Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin menneen Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) raunioille. Puolue toimi vuosia marginaalissa, kunnes se nousi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa valtakunnalliseksi mahtitekijäksi. Puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja oli Timo Soini (1995–2017). Vuoden 2017 puoluekokouksen myötä puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho, ja puolue jakautui myöhemmin samana vuonna, kun lähes kaikki sen kansanedustajat perustivat uuden Sininen tulevaisuus -ryhmän. Vuonna 2021 puolueen puheenjohtajaksi nousi Riikka Purra, ja vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaiset muodostivat Petteri Orpon hallituksen yhdessä kokoomuksen, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa.Puolueen historia tiivistyy seuraaviin käännekohtiin:Perustaminen (1995): SMP:n tehtyä konkurssin, Timo Soini ja joukko entisiä SMP:läisiä perustivat Perussuomalaiset. Puolue jatkoi SMP:n perinteitä populistisena, eliittiä vastustavana ja tavallisen kansan puolta pitävänä liikkeenä.Nousu ja "Jytky" (2011): Puolue saavutti historiansa siihen asti suurimman vaalivoiton, nostaen paikkalukunsa eduskunnassa viidestä peräti 39:ään. Tämä muutti puolueen marginaaliryhmästä yhdeksi Suomen suurimmista puolueista.Hallitukseen ja oppositioon (2015): Puolue nousi ensimmäistä kertaa hallitukseen Juha Sipilän johdolla. Hallitusvastuu, tiukat talouspoliittiset päätökset ja sisäiset ristiriidat johtivat kuitenkin kannattajakunnan tyytymättömyyteen.Puoluekokous ja hajoaminen (2017): Jyväskylän puoluekokouksessa puheenjohtajaksi valittiin kansallismielistä linjaa edustanut Jussi Halla-aho. Puolueen silloinen johto, mukaan lukien Timo Soini, loikkasi perustamaan uutta Sininen tulevaisuus -ryhmää, jolloin Perussuomalaiset siirtyivät kokonaisuudessaan oppositioon.
TÄ kertoo konkurssi puolueesta
Anonyymi-ap
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Persu = juntti
Uusi nousu (2019–2023): Halla-ahon johdolla puolue otti historiansa parhaan tuloksen vuoden 2019 vaaleissa saaden 39 kansanedustajaa. Vuonna 2021 puheenjohtajaksi siirtynyt Riikka Purra jatkoi menestystä vuoden 2023 vaaleissa (46 paikkaa).Hallitusvastuu (2023–): Puolue palasi hallitukseen Petteri Orpon johtamassa koalitiossa, ja siitä tuli maan toiseksi suurin puolue.