Kuka/mikä on ihailunne arvoinen ihminen, järjestö, yhteiskuntajärjestelmä?
Onko mitään yhteistä vai tarpooko anarkismin tiellä tuhansia erillisiä yksityisarmeijoita?
Onko mitään yhteistä vai tarpooko anarkismin tiellä tuhansia erillisiä yksityisarmeijoita?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Anarkismi vieroksuu kaikkia organisaatioita ja hierarkisia järjestelmiä. Luonteensa mukaisesti anarkismi vastustaa kaikkia sääntöjä eikä sillä ole selkeää tavoitetta.
Irakissa on sodan jälkeen kokeiltu eräänlaista anarkiaa, mitä nyt amerikkalaiset ovat yrittäneet innostusta hillitä. Tulokset ja ruumiitten lukumäärät kuullaan ja nähdään uutisista. Se siitä ideologiasta.
Ei siellä mitään anarkismia ole koettu. Anarkismista on kyllä toimivia esimerkkejä historiassa.
Kuten?
Itse herra Mihail Bakuninilla oli aika lailla erilainen käsitys asiasta. Et taida olla tutustunut Bakuninin teksteihin, nimimerkki "Bakunin".
http://www.anarkismi.net/kapis/21kollektiivit.htm
mä ihailen ainakin oikeita anarkisteja jotka seisovat sanojensa takana.yhteiskunta on perseest...kylhä yhdessä saa tarpoa ja vaikka miksei yksinkin?
Ota lissää viinaa...
Siinä terävä ajattelija!
Lanseerannut filosofian jota kutsuu yhteiskuntaekologiaksi. Lyhyesti sen mukaan kaikki ympäristöongelmamme ovat loppujen lopuksi yhteiskunnallisia ongelmia. Näin pääpainona maailman muuttamiseksi tulisi olla juuri yhteiskuntarakenteen muuttaminen kestävämmäksi. Ja tässä yhtenä pääajatuksena on siis juuri hajautetun ja mahdollisimman suoran demokratian luominen.
Bookchin samaistuu hyvin paljon anarkistisiin ajatuksiin, tosin anarkismi on saanut häneltä ankaraa kritiikkiä siitä, että monelle anarkistille vallan vastustamisesta on tullut itsetarkoitus. Vastustetaan valtaa sinänsä mutta samassa ajaudutaan vain johonkin ajatusten utopiaan ilman että kuitenkaan voidaan tarjota minkäänlaisia konkreettisia keinoja miten heidän ihannoima maailma voitaisiin rakentaa.
Valtaa tulee kuitenkin aina olemaan jossakin suhteessa ja jollakin tavalla järjestettynä. Bookchinin mukaan kyse ei ole siitä tuleeko valtaa harjoittaa, vaan MITEN sitä tulee harjoittaa.
Yksi tästä filosofiasta lähtenyt ja hyvin pitkälle konkreettisiin keinoihin ja ratkaisuihin viety "ohjelma" on Kommunalismi (tai libertarian municipalism). Kommunalismissa sopivan kokoinen valtayksikkö vastaa melko pitkälti meidän pohjoismaiden kuntien kokoa. Maailma koostuu näiden hyvin lähelle suoraan demokratiaan yltävien yksikköjen verkostoista. Talous olisi näiden kuntien omistuksessa eli jokaisen valtayksikön sisällä olevalla kansalaisella olisi valtaa talousasioissa (vrt. esim syndikalismi jossa talous tai siis tuotantolaitokset ovat vain niissä työskentelevien hallussa).
Jne, jne. joka tapauksessa pitkälle vietyjä konkreettisia ratkaisuja siihen, miten kestävä yhteiskunta tulisi rakentaa ja miten sitä sitten ylläpidettäisiin.
Monelle tällä palstalla kävijälle yksi ihanne on varmasti tuo suora demokratia. Mahdollisimman suora demokratia (siis pois parlamentarismista ja ammattipoliitikoista) kuitenkin vaatii JOKAISEN korkeata poliittista osallistumista. Tämän takia ensisijaisen tärkeätä on laatia tällaisia jokaisen osallistumista tukevia konkreettisia instituutioita, sillä muuten ollan huteralla perustalla ja riskinä on taas politiikan valuminen siitä eniten kiinnostuneiden tai kykeneväisten käsiin.
Bookchin on kirjoittanut valtavasti kirjoja ja esseitä, voit tutustua niihin esim. osoitteessa:
http://www.social-ecology.org/index.php?topic=online_li brary
Noista esseistä kannattaa ehkä aloittaa Murray Bookchinin esseellä: What is social ecology? jossa hän valaisee itse filosofiaansa. Kommunalismista ja tämän idean konkreettisemmasta puolesta kertoo esim Janet Biehlin: The politics of social ecology: Libertarian municipalism
Niin että kannattaa tutustua jos kiinnostusta löytyy!
http://www.social-ecology.org/index.php?topic=online_library