Suvivirren taustalla on yksi Pohjoismaiden historian synkimmistä ajoista.
1690-luvun suuret nälkävuodet veivät Suomessa arviolta jopa kolmanneksen väestöstä. Kylmät kesät, hallat ja sateet tuhosivat sadot vuosina 1695–1697, eikä ihmisillä ollut ruokaa eikä usein edes siemenviljaa seuraavaan kevääseen. Joillakin alueilla kuoli jopa puolet väestöstä.
Suvivirsi syntyi juuri tähän aikaan. Alkuperäinen ruotsinkielinen virsi “Den blomstertid nu kommer” julkaistiin vuonna 1694, ja suomenkielinen versio tuli virsikirjaan vuonna 1701.
Kun kesä viimein tuli ja pellot taas vihersivät, ihmisille se ei ollut vain vuodenaika — se oli merkki siitä, että ehkä elämä jatkuu vielä.
Siksi sanat “taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa” merkitsivät ihmisille kirjaimellisesti toivoa ja eloonjäämistä.
Ehkä juuri siksi Suvivirsi koskettaa suomalaisia edelleen niin syvältä. 🌿
Mutta opetetaanko koulussa enää Suomen historiaa, tuntuu, että opetushallitus suoltaa vasemmistoideologiaa ja islamin laiton opetus kyllä on sallittu!
1690-luvun suuret nälkävuodet veivät Suomessa arviolta jopa kolmanneksen väestöstä. Kylmät kesät, hallat ja sateet tuhosivat sadot vuosina 1695–1697, eikä ihmisillä ollut ruokaa eikä usein edes siemenviljaa seuraavaan kevääseen. Joillakin alueilla kuoli jopa puolet väestöstä.
Suvivirsi syntyi juuri tähän aikaan. Alkuperäinen ruotsinkielinen virsi “Den blomstertid nu kommer” julkaistiin vuonna 1694, ja suomenkielinen versio tuli virsikirjaan vuonna 1701.
Kun kesä viimein tuli ja pellot taas vihersivät, ihmisille se ei ollut vain vuodenaika — se oli merkki siitä, että ehkä elämä jatkuu vielä.
Siksi sanat “taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa” merkitsivät ihmisille kirjaimellisesti toivoa ja eloonjäämistä.
Ehkä juuri siksi Suvivirsi koskettaa suomalaisia edelleen niin syvältä. 🌿
Mutta opetetaanko koulussa enää Suomen historiaa, tuntuu, että opetushallitus suoltaa vasemmistoideologiaa ja islamin laiton opetus kyllä on sallittu!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaunis virsi.
Suomi on ollut nälkämaa.