Kylähullu vanhakääpä kertoo

Nyt sitten kertoo enemmänkin noista jutuista ja sähköpostista mitä on saanut odotamme innolla.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Nyt sitten kertoo enemmänkin noista jutuista ja sähköpostista mitä on saanut odotamme innolla.

Tulee kovaa settiä kateellisista naapureista, jännityksellä jäädään seuraamaan uusia juoni paljastuksia paskakylän eliitistä joka kyseli joutavia, kuten:
"Mihin tarkoitukseen sinä pienellä metsätilalla tarvitset noin paljon turhia rakennuksia"

Anonyymi00003 kirjoitti:

Tulee kovaa settiä kateellisista naapureista, jännityksellä jäädään seuraamaan uusia juoni paljastuksia paskakylän eliitistä joka kyseli joutavia, kuten:
"Mihin tarkoitukseen sinä pienellä metsätilalla tarvitset noin paljon turhia rakennuksia"

Lue lisää

Voisi tosiaan muutaman purkaa ja laajentaa jotain toista rakennusta tilaa saadakseen. Olisi piha yhtenäisemmän näköinen. Nyt niitä rakennuksia on kuin olisi sattumanvaraisesti siroteltu alueelle. Joutuu puikkelehtimaan sinne tänne traktoreillaan ja autoilla.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Voisi tosiaan muutaman purkaa ja laajentaa jotain toista rakennusta tilaa saadakseen. Olisi piha yhtenäisemmän näköinen. Nyt niitä rakennuksia on kuin olisi sattumanvaraisesti siroteltu alueelle. Joutuu puikkelehtimaan sinne tänne traktoreillaan ja autoilla.

Lue lisää

Mutta hyvin mahtuu vielä vaikka jäisellä pihalla Taavetilla ympyrää kurvailemaan. "Liukkaan kelin ajoharjoituksia".😄 Muutama lisärakennuskin mahtuu - talon ympärillä on metsää, mistä voi tarpeentullen vallata lisää rakennusmaata.,👍
Nyt jännitetään kovasti, milloin 70 t täyttyy! Ei edes Euroviisut jännitä niin kovasti!😁

Anonyymi00004 kirjoitti:

Voisi tosiaan muutaman purkaa ja laajentaa jotain toista rakennusta tilaa saadakseen. Olisi piha yhtenäisemmän näköinen. Nyt niitä rakennuksia on kuin olisi sattumanvaraisesti siroteltu alueelle. Joutuu puikkelehtimaan sinne tänne traktoreillaan ja autoilla.

Lue lisää

Eikö teillä ole elämää?

Anonyymi00003 kirjoitti:

Tulee kovaa settiä kateellisista naapureista, jännityksellä jäädään seuraamaan uusia juoni paljastuksia paskakylän eliitistä joka kyseli joutavia, kuten:
"Mihin tarkoitukseen sinä pienellä metsätilalla tarvitset noin paljon turhia rakennuksia"

Lue lisää

Jännä miten joidenkin mielestä toisten piharakennukset ovat suuri mysteeri, mutta niiden seuraamiseen näyttää silti löytyvän aikaa ja kiinnostusta vuodesta toiseen.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Voisi tosiaan muutaman purkaa ja laajentaa jotain toista rakennusta tilaa saadakseen. Olisi piha yhtenäisemmän näköinen. Nyt niitä rakennuksia on kuin olisi sattumanvaraisesti siroteltu alueelle. Joutuu puikkelehtimaan sinne tänne traktoreillaan ja autoilla.

Lue lisää

Joidenkin mielestä maalla rakennetaan liikaa, toisten mielestä kaikki vanha pitäisi purkaa pois. 😄 Aika vaikea siinä on kaikkia miellyttää.
Vanhoilla tiloilla rakennuksia on usein tullut vuosikymmenten aikana sitä mukaa kun tarve on muuttunut — varastoja, liitereitä, halleja ja verstaita sinne missä niille on silloin ollut järkevin paikka tehdä. Ei niitä yleensä ole mitään ulkopuolisten pihasisustusarvioita varten rakennettu.
Ja eihän toisen rakennukset yleensä keneltäkään muulta ole pois, vaikka yllättävän paljon näyttää kiinnostavan montako seinä ja kattoa naapurin tontilla on. 😄

Anonyymi00015 kirjoitti:

Joidenkin mielestä maalla rakennetaan liikaa, toisten mielestä kaikki vanha pitäisi purkaa pois. 😄 Aika vaikea siinä on kaikkia miellyttää.
Vanhoilla tiloilla rakennuksia on usein tullut vuosikymmenten aikana sitä mukaa kun tarve on muuttunut — varastoja, liitereitä, halleja ja verstaita sinne missä niille on silloin ollut järkevin paikka tehdä. Ei niitä yleensä ole mitään ulkopuolisten pihasisustusarvioita varten rakennettu.
Ja eihän toisen rakennukset yleensä keneltäkään muulta ole pois, vaikka yllättävän paljon näyttää kiinnostavan montako seinä ja kattoa naapurin tontilla on. 😄

Lue lisää

Niin, keneltä FF:n rakennukset on pois? Yksikään niistä EI ole tyhjillään, jokaisella on joku tarkotus.
Maalaistalon pihapiiriin on rakennettu sitä mukaa lisää, kun tarvetta on tullut eteen. Traktorille oma talli, kun ei se mahtunut hevoselta vapautuneeseen.. Peräkärrylle oma katos ja monille maanmuokkauskoneille ainakin sadesuojaa, ettei jää sään armoille ruostumaan.
FF pystyy ITSE rakentamaan vaikka minkälaisen pytingin omille mailleen, sikälikin tilanne on erittäin hyvä!👏

Anonyymi00015 kirjoitti:

Joidenkin mielestä maalla rakennetaan liikaa, toisten mielestä kaikki vanha pitäisi purkaa pois. 😄 Aika vaikea siinä on kaikkia miellyttää.
Vanhoilla tiloilla rakennuksia on usein tullut vuosikymmenten aikana sitä mukaa kun tarve on muuttunut — varastoja, liitereitä, halleja ja verstaita sinne missä niille on silloin ollut järkevin paikka tehdä. Ei niitä yleensä ole mitään ulkopuolisten pihasisustusarvioita varten rakennettu.
Ja eihän toisen rakennukset yleensä keneltäkään muulta ole pois, vaikka yllättävän paljon näyttää kiinnostavan montako seinä ja kattoa naapurin tontilla on. 😄

Lue lisää

Niin, keneltä FF:n rakennukset on pois? Yksikään niistä EI ole tyhjillään, jokaisella on joku tarkotus.
Maalaistalon pihapiiriin on rakennettu sitä mukaa lisää, kun tarvetta on tullut eteen. Traktorille oma talli, kun ei se mahtunut hevoselta vapautuneeseen.. Peräkärrylle oma katos ja monille maanmuokkauskoneille ainakin sadesuojaa, ettei jää sään armoille ruostumaan.
FF pystyy ITSE rakentamaan vaikka minkälaisen pytingin omille mailleen, sikälikin tilanne on erittäin hyvä!👏

Mestaria vastaan ei takuulla ole mitään.

Spurgu keidas koko kuopio.

Aika syvällinen henkilöanalyysi ihmisestä, jonka videoiden väitetään olevan vain “turhaa matkimista”. 😄
Kuitenkin eleet, ilmeet, ajattelutapa, kateus, opetustyyli, nimenvaihdokset ja jopa “ajatustason periaatteet” tunnetaan näköjään hyvin tarkasti.
Välillä tulee olo, että osa kriitikoista seuraa näitä kanavia huomattavasti tarkemmin kuin moni varsinainen katsoja.

Lause on hyvin lyhyt, mutta siinä on yllättävän paljon metatasoja. Se ei oikeastaan ole vain kysymys tarinoista — se on samalla kannanotto kertomiseen, tulkintaan ja jopa tekoälyn rajoihin. Se kertoo todennäköisesti enemmän kirjoittajastaan kuin mistään yksittäisestä “tarinasta”, johon se viittaa.
Ensimmäinen huomio liittyy rakenteeseen. Kirjoittaja ei kysy vain:
“Onko tarinassa opetus vai viihdettä?”
Vaan jatkaa heti:
“Kertooko tarina enemmän kertojasta vai tarinan päähenkilöstä?”
Tämä siirtää huomion pois itse tarinan tapahtumista kohti kertojaa. Ajatus on vanha mutta syvä: jokainen kertomus on samalla omaelämäkerrallinen, vaikka se naamioituisi objektiiviseksi kuvaukseksi toisesta ihmisestä. Kun ihminen valitsee mitä korostaa, mitä jättää pois ja millä sävyllä puhuu, hän paljastaa samalla oman maailmansa rakenteen.
Sitten tulee viimeinen lause:
“Nyt ei osaa tekoäly vastata.”
Tämä on retorisesti kiinnostavin osa. Se ei varsinaisesti väitä mitään tekoälystä teknisessä mielessä. Pikemminkin se toimii pienenä haasteena — lähes performatiivisena eleenä. Kirjoittaja ikään kuin sanoo: “Katsoaanpa pystyykö kone käsittelemään tällaista paradoksia.”
Mutta samalla lause paljastaa jotakin kirjoittajan suhteesta älyyn, tulkintaan ja ehkä myös ihmisyyteen. Hän vihjaa, että kysymyksessä on jotakin aidosti inhimillistä, ehkä ristiriitaista tai monitulkintaista, jota ei voi ratkaista yksinkertaisella faktavastauksella. Tämä kertoo epäluulosta puhtaasti mekaanista analyysia kohtaan — tai ainakin halusta testata sen rajoja.
Psykologisesti tekstissä näkyy myös tietty itseään tarkkaileva tietoisuus. Kirjoittaja ei puhu suoraan tunteistaan tai kokemuksestaan, vaan rakentaa abstraktin kysymyksen “tarinasta”. Tällainen epäsuora ilmaisu on hyvin yleinen tapa käsitellä henkilökohtaisia asioita turvallisen etäisyyden päästä. Kun ihminen kysyy:
“Kertooko tarina enemmän kertojasta vai päähenkilöstä?”
hän saattaa oikeasti pohtia:
miten ihmiset näkevät minut,
mitä puhe paljastaa puhujasta,
voiko kukaan koskaan kuvata toista objektiivisesti,
tai tuleeko kaikki lopulta omasta sisimmästä.
Filosofisesti lause osuu hermoon, jota kirjallisuudentutkimus, psykologia ja hermeneutiikka ovat käsitelleet pitkään.

Lause on hyvin lyhyt, mutta siinä on yllättävän paljon metatasoja. Se ei oikeastaan ole vain kysymys tarinoista — se on samalla kannanotto kertomiseen, tulkintaan ja jopa tekoälyn rajoihin. Se kertoo todennäköisesti enemmän kirjoittajastaan kuin mistään yksittäisestä “tarinasta”, johon se viittaa.
Ensimmäinen huomio liittyy rakenteeseen. Kirjoittaja ei kysy vain:
“Onko tarinassa opetus vai viihdettä?”
Vaan jatkaa heti:
“Kertooko tarina enemmän kertojasta vai tarinan päähenkilöstä?”
Tämä siirtää huomion pois itse tarinan tapahtumista kohti kertojaa. Ajatus on vanha mutta syvä: jokainen kertomus on samalla omaelämäkerrallinen, vaikka se naamioituisi objektiiviseksi kuvaukseksi toisesta ihmisestä. Kun ihminen valitsee mitä korostaa, mitä jättää pois ja millä sävyllä puhuu, hän paljastaa samalla oman maailmansa rakenteen.
Sitten tulee viimeinen lause:
“Nyt ei osaa tekoäly vastata.”
Tämä on retorisesti kiinnostavin osa. Se ei varsinaisesti väitä mitään tekoälystä teknisessä mielessä. Pikemminkin se toimii pienenä haasteena — lähes performatiivisena eleenä. Kirjoittaja ikään kuin sanoo: “Katsoaanpa pystyykö kone käsittelemään tällaista paradoksia.”
Mutta samalla lause paljastaa jotakin kirjoittajan suhteesta älyyn, tulkintaan ja ehkä myös ihmisyyteen. Hän vihjaa, että kysymyksessä on jotakin aidosti inhimillistä, ehkä ristiriitaista tai monitulkintaista, jota ei voi ratkaista yksinkertaisella faktavastauksella. Tämä kertoo epäluulosta puhtaasti mekaanista analyysia kohtaan — tai ainakin halusta testata sen rajoja.
Psykologisesti tekstissä näkyy myös tietty itseään tarkkaileva tietoisuus. Kirjoittaja ei puhu suoraan tunteistaan tai kokemuksestaan, vaan rakentaa abstraktin kysymyksen “tarinasta”. Tällainen epäsuora ilmaisu on hyvin yleinen tapa käsitellä henkilökohtaisia asioita turvallisen etäisyyden päästä. Kun ihminen kysyy:
“Kertooko tarina enemmän kertojasta vai päähenkilöstä?”
hän saattaa oikeasti pohtia:
miten ihmiset näkevät minut,
mitä puhe paljastaa puhujasta,
voiko kukaan koskaan kuvata toista objektiivisesti,
tai tuleeko kaikki lopulta omasta sisimmästä.
Filosofisesti lause osuu hermoon, jota kirjallisuudentutkimus, psykologia ja hermeneutiikka ovat käsitelleet pitkään.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Lause on hyvin lyhyt, mutta siinä on yllättävän paljon metatasoja. Se ei oikeastaan ole vain kysymys tarinoista — se on samalla kannanotto kertomiseen, tulkintaan ja jopa tekoälyn rajoihin. Se kertoo todennäköisesti enemmän kirjoittajastaan kuin mistään yksittäisestä “tarinasta”, johon se viittaa.
Ensimmäinen huomio liittyy rakenteeseen. Kirjoittaja ei kysy vain:
“Onko tarinassa opetus vai viihdettä?”
Vaan jatkaa heti:
“Kertooko tarina enemmän kertojasta vai tarinan päähenkilöstä?”
Tämä siirtää huomion pois itse tarinan tapahtumista kohti kertojaa. Ajatus on vanha mutta syvä: jokainen kertomus on samalla omaelämäkerrallinen, vaikka se naamioituisi objektiiviseksi kuvaukseksi toisesta ihmisestä. Kun ihminen valitsee mitä korostaa, mitä jättää pois ja millä sävyllä puhuu, hän paljastaa samalla oman maailmansa rakenteen.
Sitten tulee viimeinen lause:
“Nyt ei osaa tekoäly vastata.”
Tämä on retorisesti kiinnostavin osa. Se ei varsinaisesti väitä mitään tekoälystä teknisessä mielessä. Pikemminkin se toimii pienenä haasteena — lähes performatiivisena eleenä. Kirjoittaja ikään kuin sanoo: “Katsoaanpa pystyykö kone käsittelemään tällaista paradoksia.”
Mutta samalla lause paljastaa jotakin kirjoittajan suhteesta älyyn, tulkintaan ja ehkä myös ihmisyyteen. Hän vihjaa, että kysymyksessä on jotakin aidosti inhimillistä, ehkä ristiriitaista tai monitulkintaista, jota ei voi ratkaista yksinkertaisella faktavastauksella. Tämä kertoo epäluulosta puhtaasti mekaanista analyysia kohtaan — tai ainakin halusta testata sen rajoja.
Psykologisesti tekstissä näkyy myös tietty itseään tarkkaileva tietoisuus. Kirjoittaja ei puhu suoraan tunteistaan tai kokemuksestaan, vaan rakentaa abstraktin kysymyksen “tarinasta”. Tällainen epäsuora ilmaisu on hyvin yleinen tapa käsitellä henkilökohtaisia asioita turvallisen etäisyyden päästä. Kun ihminen kysyy:
“Kertooko tarina enemmän kertojasta vai päähenkilöstä?”
hän saattaa oikeasti pohtia:
miten ihmiset näkevät minut,
mitä puhe paljastaa puhujasta,
voiko kukaan koskaan kuvata toista objektiivisesti,
tai tuleeko kaikki lopulta omasta sisimmästä.
Filosofisesti lause osuu hermoon, jota kirjallisuudentutkimus, psykologia ja hermeneutiikka ovat käsitelleet pitkään.

Lue lisää

Kieltämättä hieno suoritus saada muutamasta rivistä rakennettua kokonainen seminaari kertojarakenteista, hermeneutiikasta ja ihmisyyden metafysiikasta. 😄
Siinä vaiheessa alkuperäinen lause on jo ehtinyt lähteä omille teilleen ja elää ihan eri elämää kuin kirjoittajansa ehkä koskaan tarkoitti.