Mihin Suomi on menossa, tienneekö kukaan

Alkaako muistuttaa Uniperia? Northvoltia? Suomi ei pelkää kuten muut EU maat: meillä rahkeet riittää ja rahaa ja tilaa ja sähköä on niin että ranteet rutisee.
Kokkolan alumiinitehdas: Ruotsalaisen Vargasin suunnittelema 4,7 miljardin euron Arctial jättitehdas vaatisi toteutuessaan noin yhden Olkiluodon ydinvoimalareaktorin verran sähköä vuodessa (n. 9 TWh).
Hankkeen takana on ruotsalainen Vargas Holding* - sama sijoitusyhtiö, jonka perustama akkujätti Northvolt ajautui hiljattain historialliseen Ruotsin suurimpaan konkurssiin. Kokkolassa teknisenä kumppanina toimii globaali kaivosjätti Rio Tinto, jonka suurin yksittäinen osakas on Kiinan valtion omistama Chinalco.
🌾 Vetytalous: Suomen tavoite tuottaa 10 % EU:n vihreästä vedystä vaatisi tutkijoiden mukaan niin paljon tuulivoimaa, että sen hankealueet vastaisivat pinta-alaltaan koko Suomen nykyistä peltopinta-alaa (jopa 25 000 km²).
💻 Orimattilan datakeskus: Yksinään Pennalaan suunniteltu datakeskusalue voisi täydellä teholla toimiessaan kuluttaa lähes Loviisan ydinvoimalan koko vuosituotannon verran sähköä (800 MW / n. 7 TWh).
*Miksi tehdas nousee Suomeen eikä Ruotsiin?
Arctial-alumiinitehtaan kehittäjä Vargas Holding on ruotsalainen yritys, mutta se ei rakenna tehdasta kotimaahansa. Ruotsi näytti hankkeelle kylmää kylkeä kantaverkkonsa ruuhkien vuoksi, sillä se ei pystynyt lupaamaan tehtaalle jättimäistä sähköliitäntää. Lisäksi Northvoltin romahdus teki Ruotsin ilmapiiristä erittäin varovaisen Vargasin uusia miljardihankkeita kohtaan.
*Suomi taas tarttui tilaisuuteen tarjoamalla Fingridin kautta valmiin sähköliitännän Kokkolasta ja Fortumin sähkökumppaniksi.
Akkuteollisuuden uusi, globaali todellisuus
Northvoltin tapaus osoitti, miten vaikeaa Euroopan on kilpailla globaaleilla markkinoilla. EU pyrki suojelemaan omaa tuotantoaan eikä halunnut päästää Yhdysvaltoja tai Kiinaa hallitsemaan maanosan akkuteollisuutta. Toisin kuitenkin kävi: yhdysvaltalainen Lyten osti lopulta Northvoltin konkurssipesän, ja Ruotsin Skellefteåssa sijaitseva tehdas käynnistetään uudelleen amerikkalaisomistuksessa. Eurooppalainen unelma omasta akkujätistä mureni, ja valta valui Atlantin taakse.
Tämä herättää suuren kysymyksen: paljonko pinta-alaa haluamme Suomessa laittaa energiantuotantoon ja mihin kaikkeen puhtaan sähkön pitää riittää, kun kansainvälinen teollisuus hakeutuu nyt meille? (Lähteet: Aalto-yliopisto & LUT-yliopisto, Yle, Helsingin Sanomat)