VAIKEEMMAKS VAAN MENEE!

En ole Jumala, mutta tunnen Häntä kuitenkin sen verran että uskallan tuoda terveisiä. Kun sanoin tuossa aiemmin, että sinun ei tarvitse pelätä kadotusta, jos haluat palvella Jumalaa ja noudattaa lähimmäisenrakkauden oppia, en tarkoittanut että se olisi helppoa tai että pystyisit siihen. Kysymys ei olekaan siitä, mihin PYSTYT vaan mitä HALUAT. Rakkauden kaksoiskäsky on ihanne ja päämäärä johon meidän tulee pyrkiä.

Se tilanne, jossa nyt itse olet, on minulle tuttu noin 30 vuoden takaa. Silloin esitin kiperiä kysymyksiä uskonnonopettajalleni pastori Juhani Kalmanlehdolle. Hän vastasi niihin mielestäni hyvin, mutta silti kaikki tuntui hankalalta ja sekavalta. Aikani pähkäiltyäni päätin kuitenkin lähteä seuraamaan Jeesusta, tuli siitä sitten mitä tuli. Se oli oikeastaan ensimmäinen askel matkalla kohti todellista ihmisyyttä.

Vuosien varrella uskonkäsitykseni on muuttunut ja pelkistynyt. Nykyisin se on lähempänä ortodoksista kuin luterilaista, mutta kaikkein lähimpänä se on kveekareita. Hyvin tärkeä merkkipylväs matkallani oli muutama vuosi sitten, kun opin kveekareilta ns. hiljaisen rukouksen. Minusta tuntuu, että vasta sen avulla ymmärsin Jumalan todellisen olemuksen. Opin että Jumala todellakin on rakkaus ja että Hänellä on aina hyvä tahto meitä kohtaan. Jumalan suunnitelmissa pahankin täytyy palvella lopullista päämäärää, joka on meidän kasvumme todelliseen ihmisyyteen - Kristuksen kaltaisiksi. Tärkein läksy tässä koulussa on se, että oppisimme suvaitsemaan ja rakastamaan toisiamme. Se ei ole helppo läksy, koska me ihmiset yleensä tarkoitamme rakkaudella jotakin sellaista, joka on pohjimmiltaan pelkkää itsekkyyttä. Tämä koulu kestää läpi elämän, ja minun käsitykseni on, ettei meistä tässä elämässä tule koskaan aivan valmiita.

Lue Vuorisaarnasta - Matteus 5-7 - mitä Jeesus tarkoittaa todellisella ihmisyydellä. Siitä on varmaan hyvä lähteä liikkeelle. Samoista luvuista löydät Isä meidän -rukouksen, jossa on tiivistettynä malli siitä, mikä on tärkeää ja mitä kannattaa rukouksessa pyytää. Se ei ole mekaaninen rukouskaava vaan eräänlainen jäsennelmä, jonka varaan rukouksen voi rakentaa. Itse rukoilen paljon omin sanoin ja myös sanattomasti, mutta käytän usein Isä meidän -rukousta lähtökohtana: rukoilen sitä hyvin hitaasti ja mietin samalla mitä se tarkoittaa.

Sanoit tuossa aiemmin, että koet uskovaiset ahdistavina. Uskovilla onkin usein omat vaatimuksensa, jotka tuntuvat ahdistavilta. Mutta maailmassa on monia eri kirkkoja ja uskonsuuntia - jos jossakin tuntuu ahdistavalta, niin mene muualle. Ahdistavuus on yleensä merkki siitä, että poppoossa on jotain vikaa. Perusvika on useimmin 'farisealaisuus' - ajatus siitä että me 'hyvät uskovat' ollaan parempia kuin noi 'pahat pakanat'

Minusta esim. kveekarien hiljainen hartaus on kaikkea muuta kuin ahdistava. Kveekareilla onkin sellainen periaate, että kukaan ei ole pätevä mestaroimaan toisen uskonkäsitystä, ja siksi papistoa ei tarvita. Hiljaisessa hartaudessa ollaankin vain yhdessä tunti hiljaa. Minusta se on tavattoman virkistävää. Hartauden jälkeen sitten juodaan kahvia ja jutellaan. Kukaan ei kuitenkaan ole sanomassa miten pitää uskoa ja miten ei pidä.

Kveekarihartauksien lisäksi käyn joskus Seppo Juntusen tilaisuuksissa. Pidän hänen vaatimattomuudestaan. Hänellä ei ole mitään jenkkityylistä showmeininkiä eikä pitkiä kolehtipuheita - eikä hän esitä olevansa mikään suuri Jumalan profeetta vaan 'tällaisia reppanoita me kaikki ollaan'. Muutenkin luterilaisessa kirkossa tuntuu olevan vähän nöyrempi meininki kuin esim. helluntaikirkossa.

Lähtökohta:
Ihmiset (ihmiskuntana kaikki ... jokaikinen yksilö) on "perisynnin" vallassa, eli ihmisyyteen nykyisellään kuuluu osana jonkinlainen jumalavastaisuus. Kaikki muut synnit; murhat, raiskaukset, ryöstöt, valehtelut, oman mukavuuden korostaminen muiden kustannuksella jne. lähtevät tästä "perisynnistä". Perisynnistä ei pääse (vielä)eroon, se on osa nykyistä ihmisyyttä.

Kaikella on hintansa. Synnin vuoksi ihmiset ovat erossa Jumalasta, elämän lähteestä. Siksi "synnin palkka" on kuolema (.. seurausta nimitetään 'kirouksesksi'). Jumala on pyhä, siksi synti tuhoutuu Hänen lähellään.

Jumalan ratkaisu:
Sellaisen toimijan kuolema/maksu, joka ei ole itse tehnyt syntiä, mutta joka voi toimia toisten puolesta. Ainoa sellainen hahmo on Jumala itse. Voisi kait sanoa, että Jumalan pelastava tahto syntyi ihmiseksi ihmisten maailmaan.
Tämä ihmiseksi syntynyt "Jumalan Sana" toimi kuin polttolasi (... Polttolasi kerää kaikki valosäteet yhdeksi kimpuksi...) Jeesus Kristus keräsi kaikki syntien aiheuttamat Jumalan kiroukset yhdeksi pisteeksi. Se piste oli Hän itse ristinpuulla. (Tähän liittyy sekin, että Mooseksen lain mukaan 'puuhun ripustettu' on kirottu, sekä Jeesuksen sanat ristillä 'Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?)
Nyt on mahdollisuus päästä elämän lähteen, Jumalan, luo, mutta pakkoa ei ole.

Tämä on kuin syntiinlankeemuksen käänteiskertomus. Ihmisellä oli alussa täysi vapaus rakastaa, ja siis totella Jumalaa. Täysi vapaus se oli, koska Paratiisissa oli yksi kielto voimassa...'älä syö hyvän ja pahantiedon puusta'. Ihminen käytti vapauttaan valiten toimimisen Jumalan tahdon vastaisesti.
Jeesuksessa Jumala tarjoaa pelastuksen. Taas ihminen on vapaa valitsemaan. Vapaa, koska jos ihminen valitsee Jeesuksen, Jumala antaa silloin voiman/oikeuden tulla 'Jumalan lapseksi'.
IHMISEN EI SIIS TARVITSE ENSIN TULLA 'MIKSIKÄÄN' PÄÄSTÄKSEEN JUMALAN LUO!

Jos valitset Jeesuksen, alkaa koko tämän elämän pituinen tie kohti 'taivasten valtakuntaa' (tässä elämässä herää halu toimia Jumalan tahdon mukaisesti). Sitä sanotaan pyhitykseksi. Ns. 'vanha ihminen' ei ole vielä hävinnyt/kuollut (se tapahtuu vasta, kun tämä ruumis kuolee ja saamme uuden ruumiin ylösnousemuksessa). Teemme edelleen vääriä asioita elämässä, mutta kaksi asiaa on muuttunut:_ 1) Jumala on sitoutunut meihin. Hän vie lopulta perille... jos vain pysymme Hänen tarjoamassaan pelastuksessa. Eli sama 'suomeksi'; ROIKU KOKO AJAN JEESUKSESTA, VAIKKA TUNTUISI MILTÄ! Fiilikset tulee ja menee, mutta Jumala pysyy. 2) Me olemme sitoutuneet Jumalaan. Eli aina, kun huomaamme töppäävämme, me kadumme ja haluamme toimia seuraavan kerran paremmin. Se on mahdollista, koska Jeesuksen takia Jumala voi antaa.. ja antaa syntimme anteeksi. ELI ROIKU JEESUKSESSA, VAIKKA TAPAHTUISI MITÄ!
Synneillä voi olla ajallisia seurauksia, mutta iankaikkisia ei. Eli jos olet esim. rikkonut jonkin ihmissuhteen, se ei välttämättä korjaudu... tässä maailmassa. Taivas on sitten eri juttu.
Toivottavasti on apua, vaikka kirjoitinkin melko sekavasti :-)

Pelkkä usko riittää.

Hei Zin-83

Ehdottaisin että enemmänkin keskittyisit etsimään totuutta Raamatusta, Jumalan sanaa kun se on. Miksi etsiä valmiiksi pureskeltuja juttuja täältä, jonne saa yksi jos toinen höyrypää kirjoitella.

Pyydä vaikka Jumalaa ensin näyttämään totuus, ja lue sen jälkeen Raamattuasi.

Itselleni nuo jutut kirkastui lukiessani kohdat Raamatusta ihan sanatarkasti. (alkukielen mukaan tai monista engl. kielisistä Raamatuista.)

Gal 2:16

mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan JEESUKSEN KRISTUKSEN USKON KAUTTA, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi KRISTUKSEN USKOSTA eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.

Toisin sanoen meidän uskomme on tuota "Jeesuksen uskoa". Kannamme siis mukanamme Jeesuksen täydellistä vanhurskauttavaa uskoa. Uskossa pysyminen ei ole siis meistä kiinni. Teoillamme emme voi lähestyä Jumalaa. Pelkkä usko riittää.

Kun vertaat tuota kohtaa omaan raamattuusi, niin siitä saa helpolla käsityksen että pelastukseni on riippuvainen MINUN uskostani Jeesukseen. Ja kun sitä omaa uskon tilaa alkaa tarkkailemaan, niin väkisinkin sekaisin siinä menee, ja ajautuu ns. "lain alle". Meidän tulee itsemme sijaan katsoa Kristukseen!

Sama asia Filippiläiskirjeessä:

Fil. 3:9
"ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;"

-minä Hänessä ja Hän meissä!

..Sillä kaikki ovat syntiä tehneet,ja ovat Herran kirkkautta vailla,mutta
Jumalan armolahja on syntien anteeksiantamus ja
iänkaikkinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa.

Uskoontulon raamatunkohtia:

Ilmestyskirja 3:20-Jeesus:" Minä seison ovella ja kolkutan.
Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
21. "Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.
22. "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo
Luukkaan evankeliumi
9. "Niinpä sanon teille:
Pyytäkää, niin teille annetaan.
Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. :Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.
11. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa?
12. Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? 13. Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."

JOhanneksen evankeliumi 1:12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,
hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen.
13. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

14. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta