Vappu on klaarattu

Avaussanat myös vapuksi 2026: ”Suomi on mielisairaala, jota potilaat johtavat” |
Nämä entisen ulkoministerin, professori Keijo Korhosen Helsingin Suomalaisella Klubilla 28.5.2009 pitämänsä esitelmän avaussanat tulivat mieleen MV-lehden 20.4.2026 julkaisemasta kolumnista, jonka otsikko oli ”Katariinat Suuri ja Souri”. Kolumnin on kirjoittanut MV-lehteen "Kainuun sissi".

Katariina Souri oli pääroolissa perustamassa Suomen Graniittipuoluetta. Sen uskottavuus edistää puolueohjelmansa mukaista ihmisläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä yhteiskunnassamme sai kovan kolauksen, kun Katariina maaliskuun lopussa ilmoitti ensi vuoden eduskuntavaaleissa asettuvansa Suomen Keskustan ehdokkaaksi.

Professori Keijo Korhonen sanoi myös, että suurimmat puolueet näyttelevät olevansa erimielisiä, mutta tosiasiassa jakavat vallan keskenään. Aika ajoin yksi on oppositiossa ja toiset hallituksessa ja sitten taas roolit vaihtuvat. Veikko Vennamo sanoi 1969 kun puoluelaki annettiin, että Suomesta tuli puoluediktatuuri. Maamme lyhyen itsenäisyyden aikana tämä taloudellisen vallan sätkynukke ei säätänyt yhtään lakia, jolla Perustuslain mukaista kansanvaltaa olisi suomalaisille annettu.

EU-liitoksen jälkeen unionin päättämät lait palvelevat joidenkin muiden kuin suomalaisten etuja.

Vaikka mainitussa MV-lehden kolumnissa esitetty arvelu Helsingin Sanomien motiiveista verrata Katariina Souria Venäjän keisarinnaan Katariina Suureen tuntuu kaukaa haetulta, on vaikeaa nähdä muuta syytä kuin kolumnistin epäily ”demokratian näkökulmasta pikimustan” EU:n valkopesu. Se, että Katariina Souri teki ”Soinit” jo ennen kuin hänen perustamansa puolue oli edes ehtinyt aloittaa toimintansa, palvelee nimenomaan valtapuolueiden diktatuuria ja maamme taloudellista valtaa.

Kainuun mies, professori Korhonen piti EU:ta institutionalisoituna korruptiojärjestelmänä, jossa EU-parlamentin jäsenillä ei ole edes lakialoiteoikeutta. EU-parlamentin jäsenyydet vaikuttavat palkinnoksi itsenäisyyden ja kansansuvereniteetin luovuttamisesta kasvottomalle suurpääomalle. Hyvillä palkoilla ja kulukorvauksilla on meppien mukavaa suomalaisten piikkiin syödä Brysselin illassa öljyssä keitettyjä sinisimpukoita valkoviini kyytipoikana.

Pää irti Suomen puolesta…
Toisenlaista henkeä edustivat ne useat 1780-luvun lopun itsenäisyysmiehet, jotka olivat allekirjoittaneet Liikkalan nootin ja Anjalan liittokirjeen, ja jotka sen vuoksi tuomittiin kuolemaan. Heistä yksi, Mikkelissä 1741 syntynyt suomalainen sotilas ja Ruotsin armeijan eversti Johan Henrik Hästesko mestattiin 8. syyskuuta 1790 Tukholman Ladugårdslandstorgetilla.

… ja Suomi irti Ruotsista
Varhaisista itsenäisyystaistelijoista ansaitsee arvon suurmiehenä Suomen ensimmäisen kadettikoulun isä ja Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen mutta lyhytaikainen kenraalikuvernööri Georg Magnus Sprengtporten. Hän kirjoitti 1786 Suomen ensimmäisen perustuslain ehdotuksen. Suomen tasavalta olisi ollut neljästä autonomisesta maakunnasta koostunut liittovaltio.

Vaikka maamme perustuslaissa on aina säädetty maakunnan itsehallinnosta, minkä toteuttaminen tulisi nähdä velvollisuutena, yli 50 yrityksestä huolimatta sitä tähän päivään mennessä ole saatu aikaan. Ahvenanmaalla, maamme pienimmässä maakunnassa ja ainoalla hyvinvointialueella itsehallinto on toiminut hyvin yli 100 vuotta.

Suomalaisten suurenmoinen tyhmyys…
”Jos haluaa valita jonkin erityisen suomalaisen luonteen piirteen”, Erno Paasilinna sanoo, ”ensimmäiseksi ja viimeiseksi tulee mieleen tyhmyys.”

Jo Paasikivi sanoi, että suomalaiset ovat poliittisesti ällistyttävän lahjattomia. J. V. Stalin sanoi samaan henkeen, että suomalaiset ovat äärimmäisen kovakalloista kansaa. Kun kaksi näin viisasta miestä on näin yksimielisiä suomalaisten tyhmyydestä, siinä täytyy olla jotain suurenmoista.”

… ja päätön valtionjohto