatkaa päätöksen mukaisesti.

1) Päätöksenteon pohjatiedot ovat virheellisiä
Valtuutetuille sanotaan, että heille jaettu materiaali ei noudata kunnan omaa päätöstä oppilasmäärän laskemisesta.
2.) Tulevaisuusennusteita pidetään harhaanjohtavina
Valtuutetuille kerrotaan, että myös tulevien vuosien oppilasmääräarviot ovat liian matalia. Tämä on erityisen tärkeää, koska päätökset tehdään usein ennusteiden perusteella. Jos ennusteet ovat alakanttiin, koulu voi näyttää pitkällä aikavälillä kannattamattomalta, vaikka todellisuus olisi toinen.
Valmistelu on niin puutteellista, harhaanjohtavaa ettei sen tietoihin voi luottaa.
Asia on syytä siirtää takaisin valmisteluun ja vaatia oikeat, totuudenmukaiset tiedot päätöksenteon tueksi.

Kuulemistilaisuudessa opetuspäällikkö esitti Nopankylän koulun lakkautuksen perusteeksi Koskenkorvan uuden koulun saamista kaksisarjaiseksi. Pidämme tätä perustetta sekä hyvän hallinnon vastaisena, epäoikeudenmukaisena, riittämättömänä että oikeudellisesti kestämättömänä. Koulun lakkautus muuttaa perustavanlaatuisesti lasten ja perheiden arkea, oppimisympäristöä sekä vaikuttaa lasten hyvinvointiin.

Oppilasennusteiden mukaan Koskenkorvan koulu ei säily kaksisarjaisena kuin yhden vuoden, vaikka sinne pakkosiirrettäisiin Nopankylän ja Luoman lapset.

Opetuspäällikön viran voisi lopettaa, siitä saatavat säästöt olisi suuremmat kuin Nopankylän tai Luoman koulun lopettamisesta.

Kun lasten määrä ja koulujen määrä laskee, miksi hallintoon palkattiin toinenkin johtaja lisää. Kahden pällikön kuukausittaiset kulut kunnalle +16000 euroa, vuodessa 192000.

Koulun koko ei Ilmajoella selitä oppilaiden kokemuksia, joten kouluratkaisuja ei pidä tehdä tämän oletuksen varassa.
Tutkimustieto ei tue väitettä, että suuremmat koulut olisivat oppilaille parempia, joten sitäkään ei voi käyttää päätösten perusteluna.
Jos päätöstä halutaan perustella taloudella, senkin tulee nojata oikeaan ja läpinäkyvään tietoon. Tällä hetkellä käytössä olevat laskelmat ovat kuitenkin puutteellisia ja täysin virheellisiä, eivätkä anna luotettavaa kuvaa todellisista kustannuksista tai vaikutuksista.

Pienissä kouluissa on selkeitä pedagogisia vahvuuksia:

Oppilaat tunnetaan yksilöinä, mikä mahdollistaa aidosti eriytetyn opetuksen
Ryhmäkoot ovat usein pienempiä, mikä tukee oppimista ja työrauhaa
Yhteisöllisyys on vahvaa, mikä näkyy oppilaiden sitoutumisena ja turvallisuuden tunteena
Moni-ikäiset ryhmät voivat kehittää oppilaiden vuorovaikutus- ja vastuunkantotaitoja

Isommissa kouluissa puolestaan voi olla enemmän valinnaisuutta ja erityisresursseja, mutta nämä hyödyt eivät automaattisesti toteudu jokaisen oppilaan arjessa.

Keskeinen kysymys ei siis ole koulun koko, vaan se, miten opetus järjestetään.

Jos pedagogiikkaa käytetään perusteluna päätökselle, sen tulee perustua näyttöön – ei oletukseen, että suurempi yksikkö olisi lähtökohtaisesti parempi.

Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen ja oppilashuoltotyö?

Tämä on perustelun ydin ja samalla sen heikoin kohta.

Palveluiden tuottaja on hyvinvointialue, ei koulu
Kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat liikkuvat jo nyt koulujen välillä
Saatavuus ei riipu siitä, onko koulu iso vai pieni, vaan resursoinnista ja organisoinnista

Toisin sanoen palvelut voidaan järjestää tasapuolisesti myös hajautetussa mallissa.

Väite esitetään jopa esityslistalla faktana “toteutuu parhaiten keskitetyllä kouluratkaisulla”

Mutta ei esitetä tutkimusnäyttöä, ei paikallista vertailua, ei konkreettisia mittareita.
Tämä on oletus, ei todistettu johtopäätös. Tälläistä valmistelua, joka ei perustu totuuteen, ei pidä hyväksyä missään toimielimessä.
Virkavastuu näyttää olevan seitinohutta.

Valmistelun heikkous näkyy erityisesti koulukuljetusten kohdalla.
Niitä ei ole selvitetty, vaikka valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.
Tämä osoittaa ettei virkavastuulla toimivat ole tehtäviensä tasalla.

On vaikea ymmärtää, miksi valtuuston palautuksen jälkeen keskeisintä vaikutusta – koulukuljetuksia – ei ole vieläkään selvitetty riittävällä tasolla. Tämä ei vastaa huolellisen valmistelun vaatimusta.

Kunta on tehnyt päätöksen, jonka varaan perheet ovat rakentaneet arkeaan.
Nyt, kun ehdot täyttyvät, ollaan vetämässä mattoa heidän altaan.
Hyvä hallinto ei toimi näin.

Eli sieltä lastensuojelulaitoksesta tulee joka vuosi uusia oppilaita kouluun mutta niitä ei poistu ollenkaan…?
Sillä matikalla saadaan kivasti lisää oppilaita paperilla kaiken aikaa.
Taisi olla viimeisessä lukemassa 11 oppilasta nopan koulussa. No, tietysti jos viimeiseen asti pitää taistella niin tietysti.
Onneksi kylällä on niitäkin vanhempia, jotka ymmärtävät tämän tilanteen ja hyväksyvät koulun lopettamisen, koska oppilaat loppuvat.

Viranhaltijoilla factat muuttuneet valheiksi.

Kaikki menee Ilmajoen päättäjillä läpi, ne uskoo mitä vaan. Varsin toopeja ovat.

Kyllähän ainut tietoon perustuva oppilaslukema on tämänhetkinen oppilasmäärä. Muut ovat ennusteita, vaikka ne kuka laskisi. Vaikka se kylän yksi armoton koulun puolustaja.

Tällä hetkellä 25

Vuonna 2031 eli viiden vuoden päästä 10 oppilasta.
Tulee kovat oppilaskohtaiset kulut, ehkä lähemmäs 20000 € per oppilas.
Mutta, ei tarvi kuljettaa ketään mihinkään. Säästyy paljon rahaa.

Ei lasketa. Tiedät sen kyllä itsekin, mutta kun factat loppuu, et voi kun vääristellä asioita. Ihan virkahenkilötasoa.

Pettääkö valtuusto lupauksensa?

Noin sanoo takinkääntäjät, ei kuulosta suoraselkäisen puheelta.

Oliko huhtikuun 2023 valtuuston päätös siis takinkääntö?

Alkuperäinen päätös aikanaan koski 1-6 luokkien oppilaita kaikissa kouluissa. Oliko se, että nopassa ruvettiin laskemaan mukaan myös eskarit, takinkääntö? Vai pelkkää nopan suosimista?

Eikö nyt täs konkurssi kypsäs Ilmajoella,olisi helpompi et siirrettäis kaikki oppilaat kirkkaan ja Seinäjoelle!säästö olisi mieletön!

Miten kävi?

Keskuskomitea tiedottaa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja eniten äänessä, ilman esitys ja äänioikeutta.

Kokoomus ja Sdp yhdessä rintamassa lopettamassa kyläkouluja.

Vain persu puolusti kyläkouluja!

Oliko kaikki kepulitkin lopettamassa Noppaa ja Luoman koulua?
Eipähän tarvitse niitä enää äänestää. Nimet tänne!

ja tekoäly opettaa väärin asioita. tyhmä kun onpi.

joku lasten lasten vankila tulee jonnekin, uutisessa: Liminkaan joo, sinne voi laitta jengi-pikkutyttöjä.

Tulevassa valtuuston esityslistassa kerrotaan että nopassa on oppilaiden poissaolot loppuneet kokonaan. Väitetään siis että kaikki oppilaat ovat joka päivä paikalla. Aika härski valhe!

Kun tarkastellaan kokonaisuutta rehellisesti, säästöt näyttävät yhä epävarmemmilta:
Uusi suuri koulu maksaa miljoonia, kuljetuskustannukset kasvavat,
kylien vetovoima heikkenee, perheitä muuttaa pois ja samalla katoaa jotain paljon rahaa suurempaa. Luottamus.

Samaan aikaan kunnassa kyllä löytyy rahaa, miljoonahankkeisiin, edustamiseen, konsulttiselvityksiin ja kaikenlaiseen hallinnon pyörittämiseen.
Mutta lasten lähikouluun ei muka löydy.

Kaikkein röyhkeintä on se, että tätä yritetään myydä “vastuullisena taloudenpitona”, vaikka edes säästöistä ei ole varmuutta.

Totuus on tämä,
“Teidän kylällä ei ole meille enää arvoa.”

Sitten ihmetellään myöhemmin, miksi kylät kuihtuvat, talot eivät käy kaupaksi ja ihmiset menettävät luottamuksen päättäjiin.

Jos lasten lähikoulu on 25 lapsen pikkulaitos, siihen ei pidäkään riittää rahaa.

Minä ainakin ilmaisen suoraan mielipiteeni ylipienistä kouluista ilmajoella, vaikka en valtuutettu olekaan. Täällä saa ilmaista mielipiteensä vapaasti, kunhan se ei loukkaa toisia.
Tiedän että moni on kanssani samaa mieltä ilmajoella. Liian pienet koulut eivät ole tasa-arvoisia kuntalaisia ajatellen.