RadioDei lauantaina klo 20:00.

Voisi ilmoittautua perinteiseen amputoidun raajan rukouksellapalautustapahtumaani!

Perinteisesti olen joutunut tuon tapahtuman yksin viettämään, koska yhdenkään uskonharhaisen usko ei ole riittänyt edes yrittämään.

Ehkä nyt tärppää...

>>>>>>Kristityn tulee pysyä Kristuksessa ( ojentautuen apostolisen opetuksen mukaan joka on luettavissa Raamatussa UT:ssa)<<<<<
-----------
Lainaus kirjasta:
 “David Petts-Raamattu ja parantuminen-Suomentanut Eeva Saarimaa—Aikamedia-
 
Copyright O David Petts 2006 All rights reserved.—Originally published under the title JUST A TASTE OF HEAVEN by Mattersey Hall, Mattersey DN 10 5HD, England.
 
Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1992 kirkolliskokouksessa käyttöönottamaa suomennosta, ellei toisin mainita.
 
Copyright O Aikamedia Oy 2009 Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 987-95146-865-0
Sivunvalmistus Aikamedia Oy
Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009
 
——————————
 
( Sivulta 138 ) “….. Keskustelua: I. Pietarin kirje 2:24
On tärkeä ymmärtää oikein Pietarin sanat: "Hänen haavansa ovat teidät parantaneet." Sanaa Parantaneet on tässä jakeessa käytetty kuvaannollisesti, eikä sitä pitäisi kirjaimellisen tulkinnan kautta liittää sairauksien parantumiseen.
Ensimmäinen Pietarin kirje kirjoitettiin aikana, jolloin seurakunta oli vainojen kohteena, ja tulevan kirkkauden sijasta kirjeen pääteemaksi voisi tiivistetysti nimetä tämänhetkiset kärsimykset. Teema nähdään monessa kohdassa kirjettä, esimerkiksi jakeissa I :6-7, 4:12-13, 19 ja 5:10. Pietari ei ota lainkaan puheeksi sairautta tai yliluonnollista parantumista. Toisen luvun 24. jae on osa jaksoa, jossa kristittyjä rohkaistaan tottelemaan auktoriteetteja (2: 13-3:6 )
 
(Sivulta 139) Tämä jakso voidaan luontevasti jakaa kolmeen osaan:
 
1. Hallisijat ja esivalta (2:13-17)
2.Isännät (2: 18-25)
3. Aviomiehet (3:1-6)
Käsittelemme lyhyesti ensimmäistä kohtaa johdantona seuraavalle, johon paneudumme yksityiskohtaisesti. Aviopuolisoiden välistä suhdetta emme tässä yhteydessä käsittele.
 
Hallitsijoiden ja esivallan totteleminen (1. Piet. 2:13-17)
Pietari sanoo, että kristittyinä meidän täytyy totella niitä, jotka on asetettu valtaa pitämään, niin että hyvä käytöksemme voisi hiljentää meidän syyttäjämme. Me olemme vapaat, mutta meidät ei tule käyttaa vapautta tekosyynä vääryyden tekemiseen, sillä vapaudestamme huolimatta me olemme Jumalan orjia (j. 16). Meidän täytyy asettua auktoriteettiasemassa olevien alaisuuteen, koska elämme Jumalan auktoriteetin alla. Me tottelemme auktoriteetteja Jumalan vuoksi ( j.13 )
 
Isäntien totteleminen (1. Piet. 2:18-25)

Edellä totesimme, että inhimillisen johtajan auktoriteetin tunnustaminen on tapa ilmaista kuuliaisuutta Jumalan auktoriteetille. Tämän vuoksi pystymme hyväksymään johtajiemme päätökset. Silloin kun Pietari kirjoitti kirjeensä, asia kosketti erityisesti niitä, jotka elivät orjan asemassa. 54 Jakeissa 18-25 Pietari osoittaakin sanansa suoraan heille ja kehottaa heitä tottelemaan isäntiään ( sivulta 140 )silloinkin, kun nämä ovat epäoikeudenmukaisia. Orjat joutuvat todennäköisesti kokemaan myös kovaa kohtelua (j. 19-20). Niissä tilanteissa heidän kannattaa muistaa, että heidät on Kristuksen esimerkin tavoin kutsuttu kärsimään myös syyttömästi (j. 20-21). 55 Jeesus on jokaisen viattomana kärsivän esikuva.
 
Näissä jakeissa ei missään kohden sanota, ettei kristittyjen tarvitse kärsiä, koska Kristus on kärsinyt heidän puolestaan. Päinvastoin, jos kristitty hyvää tehdessään kärsii, hänen tulee pysyä kärsivällisenä ja muistaa, että tämä on Jumalan tahto hänen elämässään, sillä Jeesus on itse antanut esimerkin, jota meidän tulee seurata (j. 20-21) 56
Jakeissa 22-25 (vrt. Jes. 53) luetellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja hänet nostetaan suurimmaksi esikuvaksi viattomille, jotka joutuvat kärsimään ilman omaa syytään. He ovat käytännössä toteuttamassa periaatetta, joka ilmoitetaan jo jakeessa 21, eli että Kristuksen kärsimykset ovat esikuva, jota kristittyjen tulee seurata.
- Kristus oli viaton (j. 22),
- hän ei herjannut takaisin eikä uhkaillut (j. 23),
- vaan uskoi itsensä Jumalan haltuun (j. 23).
 
Tämä on selvästi tarkoitettu rohkaisuksi kristityille, jotka elivät orjan asemassa ja joutuivat kokemaan epäoikeudenmukaisia rangaistuksia. Tulkinta on tasapainossa myös muualta samasta kirjeestä löytyvän, kärsimystä koskevan opetuksen kanssa (vrt. 3:8-18  4:12-19).
Jeesuksen viattomuus ja viittaus siihen, ettei hän antanut takaisin samalla mitalla, eivät ole ainoa rohkaisu syyttömästi kärsiville kristityille. Vielä enemmän häntä rohkaistaan muistuttamalla Jeesuksen ( sivulta 141) kärsivällisyyden seurauksista. Jeesuksen kuolema ei ollut turha, vaan sen kautta me olemme saaneet pelastuksen!
Jatkuu

Anonyymi00003 kirjoitti:

>>>>>>Kristityn tulee pysyä Kristuksessa ( ojentautuen apostolisen opetuksen mukaan joka on luettavissa Raamatussa UT:ssa)<<<<<
-----------
Lainaus kirjasta:
 “David Petts-Raamattu ja parantuminen-Suomentanut Eeva Saarimaa—Aikamedia-
 
Copyright O David Petts 2006 All rights reserved.—Originally published under the title JUST A TASTE OF HEAVEN by Mattersey Hall, Mattersey DN 10 5HD, England.
 
Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1992 kirkolliskokouksessa käyttöönottamaa suomennosta, ellei toisin mainita.
 
Copyright O Aikamedia Oy 2009 Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 987-95146-865-0
Sivunvalmistus Aikamedia Oy
Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009
 
——————————
 
( Sivulta 138 ) “….. Keskustelua: I. Pietarin kirje 2:24
On tärkeä ymmärtää oikein Pietarin sanat: "Hänen haavansa ovat teidät parantaneet." Sanaa Parantaneet on tässä jakeessa käytetty kuvaannollisesti, eikä sitä pitäisi kirjaimellisen tulkinnan kautta liittää sairauksien parantumiseen.
Ensimmäinen Pietarin kirje kirjoitettiin aikana, jolloin seurakunta oli vainojen kohteena, ja tulevan kirkkauden sijasta kirjeen pääteemaksi voisi tiivistetysti nimetä tämänhetkiset kärsimykset. Teema nähdään monessa kohdassa kirjettä, esimerkiksi jakeissa I :6-7, 4:12-13, 19 ja 5:10. Pietari ei ota lainkaan puheeksi sairautta tai yliluonnollista parantumista. Toisen luvun 24. jae on osa jaksoa, jossa kristittyjä rohkaistaan tottelemaan auktoriteetteja (2: 13-3:6 )
 
(Sivulta 139) Tämä jakso voidaan luontevasti jakaa kolmeen osaan:
 
1. Hallisijat ja esivalta (2:13-17)
2.Isännät (2: 18-25)
3. Aviomiehet (3:1-6)
Käsittelemme lyhyesti ensimmäistä kohtaa johdantona seuraavalle, johon paneudumme yksityiskohtaisesti. Aviopuolisoiden välistä suhdetta emme tässä yhteydessä käsittele.
 
Hallitsijoiden ja esivallan totteleminen (1. Piet. 2:13-17)
Pietari sanoo, että kristittyinä meidän täytyy totella niitä, jotka on asetettu valtaa pitämään, niin että hyvä käytöksemme voisi hiljentää meidän syyttäjämme. Me olemme vapaat, mutta meidät ei tule käyttaa vapautta tekosyynä vääryyden tekemiseen, sillä vapaudestamme huolimatta me olemme Jumalan orjia (j. 16). Meidän täytyy asettua auktoriteettiasemassa olevien alaisuuteen, koska elämme Jumalan auktoriteetin alla. Me tottelemme auktoriteetteja Jumalan vuoksi ( j.13 )
 
Isäntien totteleminen (1. Piet. 2:18-25)

Edellä totesimme, että inhimillisen johtajan auktoriteetin tunnustaminen on tapa ilmaista kuuliaisuutta Jumalan auktoriteetille. Tämän vuoksi pystymme hyväksymään johtajiemme päätökset. Silloin kun Pietari kirjoitti kirjeensä, asia kosketti erityisesti niitä, jotka elivät orjan asemassa. 54 Jakeissa 18-25 Pietari osoittaakin sanansa suoraan heille ja kehottaa heitä tottelemaan isäntiään ( sivulta 140 )silloinkin, kun nämä ovat epäoikeudenmukaisia. Orjat joutuvat todennäköisesti kokemaan myös kovaa kohtelua (j. 19-20). Niissä tilanteissa heidän kannattaa muistaa, että heidät on Kristuksen esimerkin tavoin kutsuttu kärsimään myös syyttömästi (j. 20-21). 55 Jeesus on jokaisen viattomana kärsivän esikuva.
 
Näissä jakeissa ei missään kohden sanota, ettei kristittyjen tarvitse kärsiä, koska Kristus on kärsinyt heidän puolestaan. Päinvastoin, jos kristitty hyvää tehdessään kärsii, hänen tulee pysyä kärsivällisenä ja muistaa, että tämä on Jumalan tahto hänen elämässään, sillä Jeesus on itse antanut esimerkin, jota meidän tulee seurata (j. 20-21) 56
Jakeissa 22-25 (vrt. Jes. 53) luetellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja hänet nostetaan suurimmaksi esikuvaksi viattomille, jotka joutuvat kärsimään ilman omaa syytään. He ovat käytännössä toteuttamassa periaatetta, joka ilmoitetaan jo jakeessa 21, eli että Kristuksen kärsimykset ovat esikuva, jota kristittyjen tulee seurata.
- Kristus oli viaton (j. 22),
- hän ei herjannut takaisin eikä uhkaillut (j. 23),
- vaan uskoi itsensä Jumalan haltuun (j. 23).
 
Tämä on selvästi tarkoitettu rohkaisuksi kristityille, jotka elivät orjan asemassa ja joutuivat kokemaan epäoikeudenmukaisia rangaistuksia. Tulkinta on tasapainossa myös muualta samasta kirjeestä löytyvän, kärsimystä koskevan opetuksen kanssa (vrt. 3:8-18  4:12-19).
Jeesuksen viattomuus ja viittaus siihen, ettei hän antanut takaisin samalla mitalla, eivät ole ainoa rohkaisu syyttömästi kärsiville kristityille. Vielä enemmän häntä rohkaistaan muistuttamalla Jeesuksen ( sivulta 141) kärsivällisyyden seurauksista. Jeesuksen kuolema ei ollut turha, vaan sen kautta me olemme saaneet pelastuksen!
Jatkuu

Lue lisää

>>>>> Jeesuksen kuolema ei ollut turha, vaan sen kautta me olemme saaneet pelastuksen!<<<<
--------------
Jatkuu

Monet, jotka joutuvat kärsimään ilman omaa syytään, kokevat tarkoituksettomuutta ja turhautumista. Näitä tunteita pehmennetään muistuttamalla kristittyjä siitä, että Jeesuksen kärsimyksillä oli selvä päämäärä (I. Piet. 2:24-25). Niillä oli lunastava vaikutus.
Viatonta orjaa, joka joutuu vastaanottamaan isäntänsä lyöntejä, muistutetaan siitä, että Kristuskin joutui kärsimään syyttömästi, mutta ei ilman tarkoitusta, sillä hän kantoi meidän syntimme, jotta me voisimme synnille kuolleina elää vanhurskaudelle (j. 24).
 
Eksynyt lammas on palannut paimenensa luo (j. 25). Tällöin orja ehkä pystyy ymmärtämään, ettei hänenkään kärsimyksensä ole turha, vaikka sen tarkoitus olisikin hänelle vielä epäselvä. Pietari ei esitä, että orjien kärsimyksillä välttämättä olisi Kristuksen kärsimysten kaltainen lunastava vaikutus, mutta hän saattaa tarkoittaa sitä, että seuraamalla Kristuksen esimerkkiä syyttömänä kärsimisestä orjat voivat tuoda esiin Kristuksen asennetta ja siten voittaa muitakin Kristukselle (vrt. vaimoille annettu ohje, I. Piet. 3:1).
Tämä johdattaa meidät sanoihin "hänen haavansa ovat teidät parantaneet", joille pyrimme löytämään selityksen. Jotta päätyisimme oikeaan selitykseen, on pidettävä mielessämme asiayhteys. Pietari esittelee epäoikeudenmukaista kohtelua kokeneille orjille Kristuksen esimerkin, joka on samalla esikuvana kaikille syyttömästi kärsiville. Sanoilla hänen haavansa ovat teidät Parantaneet on selvä merkitys orjille, joita joskus hakattiin tai ruoskittiin täysin tarpeettomasti.
 
Sana haavat on alkukielessä mölöps, joka tarkoittaa sivalluksen aiheuttamaa ruhjetta, arpea tai juovaa, siis iholla olevaa jälkeä, joka oli orjille kovin tuttu. Pietari haluaa ilmaista syyttömästi ( Sivulta 142) hakatuille orjille, että myös Kristusta hakattiin, ja hänen haavojensa kautta orjat ovat "parantuneet". Pietari ei tässä kohdassa sano, että me olemme parantuneet (vrt. Jes. 53:5), vaan te, eli hän puhuttelee erityisesti orjia, joille sanalla mölöPs oli aivan erityinen merkitys.
Mitä sitten tarkoittaa se, että orjat olivat "parantuneet"? Pietari ilmeisesti viittaa syntien anteeksisaamiseen ja parantumiseen syntien jättämistä jäljistä, Tämä käy ilmi seuraavista seikoista:
 
-Juuri tätä ennen Pietari on sanonut, että Kristus kantoi meidän syntimme,    jotta me voisimme kuolla pois synneistä ja elää vanhurskaudelle.
- Jakeessa 25 Pietari viittaa edellisessä jakeessa tapahtuneeseen, eli hän liittää jakeessa 24 kuvatun "parantumisen" siihen, mitä tapahtui, kun eksyneet lampaat palasivat paimenensa luo.
 
Jesajan jakeesta 53:6 ei löydy samanlaista yhteyttä, mikä saattaa tarkoittaa, että Pietari haluaa erityisesti painottaa näiden asioiden välistä yhteyttä ja antaa ymmärtää, että tässä viitataan hengelliseen parantumiseen. (viite 57) "Hänen haavansa ovat teidät parantaneet" viittaa epäilemättä orjien kääntymiseen kristityiksi.
 
( VIITE 57 “ Syntien anteeksiannosta  näyttää selvästi olevan kyse myös Jesaja 53:5:ssa missä Herran palvelija on lävistetty meidän rikkomustemme takia  ja ruhjottu  meidän pahojen tekojen tähden.”)
 
Vaikuttaa täysin epäloogiselta, että parantuminen, johon tässä tekstissä viitataan, yritetään liittää ruumiilliseen parantumiseen. Missään kohdassa Ensimmäistä Pietarin kirjettä ei puhuta sairauksista parantumisesta, eikä varsinkaan tämän puheena olevan jakeen ympärillä. Parantumisella viitataan tässä selvästi hengelliseen eheyteen, joka on seurausta siitä, että Jeesus on kantanut meidän syntimme ristille ja me, niin kuin eksyneet lampaat, olemme palanneet sielujemme paimenen ja kaitsijan luo. Itse asiassa tässä raamatunkohdassa kristittyjä rohkaistaan kestämään kärsimyksiä, ei pakenemaan niitä.
 
( Sivulta 143 ) Johtopäätös
Tässä luvussa olemme osoittaneet, että Matteus soveltaa Jesajan jaetta 53:4 parantumiseen, mutta ei ristintyöhön. Pietari puolestaan käyttää Jesajan jaetta 53:3 ja soveltaa sitä ristiin, mutta ei ruumiilliseen parantumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kumpikaan jae tue sitä opetusta, että Jeesus kuoli sairauksien puolesta samoin kuin meidän syntiemme edestä. Olen kuitenkin maininnut, että eräässä mielessä parantumisen kyllä voidaan ymmärtää sisältyvän ristillä tapahtuneeseen sovitustyöhön.
Jatkuu

Anonyymi00005 kirjoitti:

>>>>> Jeesuksen kuolema ei ollut turha, vaan sen kautta me olemme saaneet pelastuksen!<<<<
--------------
Jatkuu

Monet, jotka joutuvat kärsimään ilman omaa syytään, kokevat tarkoituksettomuutta ja turhautumista. Näitä tunteita pehmennetään muistuttamalla kristittyjä siitä, että Jeesuksen kärsimyksillä oli selvä päämäärä (I. Piet. 2:24-25). Niillä oli lunastava vaikutus.
Viatonta orjaa, joka joutuu vastaanottamaan isäntänsä lyöntejä, muistutetaan siitä, että Kristuskin joutui kärsimään syyttömästi, mutta ei ilman tarkoitusta, sillä hän kantoi meidän syntimme, jotta me voisimme synnille kuolleina elää vanhurskaudelle (j. 24).
 
Eksynyt lammas on palannut paimenensa luo (j. 25). Tällöin orja ehkä pystyy ymmärtämään, ettei hänenkään kärsimyksensä ole turha, vaikka sen tarkoitus olisikin hänelle vielä epäselvä. Pietari ei esitä, että orjien kärsimyksillä välttämättä olisi Kristuksen kärsimysten kaltainen lunastava vaikutus, mutta hän saattaa tarkoittaa sitä, että seuraamalla Kristuksen esimerkkiä syyttömänä kärsimisestä orjat voivat tuoda esiin Kristuksen asennetta ja siten voittaa muitakin Kristukselle (vrt. vaimoille annettu ohje, I. Piet. 3:1).
Tämä johdattaa meidät sanoihin "hänen haavansa ovat teidät parantaneet", joille pyrimme löytämään selityksen. Jotta päätyisimme oikeaan selitykseen, on pidettävä mielessämme asiayhteys. Pietari esittelee epäoikeudenmukaista kohtelua kokeneille orjille Kristuksen esimerkin, joka on samalla esikuvana kaikille syyttömästi kärsiville. Sanoilla hänen haavansa ovat teidät Parantaneet on selvä merkitys orjille, joita joskus hakattiin tai ruoskittiin täysin tarpeettomasti.
 
Sana haavat on alkukielessä mölöps, joka tarkoittaa sivalluksen aiheuttamaa ruhjetta, arpea tai juovaa, siis iholla olevaa jälkeä, joka oli orjille kovin tuttu. Pietari haluaa ilmaista syyttömästi ( Sivulta 142) hakatuille orjille, että myös Kristusta hakattiin, ja hänen haavojensa kautta orjat ovat "parantuneet". Pietari ei tässä kohdassa sano, että me olemme parantuneet (vrt. Jes. 53:5), vaan te, eli hän puhuttelee erityisesti orjia, joille sanalla mölöPs oli aivan erityinen merkitys.
Mitä sitten tarkoittaa se, että orjat olivat "parantuneet"? Pietari ilmeisesti viittaa syntien anteeksisaamiseen ja parantumiseen syntien jättämistä jäljistä, Tämä käy ilmi seuraavista seikoista:
 
-Juuri tätä ennen Pietari on sanonut, että Kristus kantoi meidän syntimme,    jotta me voisimme kuolla pois synneistä ja elää vanhurskaudelle.
- Jakeessa 25 Pietari viittaa edellisessä jakeessa tapahtuneeseen, eli hän liittää jakeessa 24 kuvatun "parantumisen" siihen, mitä tapahtui, kun eksyneet lampaat palasivat paimenensa luo.
 
Jesajan jakeesta 53:6 ei löydy samanlaista yhteyttä, mikä saattaa tarkoittaa, että Pietari haluaa erityisesti painottaa näiden asioiden välistä yhteyttä ja antaa ymmärtää, että tässä viitataan hengelliseen parantumiseen. (viite 57) "Hänen haavansa ovat teidät parantaneet" viittaa epäilemättä orjien kääntymiseen kristityiksi.
 
( VIITE 57 “ Syntien anteeksiannosta  näyttää selvästi olevan kyse myös Jesaja 53:5:ssa missä Herran palvelija on lävistetty meidän rikkomustemme takia  ja ruhjottu  meidän pahojen tekojen tähden.”)
 
Vaikuttaa täysin epäloogiselta, että parantuminen, johon tässä tekstissä viitataan, yritetään liittää ruumiilliseen parantumiseen. Missään kohdassa Ensimmäistä Pietarin kirjettä ei puhuta sairauksista parantumisesta, eikä varsinkaan tämän puheena olevan jakeen ympärillä. Parantumisella viitataan tässä selvästi hengelliseen eheyteen, joka on seurausta siitä, että Jeesus on kantanut meidän syntimme ristille ja me, niin kuin eksyneet lampaat, olemme palanneet sielujemme paimenen ja kaitsijan luo. Itse asiassa tässä raamatunkohdassa kristittyjä rohkaistaan kestämään kärsimyksiä, ei pakenemaan niitä.
 
( Sivulta 143 ) Johtopäätös
Tässä luvussa olemme osoittaneet, että Matteus soveltaa Jesajan jaetta 53:4 parantumiseen, mutta ei ristintyöhön. Pietari puolestaan käyttää Jesajan jaetta 53:3 ja soveltaa sitä ristiin, mutta ei ruumiilliseen parantumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kumpikaan jae tue sitä opetusta, että Jeesus kuoli sairauksien puolesta samoin kuin meidän syntiemme edestä. Olen kuitenkin maininnut, että eräässä mielessä parantumisen kyllä voidaan ymmärtää sisältyvän ristillä tapahtuneeseen sovitustyöhön.
Jatkuu

Lue lisää

>>>>>>>Olen kuitenkin maininnut, että eräässä mielessä parantumisen kyllä voidaan ymmärtää sisältyvän ristillä tapahtuneeseen sovitustyöhön.<<<<
----------------
Jatkuu
Se ei kuitenkaan tarkoita, että Jeesus olisi kuollut meidän sairauksiemme puolesta aivan niin kuin hän kuoli syntiemme edestä. Aärimmilleen vietynä opetus ruumiillisen parantumisen sisältymisestä ristintyöhön voi olla erittäin vaarallinen. Jotkut opettavat sanojen "hänen haavansa ovat teidät parantaneet" (1. Piet. 2:24) tarkoittavan, että Jeesuksen kuolema oli meidän parantumisemme ja väittävät sillä perusteella, että kristitty ei oikeastaan voi enää sairastua. Tämä voi johtaa siihen, että kristitty kieltää olevansa sairas ja väittää olevansa jo parantunut, vaikka hän todellisuudessa olisi vakavasti sairaana ja lääketieteellisen avun tarpeessa. Joissakin tapauksessa ihmiset ovat jopa kuolleet tarpeettomasti ennen aikojaan, juuri tämänkaltaisen opetuksen takia. (Tästä enemmän luvussa 18.)
Tämän vuoksi on tärkeä ymmärtää, että Pietari viittaa haavojen parantumisesta puhuessaan orjiin ja näiden kääntymiseen kristityiksi: koska Jeesus oli kuollut heidän syntiensä edestä, he olivat parantuneet hengellisistä haavoista, joita synti saa aikaan, ja palanneet takaisin sielujensa paimenen luo.”

>>>>>>Spitali paranee antibiooteilla, uskovaisuus ei.<<<<
Ei ole mitään yli hengellisyyttä olemassa. Terveessä hengellisyydessä riittää kasvu varaa. Sen sijaan sielullisuus kaikkine ihmisen mielikuvituksen mukaan toiminta uskonnono nimissä on sairasta josta olisi tarpeen parantua. Ja se ei tapahdu kätten päälle panemisella vaan terveen opetuksen kautta.
---------------

Anonyymi00018 kirjoitti:

>>>>>>Spitali paranee antibiooteilla, uskovaisuus ei.<<<<
Ei ole mitään yli hengellisyyttä olemassa. Terveessä hengellisyydessä riittää kasvu varaa. Sen sijaan sielullisuus kaikkine ihmisen mielikuvituksen mukaan toiminta uskonnono nimissä on sairasta josta olisi tarpeen parantua. Ja se ei tapahdu kätten päälle panemisella vaan terveen opetuksen kautta.
---------------

Lue lisää

>>>>>Ja se ei tapahdu kätten päälle panemisella vaan terveen opetuksen kautta.<<<
-----------
Lainaus kirjasta:
 “David Petts-Raamattu ja parantuminen-Suomentanut Eeva Saarimaa—Aikamedia-
 
Copyright O David Petts 2006 All rights reserved.—Originally published under the title JUST A TASTE OF HEAVEN by Mattersey Hall, Mattersey DN 10 5HD, England.
 
Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1992 kirkolliskokouksessa käyttöönottamaa suomennosta, ellei toisin mainita.
 
Copyright O Aikamedia Oy 2009 Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 987-95146-865-0
Sivunvalmistus Aikamedia Oy
Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009
---------------------------------------
 
(SIVU 133)
 
11. KUOLIKO JEESUS MEIDÄN SAIRAUKSIEMME EDESTÄ?
 
Edellisessä luvussa kävimme läpi useita sairauteen vaikuttavia tekijöitä ja totesimme, että Jeesus on ristinkuolemansa kautta käsitellyt synnin ongelman ja hankkinut meille voiton Saatanasta. Tämän perusteella on mahdollista ymmärtää asia niin, että parantuminen on seurausta Jeesuksen sovitustyöstä ristillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi kuollut meidän sairauksiemme puolesta samalla tavoin kuin hän kuoli syntiemme edestä, vaikka jotkut niin opettavatkin. Olen käsitellyt tätä opetusta seikkaperäisesti toisaalla47, joten tässä yhteydessä riittää, että lyhyesti selitän opin sisällön ja tiivistelmän omista löydöistäni tutkittuani kahta raamatuntekstiä, joita yleensä käytetään kyseisen opin tukena.
 
Opin selitystä
Opetus, jonka mukaan Jeesus kuoli meidän sairauksiemme edestä samalla kun hän sovitti syntimme, sai luultavasti alkunsa yhdysvaltalaisen pyhitysliikkeen (Holiness Movement) parissa ( sivu 134) 1800-luvun lopulla.48 Varhaiset helluntailaiset omaksuivat opin, joka nykyään kuuluu uskon perustuksiin useissa suurimmissa helluntaiseurakunnissa. Se muodostaa myös osan uskonliikkeen (Faith Movement) perustuksesta.

 
Yksinkertaistetuimmassa muodossaan oppi voidaan määritellä seuraavasti:
 
Näkemys, jonka mukaan kristitty voi vaatia itselleen parantumisen sairauksista sillä perusteella, että Kristus on jo kantanut sairaudet meidän puolestamme, aivan kuten hän on kantanut meidän syntimme.
 
Ensi kuulemalta tämä opetus tuntuu todella hyvältä. Kristityn ei tarvitse muuta kuin julistaa itselleen parantuminen uskon kautta, ja hän tulee terveeksi! Lähempi tutkiminen paljastaa, että oppiin liittyy suuria ongelmia, ja siitä onkin esitetty useita muunnelmia, joihin tutustuin tarkemmin väitöskirjani työstämisen yhteydessä. Myöhemmässä luvussa palaamme opin ongelmiin ja ehdotuksiin sen uudelleen määrittelemiseksi. Nyt katsomme kahta raamatuntekstiä, joilla yleensä pyritään tukemaan tätä opetusta.
Jatkuu

Anonyymi00019 kirjoitti:

>>>>>Ja se ei tapahdu kätten päälle panemisella vaan terveen opetuksen kautta.<<<
-----------
Lainaus kirjasta:
 “David Petts-Raamattu ja parantuminen-Suomentanut Eeva Saarimaa—Aikamedia-
 
Copyright O David Petts 2006 All rights reserved.—Originally published under the title JUST A TASTE OF HEAVEN by Mattersey Hall, Mattersey DN 10 5HD, England.
 
Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1992 kirkolliskokouksessa käyttöönottamaa suomennosta, ellei toisin mainita.
 
Copyright O Aikamedia Oy 2009 Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 987-95146-865-0
Sivunvalmistus Aikamedia Oy
Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009
---------------------------------------
 
(SIVU 133)
 
11. KUOLIKO JEESUS MEIDÄN SAIRAUKSIEMME EDESTÄ?
 
Edellisessä luvussa kävimme läpi useita sairauteen vaikuttavia tekijöitä ja totesimme, että Jeesus on ristinkuolemansa kautta käsitellyt synnin ongelman ja hankkinut meille voiton Saatanasta. Tämän perusteella on mahdollista ymmärtää asia niin, että parantuminen on seurausta Jeesuksen sovitustyöstä ristillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi kuollut meidän sairauksiemme puolesta samalla tavoin kuin hän kuoli syntiemme edestä, vaikka jotkut niin opettavatkin. Olen käsitellyt tätä opetusta seikkaperäisesti toisaalla47, joten tässä yhteydessä riittää, että lyhyesti selitän opin sisällön ja tiivistelmän omista löydöistäni tutkittuani kahta raamatuntekstiä, joita yleensä käytetään kyseisen opin tukena.
 
Opin selitystä
Opetus, jonka mukaan Jeesus kuoli meidän sairauksiemme edestä samalla kun hän sovitti syntimme, sai luultavasti alkunsa yhdysvaltalaisen pyhitysliikkeen (Holiness Movement) parissa ( sivu 134) 1800-luvun lopulla.48 Varhaiset helluntailaiset omaksuivat opin, joka nykyään kuuluu uskon perustuksiin useissa suurimmissa helluntaiseurakunnissa. Se muodostaa myös osan uskonliikkeen (Faith Movement) perustuksesta.

 
Yksinkertaistetuimmassa muodossaan oppi voidaan määritellä seuraavasti:
 
Näkemys, jonka mukaan kristitty voi vaatia itselleen parantumisen sairauksista sillä perusteella, että Kristus on jo kantanut sairaudet meidän puolestamme, aivan kuten hän on kantanut meidän syntimme.
 
Ensi kuulemalta tämä opetus tuntuu todella hyvältä. Kristityn ei tarvitse muuta kuin julistaa itselleen parantuminen uskon kautta, ja hän tulee terveeksi! Lähempi tutkiminen paljastaa, että oppiin liittyy suuria ongelmia, ja siitä onkin esitetty useita muunnelmia, joihin tutustuin tarkemmin väitöskirjani työstämisen yhteydessä. Myöhemmässä luvussa palaamme opin ongelmiin ja ehdotuksiin sen uudelleen määrittelemiseksi. Nyt katsomme kahta raamatuntekstiä, joilla yleensä pyritään tukemaan tätä opetusta.
Jatkuu

Lue lisää

>>>>>. Nyt katsomme kahta raamatuntekstiä, joilla yleensä pyritään tukemaan tätä opetusta.<<<
-----------
Jatkuu
Keskustelua: Matteuksen evankeliumi 8:17
 
Yksinkertaistetussa muodossa väite on tämä:
 
I. Matteuksen evankeliumin jakeessa 8:16 kerrotaan, että Jeesus paransi kaikki sairaat.
 
2. Jakeessa 17 sanotaan, että Jeesus paransi heidät, jotta Jesajan profetia (53:4) kävisi toteen.
3. Toisaalla Uudessa testamentissa kuitenkin osoitetaan, että Jesajan profetia koskee ristinkuolemaa. ( sivulta 135)
 
4. Tämän perusteella Jeesus kantoi ristille sekä meidän sairautemme että syntimme.
 
Vaikka kohdat 1-3 pitävät paikkansa, kohdan 4 päätelmä ei ole pätevä. Ongelma on siinä, että tässä Matteuksen evankeliumin jaksossa kirjoittaja ei käytä Jesajan kirjan lainausta viitatakseen Jeesuksen ristinkuolemaane Matteus sanoo, että Jesajan kirjan profetia täyttyi Jeesuksen parantamistyössä jo kauan ennen kuin Jeesus kuoli ristillä. Matteus käsittelee Jeesuksen ristinkuolemaa evankeliuminsa luvuissa 26 ja 27, eikä hän siellä viittaa siihen, että Jeesus olisi kuollut meidän sairauksiemme edestä. Kahdeksannessa luvussa Matteus kuvaa tapahtumia, jotka ajoittuivat Jeesuksen parantamistyöhön Galileassa kolme vuotta ennen hänen ristinkuolemaansa.
 
 Lisäselityksiä varten meidän täytyy katsoa Matteuksen evankeliumin jaetta 8:17 hieman tarkemmin.
 
Matteuksen evankeliumi 8: 17- välitön asiayhteys
Matteuksen evankeliumin kahdeksannessa luvussa sanotaan, että Jeesus ajoi ulos pahoja henkiä ja paransi kaikki sairaat täyttääkseen Jesajan (53:4) profetian: "Hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme,"
 
Aiemmin samassa luvussa Matteus on antanut tarkkoja esimerkkejä Jeesuksen parantamistyöstä: spitaalinen (jakeet 14), sadanpäällikön palvelija (j. 5-13), Pietarin anoppi (j. 14-15). Jakeessa 16 on luultavasti pyritty tekemään yhteenveto edellä kuvatuista parantumisista ja muista samankaltaisista parantamisteoista, joita Jeesus teki sinä iltana. Jakeessa 17 Matteus kertoo, että Jeesus teki tämän kaiken, jotta kävisi toteen, mitä on sanottu Jesajan kirjassa, ja ( sivu 136) siihen perään Matteus siteeraa Jesajan jaetta 53:4.
Jatkuu

Anonyymi00020 kirjoitti:

>>>>>. Nyt katsomme kahta raamatuntekstiä, joilla yleensä pyritään tukemaan tätä opetusta.<<<
-----------
Jatkuu
Keskustelua: Matteuksen evankeliumi 8:17
 
Yksinkertaistetussa muodossa väite on tämä:
 
I. Matteuksen evankeliumin jakeessa 8:16 kerrotaan, että Jeesus paransi kaikki sairaat.
 
2. Jakeessa 17 sanotaan, että Jeesus paransi heidät, jotta Jesajan profetia (53:4) kävisi toteen.
3. Toisaalla Uudessa testamentissa kuitenkin osoitetaan, että Jesajan profetia koskee ristinkuolemaa. ( sivulta 135)
 
4. Tämän perusteella Jeesus kantoi ristille sekä meidän sairautemme että syntimme.
 
Vaikka kohdat 1-3 pitävät paikkansa, kohdan 4 päätelmä ei ole pätevä. Ongelma on siinä, että tässä Matteuksen evankeliumin jaksossa kirjoittaja ei käytä Jesajan kirjan lainausta viitatakseen Jeesuksen ristinkuolemaane Matteus sanoo, että Jesajan kirjan profetia täyttyi Jeesuksen parantamistyössä jo kauan ennen kuin Jeesus kuoli ristillä. Matteus käsittelee Jeesuksen ristinkuolemaa evankeliuminsa luvuissa 26 ja 27, eikä hän siellä viittaa siihen, että Jeesus olisi kuollut meidän sairauksiemme edestä. Kahdeksannessa luvussa Matteus kuvaa tapahtumia, jotka ajoittuivat Jeesuksen parantamistyöhön Galileassa kolme vuotta ennen hänen ristinkuolemaansa.
 
 Lisäselityksiä varten meidän täytyy katsoa Matteuksen evankeliumin jaetta 8:17 hieman tarkemmin.
 
Matteuksen evankeliumi 8: 17- välitön asiayhteys
Matteuksen evankeliumin kahdeksannessa luvussa sanotaan, että Jeesus ajoi ulos pahoja henkiä ja paransi kaikki sairaat täyttääkseen Jesajan (53:4) profetian: "Hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme,"
 
Aiemmin samassa luvussa Matteus on antanut tarkkoja esimerkkejä Jeesuksen parantamistyöstä: spitaalinen (jakeet 14), sadanpäällikön palvelija (j. 5-13), Pietarin anoppi (j. 14-15). Jakeessa 16 on luultavasti pyritty tekemään yhteenveto edellä kuvatuista parantumisista ja muista samankaltaisista parantamisteoista, joita Jeesus teki sinä iltana. Jakeessa 17 Matteus kertoo, että Jeesus teki tämän kaiken, jotta kävisi toteen, mitä on sanottu Jesajan kirjassa, ja ( sivu 136) siihen perään Matteus siteeraa Jesajan jaetta 53:4.
Jatkuu

Lue lisää

>>>>>!>Matteus kertoo, että Jeesus teki tämän kaiken, jotta kävisi toteen, mitä on sanottu Jesajan kirjassa, ja ( sivu 136) siihen perään Matteus siteeraa Jesajan jaetta 53:4.<<<<<<<
----------------
Jatkuu
"..Luontevin tapa selittää Matteuksen tavoitetta on tulkita hänen lainanneen Jesajaa, koska hän halusi vahvistaa, että Jeesus täytti tehtävänsä sairaiden parantajana sen mukaan, mitä Messiaan toiminnasta oli profetoitu. Tämä herättää kuitenkin kysymyksiä, kuten sen, minkä vuoksi Matteus kirjoitti evankeliuminsa ja miten hän käyttää Vanhan testamentin lainauksia.
 
Miksi Matteus kirjoitti evankeliuminsa?
 
Tietyt Matteuksen tekstin ominaispiirteet viittaavat siihen, että hänen päätarkoituksensa evankeliumin kirjoittamisessa liittyi sen ajan juutalaisten tarpeisiin. Tämän tuovat selvästi ilmi muun muassa seuraavat seikat:
 
-  Matteus esittelee Jeesuksen Vanhassa testamentissa esiin tuotujen toiveiden täyttymyksenä.
⁃            Hän soveltaa Vanhan testamentin tekstejä Jeesuksen elämään ja palvelustyöhön.
⁃            Hänen suhtautumisensa Vanhan testamentin lakiin ja juutalaisten kirjanoppineiden opetukseen.
⁃            Hänen käsityksensä kristittyjen seurakunnasta suhteessa juutalaisuuteen.
⁃            Hänen tapansa lainata Vanhaa testamenttia.
 
Matteuksen evankeliumin jakeen 8: 17 ymmärtämisen kannalta on oleellista ottaa huomioon, että Matteus kirjoittaa ennen muuta sen ajan juutalaisille. Kyseinen jae on vain yksi esimerkki siitä, miten Matteus lainaa Vanhan testamentin kirjoituksia todistaakseen, ( sivu 137) että Jeesus on kauan odotettu Messias ja Vanhan testamentin profetioiden täyttymys. Jotta voisimme ymmärtää asian perusteellisemmin, meidän täytyy tarkastella lähemmin Matteuksen tapaa lainata Vanhan testamentin tekstejä..."
Jatkuu
 ----------

Anonyymi00021 kirjoitti:

>>>>>!>Matteus kertoo, että Jeesus teki tämän kaiken, jotta kävisi toteen, mitä on sanottu Jesajan kirjassa, ja ( sivu 136) siihen perään Matteus siteeraa Jesajan jaetta 53:4.<<<<<<<
----------------
Jatkuu
"..Luontevin tapa selittää Matteuksen tavoitetta on tulkita hänen lainanneen Jesajaa, koska hän halusi vahvistaa, että Jeesus täytti tehtävänsä sairaiden parantajana sen mukaan, mitä Messiaan toiminnasta oli profetoitu. Tämä herättää kuitenkin kysymyksiä, kuten sen, minkä vuoksi Matteus kirjoitti evankeliuminsa ja miten hän käyttää Vanhan testamentin lainauksia.
 
Miksi Matteus kirjoitti evankeliuminsa?
 
Tietyt Matteuksen tekstin ominaispiirteet viittaavat siihen, että hänen päätarkoituksensa evankeliumin kirjoittamisessa liittyi sen ajan juutalaisten tarpeisiin. Tämän tuovat selvästi ilmi muun muassa seuraavat seikat:
 
-  Matteus esittelee Jeesuksen Vanhassa testamentissa esiin tuotujen toiveiden täyttymyksenä.
⁃            Hän soveltaa Vanhan testamentin tekstejä Jeesuksen elämään ja palvelustyöhön.
⁃            Hänen suhtautumisensa Vanhan testamentin lakiin ja juutalaisten kirjanoppineiden opetukseen.
⁃            Hänen käsityksensä kristittyjen seurakunnasta suhteessa juutalaisuuteen.
⁃            Hänen tapansa lainata Vanhaa testamenttia.
 
Matteuksen evankeliumin jakeen 8: 17 ymmärtämisen kannalta on oleellista ottaa huomioon, että Matteus kirjoittaa ennen muuta sen ajan juutalaisille. Kyseinen jae on vain yksi esimerkki siitä, miten Matteus lainaa Vanhan testamentin kirjoituksia todistaakseen, ( sivu 137) että Jeesus on kauan odotettu Messias ja Vanhan testamentin profetioiden täyttymys. Jotta voisimme ymmärtää asian perusteellisemmin, meidän täytyy tarkastella lähemmin Matteuksen tapaa lainata Vanhan testamentin tekstejä..."
Jatkuu
 ----------

Lue lisää

>>>>>>Jotta voisimme ymmärtää asian perusteellisemmin, meidän täytyy tarkastella lähemmin Matteuksen tapaa lainata Vanhan testamentin tekstejä..."<<<<
----------------
Jatkuu
"....Matteuksen tapa lainata Vanhaa testamenttia
Matteuksen evankeliumista löytyy kymmenen Vanhan testamentin lainausta, joiden yhteydessä hän toteaa, että
 näin tapahtui, jotta Profeetan ilmoitus kävisi toteen tai tällöin kävi toteen, mitä Profeetta oli Puhunut.
 
Matteus toteaa näin, koska hän haluaa esitellä Jeesuksen kaikkien Vanhan testamentin toiveiden ja ihanteiden täyttymyksenä ja osoittaa oman aikansa juutalaisille, että Jeesus on Messias. Juutalaiset odottivat Messiasta, joka parantaa sairaita, joten Matteus käyttää Jesajan jaetta 53:4 todisteena siitä, että Jeesuksen parantamistyö osoitti hänen olevan se, ketä juutalaiset olivat odottaneet.
 
Matteus ei yhdistä jaetta Jeesuksen ristinkuolemaan, vaan hän käyttää sitä Jeesuksen Galileassa tekemien parantamistekojen yhteydessä. Sen vuoksi meillä ei ole perusteita väittää Matteuksen opettavan, että Jeesus kuoli meidän sairauksiemme edestä samalla tavoin kuin syntiemmekin. Paitsi jos tulkitsemme asian niin, että Matteus osoitti tässä kohdassa Jeesuksen tulevaan ristinkuolemaan, koska hän kirjoitti evankeliuminsa ristinkuoleman jälkeen. Siinä tapauksessa täytyy kuitenkin kysyä, miksi hän ei selittänyt opetusta tarkemmin ja maininnut sitä luvuissa 26 ja 27, joissa hän puhuu ristiinnaulitsemisesta.
 
( sivu 138A) Kuten L.F.W Woodworth on huomauttanut, kannattaa panna merkille, että käyttäessään lainauksia tällä tavoin Matteus liittää ne tapahtumiin, jotka sijoittuvat juuri siihen hetkeen (vrt. Jeesuksen syntymä). Kahdeksannessa luvussa Matteus ei Jesajaa lainatessaan viitannut Herran tulevaan kärsimykseen vaan niihin tapahtumiin, joita hän juuri silloin kuvasi. 53 Tämä tuntuisi vahvistavan sen, että Matteus ei evankeliumin jakeessa 8:17 osoita ajassa eteenpäin ristille, vaan hänen tarkoituksenaan on mitä todennäköisimmin osoittaa, miten Jesajan profetia tuli todeksi Jeesuksen parantamistyössä.
 
Tämä johtaa meidät toiseen raamatunkohtaan, Ensimmäisen Pietarin kirjeen toiseen lukuun, jota myös usein käytetään perusteluna opetukselle, että Jeesus kantoi meidän sairautemme ristille..."