Kansalliseen perinteeseen itsenäisyyden aikana kuuluu uskonnonvapaus. Kenkään ei ole pakko osallistua uskonnonharjoittamiseen.
Ruotsin ja Venäjän aikaan kuului pakkokirkotus jalkapuurangaistuksen uhalla.
Nykyaikana yhteisen juhlan ohjelman voi laittaa wilmalla. Siitä ilmenee lauletun rukouksen, virrenveisuun paikka, esim. juhlan lopussa.
Älä rupea pakkoveisuuttajaksi, vaikka jotkut yllyttävät.
Ruotsin ja Venäjän aikaan kuului pakkokirkotus jalkapuurangaistuksen uhalla.
Nykyaikana yhteisen juhlan ohjelman voi laittaa wilmalla. Siitä ilmenee lauletun rukouksen, virrenveisuun paikka, esim. juhlan lopussa.
Älä rupea pakkoveisuuttajaksi, vaikka jotkut yllyttävät.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Melko selkeätä.
Suomessa on uskonnonvapaus, mutta ei vapautta uskonnosta! Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Suomessa saa kuulua uskontokuntiin ja palvoa valitsemiaan jumalia, mutta pakko ei ole kuulua mihinkään uskontokuntaan, eikä palvoa muitten jumaliakaan.
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731#chp_2__sec_10
Suomen perustuslaki.
"11 §Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."
Joka tapauksessa protestit (aiheesta tai aiheen vierestä) Suvivirren puolesta näyttivät sen, ettei sen laulaminen kouluista ihan kohta häviä.
Ettäs tiet.
Juridisesti, objektiivisesti suvivirsi on uskonnollinen. Jos joku kokee sen toisin, se on hänen subjektiivinen totuutensa.
Jouluna ei veisata eikä pönkäistä ylistämään.
Jo ei.
Kenen mielestä on pakko?
Näin syksylläkin.