Tosi yllättävä tulos puntarilla (onneksi on järkyttynyt)

oliko virhe se että jätin käymättä puntarilla että viimeksi siis kävin puntarilla noin vuos sitten? Oliko myös virhe etten ollut mitannut vyötärönympärystäni vuoteen sitäkään?

Pitäskö niinku koko ajan melkein tarkkailla painoa joko puntarin tai vyötärönympärysmittauksen kautta jotta ei pääse käymhään pian niin että lihoaa??

Pahoittelut siitä kun avauspostauksessani oli muutamassa kohtaa selittelyn makua. Ainahan me ihmiset osa meistä ainakin tahtoo puolustella itseänsä . Esim se maha saattaa omissa silmissä näyttää pienemmältä kun toiset saattaa nähhä sen isompana.

On mulla nyt tavoite numero yksi se että panostan vielä enemmän mitä syön.

Liikunta -kuviot on hallinnassa että niitä edelleen jatkan.


Mulla on mielenterveysongelmia joten en halua enkä aiokaan ottaa stressiä tästä asiasta.

käytän rasvana rypsiöljyä ja kasvismargariinia. Rypsiöljyä käytän ruskean kastikkeen valmistuksessa. Pitäskö mun lopettaa kokonaan kastikkeiden syönnyt? Perunoiden kanssa kastike on hyvää. Lihottaako se kastike välttämättä niin paljon jos ei lisää rypsiöljyä niin paljoa? Tai onko mitään kastiketta joka olisi vähäkalorista? Löytyykö kaupasta valmisruokana sellaista? Valmisruoissa on usein paha maku ja liikaa suolaa ja en ole suosinut valmisruokia juuri koskaan vaan valmistan itse ruoat.

Olemme käyttäneet myös oliivineitsytöljyä jota yhden ruokalusikallisen joka aamu otamme .

Kasvismargariinia sipaisen leivälle tosi pienen määrän.

Entä vähärasvaiset juustot? Voiko niitä huoletta syödä? Tämä juusto jota nyt syön , on vähärasvaista 5% vähärasvaista juustoa. Meinaa vaan kovettaa mahan.

Tammikuussa ja helmikuussa tätä vuotta olin varmaan 2-3 kiloa hoikeampi kun housut ei meinanneet pysyä jalassa. Nyt huomaa kun samat housut jalassa niin ne eivät meinaa pudota.

Helmikuusta tähän toukokuun 11 päivä on varmaan tullut tehtyä joitain virheitä ja varmasti näin on käynytkin.

mut onhan se jonkun verran ärsyttävää kun ei osaa näitä asioita niin hyvin.

Verikoetuloksista ei ainakaan lääkäri ollut huolissaan.

mutta että niinku kyllä se hieman silti ärsyttää kun kuitenkin paljon harrastan liikuntaa niin kaikki hyvä yritys liikunnan puolella on tavallaan turhaa kun en osaa syödä.

Joku tässä mättää mikä?

pitäskö mun hommata uudet aivot lol?
no mutta oisko hyvä idea jos kävisin jutteleen terveydenhoitajan kanssa ja hän tekisi minulle ohjelman että laittaisi jonnekin ohjelman ylös josta voin katsoa miten pitää syyä??

olisko paikallaan kalorimittari?

Kyllä tässä jotain pitää tehdä. Ei ole oikein että lihoaa. 105cm vyötärönympärysmitta ja painolukemat 92kg toinen puntari ja toinen puntari 96kg ja minä oon 175cm pitkä.

Jääkö nytkin kaikki tavoitteet puhumisen aikomisen tasolle etten saa aikaiseksi tai en osaa ihan kaikkea tehdä oikein?
Oon mä yrittäny silti liikunnan puolella.

Isäni on myös ylipainoinen ja hänelle on tehty kaksi pallolaajennusta ja lääkärit oli kovana että hänen pitää ruokavalioon panostaa että pitää herkut jättää pois.

Asun isäni kanssa että mun täytyy kertoa isälle että nyt meidän pitää panostaa enemmän ruokavalioon. Aion ottaa hänet puhutteluun että rakentavasti toki aion asiat puhua.

Vaarana on ylipainossa se että minullekin pian tulee sepelvaltimotauti joka on isälläni. Sitten se on myöhäistä jos se tulee.

Ymmärrän kyllä jos paheksutte minua ja isääni. Olemme itte saaneet aikaiseksi tämän!

en välttämättä osannut mitata oikein vyötärönympärystäni (en ole terveydenhoitaja enkä lääkäri joten en siksi kai osaa mitata oikein) kun tulokset vaihteli kun ekalla kerralla nauhamitalla sain tuloksen 109cm ja toisella kerralla nauhamitalla sain tuloksen 104cm ja kolmannella kerralla 105cm. Vyötärönympärystä kun en osaa mitata niin voi olla mahdollista että totuus voi olla ihan jotain muuta että se vyötärönympärykseni voi olla yli 110cm , mahdoton tietää.

Kalorilaskuria harkitsen vakavasti ostaa. siinäki pitää kalorijutuissa ymmärtää tietyt seikat kun kävin netistä googlettamassa aiheesta eli pitää osata ymmärtää ikä, sairaudet, perintötekijät, lihasmassa ja fyysinen aktiivisuus . Minulla ainakin on fyysistä aktiivisuutta ja lihasmassaa ja syön masennuspillereitä(jotka saattaa lihottaa) ja mun geenit ei välttämättä ole niin hyvät ja olen iältäni 43v. Joten kaipa kalorilaskimen jos hommaan niin pitää varmaankin huomioida nuo seikat ettei tule ns kalorivajetta jota varoitellaan siellä ja jos ihminen ei onnistu painonpudotuksessa niin sitten pitää hankkia apua lisää ammattilaiselta.

Painonpudotus-operaatiossa pitäisi myös joka aamu punnita oma paino. Toinen vaihtoehto on mitata vyötärönympärys.

Että eiköhän tämä tästä ala luonnistua. Oikeastaan koko 43 vuotta oon paininut välillä paino-ongelmien kanssa mutta välillä on paino ollut normaalilla tasolla mutten oikeastaan koskaan ole ollut kovin laiha. Kilpaurheiluaikoina 175cm pitkä ja painoa 75kg jolloin olin kevyimmilläni. Kaikkein kevyimmilläni on paino käynyt kilpaurheiluaikoina 69kg;ssa . Silloin piti lihottaa 75kg:een kiloon takaisin koska olin menettänyt lihasmassaa liikaa. Kilpaurheilu-uran jälkeen on ollut sitten yleensä vaikeuksia painoni kanssa.

Minä kun pelkään että minulle voi käyvä sama kuin isälle = sepelvaltimotauti. Jo lievä ylipaino voi lisätä sitä riskiä vai voiko? Miten paljon pitää olla ylipainoinen jotta riski veri ja sydäntauteihin kasvaa? Onko mun mitat jo huolestuttavat?

siis 175cm , toinen puntari näytti 92kg ja toinen puntari 96kg, pari kertaa näytti 97kg.
Sitten yritin mitata vyötärönympärykseni ja tulokset vaihteli = 104cm, 105cm ja 109cm . En usko että osaan mitata oikein vyötärönympärykseni.