Kokoomus Orpo selittelemässä

Huutelee palstaporvari tuhnussaan.

Sannan viisikko hallitus oli suomen tuho.

Kysymys siitä, mikä hallitus olisi "tuhonnut" Suomen talouden, on herättänyt vilkasta keskustelua niin politiikassa, mediassa kuin kahvipöydissäkin. Taloustieteilijät ja poliittiset analyysikot harvoin osoittavat sormella yhtä ainoaa hallitusta. Suomen talouskehitykseen vaikuttavat nimittäin sekä globaalit kriisit että useiden eri hallitusten pitkän aikavälin päätökset.

Eri hallituskausia kritisoidaan julkisessa keskustelussa eri syistä:

Sanna Marinin hallitus (2019–2023): Kritiikki kohdistuu usein valtionvelan merkittävään kasvuun. Arvostelijoiden mielestä rahaa käytettiin liian hölläkätisesti. Hallituksen puolustajat taas muistuttavat, että velkaa otettiin historiallisen suuren koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin hoitamiseen, jotta työpaikat ja yritykset säästyisivät.

Juha Sipilän hallitus (2015–2019): Sipilän hallituksen "kuri ja järjestys" -talouspolitiikkaa ja kilpailukykyloikkaa (Kiky-sopimus) kritisoitiin erityisesti vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen suunnalta koulutusleikkauksista ja työntekijöiden aseman heikentämisestä, joiden katsottiin jarruttavan pitkän aikavälin kasvua.

Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset (2011–2015): Tätä niin sanottua "sixpack"-hallituskautta on arvosteltu päätöksenteon jähmeydestä ja talouskasvun puutteesta. Ajanjakso osui kuitenkin päällekkäin Nokian romahduksen, paperiteollisuuden rakennemuutoksen ja euroalueen velkakriisin kanssa, mikä iski Suomen talouteen poikkeuksellisen lujaa.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Kysymys siitä, mikä hallitus olisi "tuhonnut" Suomen talouden, on herättänyt vilkasta keskustelua niin politiikassa, mediassa kuin kahvipöydissäkin. Taloustieteilijät ja poliittiset analyysikot harvoin osoittavat sormella yhtä ainoaa hallitusta. Suomen talouskehitykseen vaikuttavat nimittäin sekä globaalit kriisit että useiden eri hallitusten pitkän aikavälin päätökset.

Eri hallituskausia kritisoidaan julkisessa keskustelussa eri syistä:

Sanna Marinin hallitus (2019–2023): Kritiikki kohdistuu usein valtionvelan merkittävään kasvuun. Arvostelijoiden mielestä rahaa käytettiin liian hölläkätisesti. Hallituksen puolustajat taas muistuttavat, että velkaa otettiin historiallisen suuren koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin hoitamiseen, jotta työpaikat ja yritykset säästyisivät.

Juha Sipilän hallitus (2015–2019): Sipilän hallituksen "kuri ja järjestys" -talouspolitiikkaa ja kilpailukykyloikkaa (Kiky-sopimus) kritisoitiin erityisesti vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen suunnalta koulutusleikkauksista ja työntekijöiden aseman heikentämisestä, joiden katsottiin jarruttavan pitkän aikavälin kasvua.

Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset (2011–2015): Tätä niin sanottua "sixpack"-hallituskautta on arvosteltu päätöksenteon jähmeydestä ja talouskasvun puutteesta. Ajanjakso osui kuitenkin päällekkäin Nokian romahduksen, paperiteollisuuden rakennemuutoksen ja euroalueen velkakriisin kanssa, mikä iski Suomen talouteen poikkeuksellisen lujaa.

Mitkä tekijät taustalla vaikuttavat?
Yhden hallituksen sijaan taloustieteilijät nostavat usein esiin laajempia, rakenteellisia haasteita, jotka ovat kehittyneet useiden vuosikymmenten aikana:

Väestön ikääntyminen: Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, mikä nostaa sosiaali- ja terveysmenoja samalla, kun työssäkäyvien ja veroja maksavien määrä suhteessa eläkeläisiin vähenee.

Heikko tuottavuuskasvu: Nokian kultavuosien jälkeen Suomeen ei ole syntynyt vastaavaa globaalia moottoria, ja investoinnit tutkimukseen sekä kehitykseen (TKI) olivat pitkään laskussa.

Kansainväliset shokit: Pienenä, viennistä riippuvaisena maana Suomi on herkkä maailmantalouden heilahteluille, kuten vuoden 2008 finanssikriisille, koronapandemialle ja Venäjän-kaupan päättymiselle.

Minkä hallituksen toiminta tai tekemättä jättäminen sinua erityisesti mietityttää, tai mistä talouden osa-alueesta (kuten velkaantumisesta tai työllisyydestä) haluaisit jutella lisää?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Mitkä tekijät taustalla vaikuttavat?
Yhden hallituksen sijaan taloustieteilijät nostavat usein esiin laajempia, rakenteellisia haasteita, jotka ovat kehittyneet useiden vuosikymmenten aikana:

Väestön ikääntyminen: Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, mikä nostaa sosiaali- ja terveysmenoja samalla, kun työssäkäyvien ja veroja maksavien määrä suhteessa eläkeläisiin vähenee.

Heikko tuottavuuskasvu: Nokian kultavuosien jälkeen Suomeen ei ole syntynyt vastaavaa globaalia moottoria, ja investoinnit tutkimukseen sekä kehitykseen (TKI) olivat pitkään laskussa.

Kansainväliset shokit: Pienenä, viennistä riippuvaisena maana Suomi on herkkä maailmantalouden heilahteluille, kuten vuoden 2008 finanssikriisille, koronapandemialle ja Venäjän-kaupan päättymiselle.

Minkä hallituksen toiminta tai tekemättä jättäminen sinua erityisesti mietityttää, tai mistä talouden osa-alueesta (kuten velkaantumisesta tai työllisyydestä) haluaisit jutella lisää?

Eläkkeiden nostolla suomi saisi enemmän verotuloja!!!

Anonyymi00007 kirjoitti:

Sannan viisikko hallitus oli suomen tuho.

Kokoomus on Suomen tuhopuolue nro1.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Sannan viisikko hallitus oli suomen tuho.

.

"Tästähän on kyse laajassa kuvassa" aloittaa kokkari selittelemään, ja persu jatkaa "mamu mamu Marinin syy"..................

Kokoomus ja persut valehtelevat KAIKESTA

Anonyymi00022 kirjoitti:

Kokoomus ja persut valehtelevat KAIKESTA

Kokoomus Orpo ja porvarihallituksensa ministerit ovat patologisia valehtelijoita.

Anonyymi00014 kirjoitti:

"Tästähän on kyse laajassa kuvassa" aloittaa kokkari selittelemään, ja persu jatkaa "mamu mamu Marinin syy"..................

Hyvä kommentti. Kiitos.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Kysymys siitä, mikä hallitus olisi "tuhonnut" Suomen talouden, on herättänyt vilkasta keskustelua niin politiikassa, mediassa kuin kahvipöydissäkin. Taloustieteilijät ja poliittiset analyysikot harvoin osoittavat sormella yhtä ainoaa hallitusta. Suomen talouskehitykseen vaikuttavat nimittäin sekä globaalit kriisit että useiden eri hallitusten pitkän aikavälin päätökset.

Eri hallituskausia kritisoidaan julkisessa keskustelussa eri syistä:

Sanna Marinin hallitus (2019–2023): Kritiikki kohdistuu usein valtionvelan merkittävään kasvuun. Arvostelijoiden mielestä rahaa käytettiin liian hölläkätisesti. Hallituksen puolustajat taas muistuttavat, että velkaa otettiin historiallisen suuren koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin hoitamiseen, jotta työpaikat ja yritykset säästyisivät.

Juha Sipilän hallitus (2015–2019): Sipilän hallituksen "kuri ja järjestys" -talouspolitiikkaa ja kilpailukykyloikkaa (Kiky-sopimus) kritisoitiin erityisesti vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen suunnalta koulutusleikkauksista ja työntekijöiden aseman heikentämisestä, joiden katsottiin jarruttavan pitkän aikavälin kasvua.

Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset (2011–2015): Tätä niin sanottua "sixpack"-hallituskautta on arvosteltu päätöksenteon jähmeydestä ja talouskasvun puutteesta. Ajanjakso osui kuitenkin päällekkäin Nokian romahduksen, paperiteollisuuden rakennemuutoksen ja euroalueen velkakriisin kanssa, mikä iski Suomen talouteen poikkeuksellisen lujaa.

Orpon hallitus ottaa velkaa huomattavasti enemmän kuin Marinin, ja huom. ilman pandemian tapaista oikeaa kriisiä.

Purra myönsi: Orpon hallitus ottaa enemmän velkaa kuin Rinteen ja Marinin hallitukset
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4214333e-eb34-4895-afc0-9f660ef5f9f2

Anonyymi00012 kirjoitti:

Kokoomus on Suomen tuhopuolue nro1.

.

Huono provo.

Kyllä.

.

Kokkare Orpo leikkii diktaattoria.

Ok.