Suomalainen Köyhäin Liitto on tehnyt avauksen kun yritti paikantaa hierarkkisen järjestyksen.
Globaali hierarkia on oma isompi lukunsa. Sinne välttämättä ei päästä, mutta mainitaan sen olevan olemassa.
Globaalisessa hierarkiassa on tunnustettava Afrikan välttämätön olemus maailmalle, jota tänään väheksytään.
Hierarkiassa otetaan Suomen osalta jokainen ihmisen ja miksei eläinten liikenne, mikä oli sen järjestys.
Mitataan mitkä keskukset syntyneet ensin ja miten kehittyivät.
Katsotaan mihin suuntaan maailma kehittyy evoluutiossa. Se kehittyy Kamchatkalle.
Mutta onko helpompi kulkea länteen kuin itään? Kulkevatko eurooppalaiset vastoin luonnon mekanismia? Maa jatkuu itään, mutta helpompi on kulkea länteen? Oletetaan, että jotta kehittyisi oikein, pitäisi kulkea vastoin tahtoa tiettyyn paikkaan ja kun ei tahdota toimia vastoin tunteita, silloin käännytään helpoimpaan suuntaan, mutta joka vie väärään paikkaan, umpikujaan.
Fenno-Skandiassa suomensukuiset ovat auktoriteettisemmassa asemassa germaanien nähden. Suomessa auktoriteetteja ovat lappalaiset. Ovatko niistä seuraavat saamelaiset, mietitään. Sitten suomaaliset. Tai ennen saamelaisia ovat ne ihmiset jotka kantavat niitäkin muinaisempia geenejä, joita voi olettaa löytyvän Varsinais Suomessa ja ovat tunguusien näköisiä. Tänään kokonaisina hierarkkisemmat yksilöt pesivät Lapissa metsässä. Hierarkiassa kuitenkin urbanisaatio on monella mitalla voittamassa maaseudun. Siksi hierarkian huippu on pääkaupunki Helsinki. Kuljetaan jokaiselta syrjäseudulta Helsinkiin. Lasketaan kilometrimääriä, joukkoliikennemahdollisuuksia, ilmasuuntia, alkuperäisyys, historiallinen tärkeys ja geologinen erityisyys tai taloudellinen tärkeys.
Maalainen Jyväskylästä kestää muuttaa kaupungin lähiseuduilta Jyväskylään. Adaptoimiseen menee paljon aikaa. Voi mainita 10 vuotta hyväksi ajankohdaksi sopeutua ja ihminen jää aina toissijaiseksi niihin verraten, jotka syntyivät Jyväskylään ja vielä ihan keskuskadulle.
Kun päätetään muuttaa Jyväskylästä pois mutkien kautta kuten Tampereen, joka on suurempi, tärkeämpi kuin Jyväskylä, eteläisempi, Helsinkiin, silloinkin menee tietty aikaa adaptoimiseen.
Mielenkiintoinen tutkimus olisi ollut kuinka kaupungin koko vaikuttaa adaptaation aikaan. Jyväskylään adaptoituisi nopeammin kuin Helsinkiin.
Kun muuttaa Jyväskylästä Helsinkiin, voi kulua yksi sukupolvi ja toinen vasta syntyi Helsingin Tapanilaan tai Vantaan.
Tarkoitus kuitenkin päästä Helsinkiin, koska ei voi jäädä vaiheeseen, mikä on ongelma juuri Espoon Westendissa, että se ei yksinkertaisesti voi olla maan pääkaupunki ja jää aina toiseksi.
Helsingistä puhuttaessa valitaan hierarkkinen järjestys kaupunginosien välillä.
Rikas jos muuttaa lähelle keskustaa, hänellä menee kuitenkin adaptaatioon aikaa.
Köyhä jos muuttaa laidoille, vaatimustaso ei ole niin iso kuin rikkailla päteä.
Lasketaan myös adaptaatio ja muutos aikaa, kuinka paljon vie helsinkiläisen kypsyä ja muuttaa uuteen parempaan asuinalueeseen lähempänä keskustaa.
Keskustasta puuttuu selkeä keskusta obiliski, joka kertoisi missä on Suomen hierarkkinen keskus.
Pitävätkö jotkut keskustana Rautatietoria, Eduskuntaa, Presidenttilinnaa, Kivinokkaa ja eteläisimpiä asuinalueita, Mannerheimtietä, Bulevardia, Esplanadia, yliopiston pääkampusta, Tuomiokirkkoa?
Jos Helsingin keskus on Rautatietori, silloin rakennuksen myydyt sisäänpääsy ovet ovat koko Suomen tärkeimpiä ovia.
Kilpailu on kova kun pitäisi mahduttaa paljon pyrkijöitä ihan keskustaan, muuten häviää.
Maahanmuuttajilla on huomattu suoraa pyrkimystä hypätä keskustaan vakkariksi.
Pitää tuntea asuinalueet, jotta voi järjestää niitä hierarkkisesti keskustassa, mutta yksi mitta on Helsingin Uutisten tekemä arvio suosituimmista asuinalueista.
Toisaalta vallan maku ja tavallisempien maku voi olla erilainen.
Mikä on vallan kannalta tärkeä, voi erota tavanomaisesta tarpeesta.
Siten paras on yksi koulu, yksi yliopisto ja yksi työpaikka, joka on sopivin Suomessa ja ne ovat ihan keskustassa.
Lista voi jatkaa, että yksi kauppa, yksi kahvila, yksi asunto tai taloyhtiö, yksi baari ja ravintola, yksi uimahalli ja muut palvelut.
Tuossa vaiheessa kun täyttää parhaimpia kriteerejä, ihmisen olemus voi tulla tutuksi massamediassa ja ihminen olla kuuluisa, iso yhteiskunnallinen vaikuttaja. Jossakin vaiheessa työ Eduskunnassa muuttuu välttämättömäksi velvollisuudeksi kuten myös perifeerinen maan teollisuus, jota suunnitellaan keskustasta käsin.
Katsotaan hierarkian huipun ikää. Onko hän nuori tai vanha?
Vanha on käyttänyt elämän korttinsa ja talous pyörii Suomessa. Sen sijaan vanhan nuori jälkipolvi kasvoi valmiina huipulla ja seuraava isompi hierarkkinen siirto on muutto ulkomaille. Siten kotimaisen rikkaan sukupolven lapset muuttuvat ulkosuomalaisiksi.
Alkaa globaalisempi hierarkia Euroopassa. Asteella on Eurooppa ja seuraavaksi Euraasia ja muut kuten Amerikka, mutta koska USA on paras, silloin joku voi yrittää hypätä suoraan New Yorkkiin.
Globaali hierarkia on oma isompi lukunsa. Sinne välttämättä ei päästä, mutta mainitaan sen olevan olemassa.
Globaalisessa hierarkiassa on tunnustettava Afrikan välttämätön olemus maailmalle, jota tänään väheksytään.
Hierarkiassa otetaan Suomen osalta jokainen ihmisen ja miksei eläinten liikenne, mikä oli sen järjestys.
Mitataan mitkä keskukset syntyneet ensin ja miten kehittyivät.
Katsotaan mihin suuntaan maailma kehittyy evoluutiossa. Se kehittyy Kamchatkalle.
Mutta onko helpompi kulkea länteen kuin itään? Kulkevatko eurooppalaiset vastoin luonnon mekanismia? Maa jatkuu itään, mutta helpompi on kulkea länteen? Oletetaan, että jotta kehittyisi oikein, pitäisi kulkea vastoin tahtoa tiettyyn paikkaan ja kun ei tahdota toimia vastoin tunteita, silloin käännytään helpoimpaan suuntaan, mutta joka vie väärään paikkaan, umpikujaan.
Fenno-Skandiassa suomensukuiset ovat auktoriteettisemmassa asemassa germaanien nähden. Suomessa auktoriteetteja ovat lappalaiset. Ovatko niistä seuraavat saamelaiset, mietitään. Sitten suomaaliset. Tai ennen saamelaisia ovat ne ihmiset jotka kantavat niitäkin muinaisempia geenejä, joita voi olettaa löytyvän Varsinais Suomessa ja ovat tunguusien näköisiä. Tänään kokonaisina hierarkkisemmat yksilöt pesivät Lapissa metsässä. Hierarkiassa kuitenkin urbanisaatio on monella mitalla voittamassa maaseudun. Siksi hierarkian huippu on pääkaupunki Helsinki. Kuljetaan jokaiselta syrjäseudulta Helsinkiin. Lasketaan kilometrimääriä, joukkoliikennemahdollisuuksia, ilmasuuntia, alkuperäisyys, historiallinen tärkeys ja geologinen erityisyys tai taloudellinen tärkeys.
Maalainen Jyväskylästä kestää muuttaa kaupungin lähiseuduilta Jyväskylään. Adaptoimiseen menee paljon aikaa. Voi mainita 10 vuotta hyväksi ajankohdaksi sopeutua ja ihminen jää aina toissijaiseksi niihin verraten, jotka syntyivät Jyväskylään ja vielä ihan keskuskadulle.
Kun päätetään muuttaa Jyväskylästä pois mutkien kautta kuten Tampereen, joka on suurempi, tärkeämpi kuin Jyväskylä, eteläisempi, Helsinkiin, silloinkin menee tietty aikaa adaptoimiseen.
Mielenkiintoinen tutkimus olisi ollut kuinka kaupungin koko vaikuttaa adaptaation aikaan. Jyväskylään adaptoituisi nopeammin kuin Helsinkiin.
Kun muuttaa Jyväskylästä Helsinkiin, voi kulua yksi sukupolvi ja toinen vasta syntyi Helsingin Tapanilaan tai Vantaan.
Tarkoitus kuitenkin päästä Helsinkiin, koska ei voi jäädä vaiheeseen, mikä on ongelma juuri Espoon Westendissa, että se ei yksinkertaisesti voi olla maan pääkaupunki ja jää aina toiseksi.
Helsingistä puhuttaessa valitaan hierarkkinen järjestys kaupunginosien välillä.
Rikas jos muuttaa lähelle keskustaa, hänellä menee kuitenkin adaptaatioon aikaa.
Köyhä jos muuttaa laidoille, vaatimustaso ei ole niin iso kuin rikkailla päteä.
Lasketaan myös adaptaatio ja muutos aikaa, kuinka paljon vie helsinkiläisen kypsyä ja muuttaa uuteen parempaan asuinalueeseen lähempänä keskustaa.
Keskustasta puuttuu selkeä keskusta obiliski, joka kertoisi missä on Suomen hierarkkinen keskus.
Pitävätkö jotkut keskustana Rautatietoria, Eduskuntaa, Presidenttilinnaa, Kivinokkaa ja eteläisimpiä asuinalueita, Mannerheimtietä, Bulevardia, Esplanadia, yliopiston pääkampusta, Tuomiokirkkoa?
Jos Helsingin keskus on Rautatietori, silloin rakennuksen myydyt sisäänpääsy ovet ovat koko Suomen tärkeimpiä ovia.
Kilpailu on kova kun pitäisi mahduttaa paljon pyrkijöitä ihan keskustaan, muuten häviää.
Maahanmuuttajilla on huomattu suoraa pyrkimystä hypätä keskustaan vakkariksi.
Pitää tuntea asuinalueet, jotta voi järjestää niitä hierarkkisesti keskustassa, mutta yksi mitta on Helsingin Uutisten tekemä arvio suosituimmista asuinalueista.
Toisaalta vallan maku ja tavallisempien maku voi olla erilainen.
Mikä on vallan kannalta tärkeä, voi erota tavanomaisesta tarpeesta.
Siten paras on yksi koulu, yksi yliopisto ja yksi työpaikka, joka on sopivin Suomessa ja ne ovat ihan keskustassa.
Lista voi jatkaa, että yksi kauppa, yksi kahvila, yksi asunto tai taloyhtiö, yksi baari ja ravintola, yksi uimahalli ja muut palvelut.
Tuossa vaiheessa kun täyttää parhaimpia kriteerejä, ihmisen olemus voi tulla tutuksi massamediassa ja ihminen olla kuuluisa, iso yhteiskunnallinen vaikuttaja. Jossakin vaiheessa työ Eduskunnassa muuttuu välttämättömäksi velvollisuudeksi kuten myös perifeerinen maan teollisuus, jota suunnitellaan keskustasta käsin.
Katsotaan hierarkian huipun ikää. Onko hän nuori tai vanha?
Vanha on käyttänyt elämän korttinsa ja talous pyörii Suomessa. Sen sijaan vanhan nuori jälkipolvi kasvoi valmiina huipulla ja seuraava isompi hierarkkinen siirto on muutto ulkomaille. Siten kotimaisen rikkaan sukupolven lapset muuttuvat ulkosuomalaisiksi.
Alkaa globaalisempi hierarkia Euroopassa. Asteella on Eurooppa ja seuraavaksi Euraasia ja muut kuten Amerikka, mutta koska USA on paras, silloin joku voi yrittää hypätä suoraan New Yorkkiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mikä on verrattavissa kuin siirtyisi Inarista Helsinkiin. Helpompi on muuttaa ensin Tukholmaan tai Saksaan ja sen jälkeen Lontooseen ja niin edelleen.
Puhutaan valkoisen lännen sopivuudesta, jos ei paremmuudesta, koska Eteläisen Euroopan maiden palvelun taso eroaa muista. Ei voida muuttaa Milanoon koulutuksen perässä tai talouden perässä.
Globaali hierarkia on vaiheessa. Maailmaa muuttuu ja talous muuttuu. Käydään sotia ja seurataan geologian muutoksia, jotka vaikuttavat hierarkkiseen kasvuun. Katsotaan maahanmuutto ja ennen kaikkea lasketaan evoluutio osaksi hierarkiaa.
Hierarkia ei ole mitään ilman kaikkeutta, jos valkoiset sanovat olevansa ainoat oikeassa. Mutta jos laskusta puuttuu historia, evoluutio, Afrikka, silloin lasku on väärä.
Ei ole järkeä laskea hierarkia väärin. Esimerkki on Suomen väestönluku 5,5 miljoona. Hierarkkisesti luku on mitätön ja häviää saman tien. Lisääntymisen luvussa ja historian luvussa Suomi on alakastia.