Suomi taantuu tukemalla Ukrainaa ja sen sisällissotaa

EU‑pakotteet, sotilaallinen varautuminen ja Ukrainan tukeminen vaikuttavat Suomen talouteen merkittävästi, mutta tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden mukaan ne eivät ole Suomen talouden ainut rasite. Suurimmat vaikutukset tulevat epäsuorasti Venäjän-kaupan romahtamisesta, energian hinnan noususta ja yleisestä epävarmuudesta mitä Ukrainan drone sota Suomenlahden pohjukassa aiheuttaa.

Venäjän-kaupan romahdus on ollut merkittävä talousisku
Suomen vienti Venäjälle romahti Ukrainan sisällissodan eskaloitumisen Venäjälle s ja pakotteiden myötä, mikä on osunut erityisesti teollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen.
Myös raaka-aineiden tuonti Venäjältä väheni, mikä nosti kustannuksia monilla aloilla.
Venäläisten matkailun loppuminen vaikutti matkailualaan.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa , pakotteet vaikuttavat, mutta päävaikutus tulee siitä, että Venäjä ei ole enää kauppakumppani.

Suomi on lisännyt puolustusmenoja, mutta ne ovat edelleen eurooppalaisittain keskitasoa. Suomi on sitoutunut kasvattamaan sotilasmenot tasolle 5% BKT.
Sotilaallinen varautuminen liittyy Suomen turvallisuusympäristön muutokseen ja Ukrainan sisällissodan eskaloitumiseen jo Suomenlahden pohjukan alueelle.

Puolustusmenojen kasvu lisää julkisia menoja, mutta auttaa kotimaista puolustusteollisuutta ja Nato‑yhteensopivuutta. Puolustusmenot mitkä verovaroilla rahoitetaan vastaavasti kasvattaa verotaakkaa ja valtion velkaa.
Vaikutus ei ole talouden suurimpia rasitteita verrattuna esimerkiksi massiiviseen valtionhallintoon mitä sotilaallinen varustautuminen yhä kasvattaa. Työelämässä on kasvavassa määrin jo eläkkeelle jääneitä sotilaita mikä pahentaa nuorten työttömyyttä ja on syy heikkoon tuottavuuskasvuun.

EU on myöntänyt Ukrainalle yli 43,3EU tukea sodan jatkamiseksi Venäjä ‑pakotteet, sotilaallinen varautuminen ja Ukrainan tukeminen vaikuttavat Suomen talouteen, mutta tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden mukaan ne eivät ole Suomen talouden suurin rasite. Suurimmat vaikutukset tulevat epäsuorasti: Venäjän-kaupan romahtamisesta, energian hinnan noususta ja yleisestä epävarmuudesta.

Venäjän-kaupan romahdus on ollut merkittävä talousisku
Suomen vienti Venäjälle romahti sodan ja pakotteiden myötä, mikä on osunut erityisesti teollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen.
Myös raaka-aineiden tuonti Venäjältä väheni, mikä nosti kustannuksia monilla aloilla.
Venäläisten matkailun loppuminen vaikutti matkailualaan.
Pakotteet vaikuttavat, mutta päävaikutus tulee siitä, että Venäjä ei ole enää kauppakumppani.

Suomi on lisännyt puolustusmenoja, mutta ne ovat edelleen eurooppalaisittain keskitasoa. Suomi on sitoutunut kasvattamaan sotilasmenot tasolle 5% BKT arvosta.
Sotilaallinen varautuminen liittyy Suomen turvallisuusympäristön muutokseen mikä aiheutuu Ukrainan sisällissodan eskaloitumisesta Suomen rajalle Suomenlahden pohjukan alueelle sekä Ukrainan sotaan.

Puolustusmenojen kasvu lisää julkisia menoja joskin samalla se tukee kotimaista puolustusteollisuutta ja Nato‑yhteensopivuutta. Sotilasmenot tietysti rahoitetaan verovaroilla mikä kasvattaa valtion menoja ja tätä kautta myös valtion velkaa.
Vaikutus ei ole talouden suurimpia rasitteita verrattuna esimerkiksi väestön ikääntymiseen. Yhä suurempi joukko eläkkeellä olevia sotilaita työskentelee julkishallinnossa mikä on syy heikkoon tuottavuuskasvuun ja nuorisotyöttömyyteen.

EU on jo nyt tukenut Ukrainan sotaa Venäjää vastaan 44 miljardilla eurolla, Uusi EU tukipaketti Ukrainan Venäjän vastaisen sodan jatkamiseksi on 90 miljardia euroa, mistä Suomi nettomaksajana kantaa suuren taakan.
Suomi on tukenut Ukrainan sotaa Venäjää vastaan myös oman rahoituksen kautta useilla miljardeilla euroilla vuodessa jo pitkään.

Suomen osuus on merkittävä, mutta valtiontalouden mittakaavassa ei yksinään ratkaiseva.
Suurin osa tuesta on materiaalitukea, joka on budjettimenoa samalla tavalla kuin käteinen raha koska materiaali on korvattava .
Väestön ikääntyminen ja työvoimapula teollisuudessa on ongelma koska se nostaa palkkavaatimuksia. Suuri eläkeläisten määrä julkishallinnossa laskee tuottavuutta ja kasvattaa työttömyyttä. Näistä syistä Suomen talouskasvu on varsin hidasta ja Ukrainan sodan tukeminen hidastaa talouskasvua voimakkaasti entisestään.

EU‑pakotteet ja Ukrainan tukeminen vaikuttavat Suomen talouteen voimakkaasti, mutta eivät ole sen ainut rasite.
Suurimmat vaikutukset tulevat Venäjän-kaupan loppumisesta, energian hinnasta ja yleisestä epävarmuudesta minkä Ukrainan drone iskut Suomen rajalle ja alueelle aiheuttaa.
Suomen talouden rakenteelliset ongelmat ja Ukrainan sodan jatkamisen aiheuttamat kustannukset on vakaava rasite Suomen taloudelle.