Toivatko evakot Pohjanmaalle älyä?

Tovi sitten oli linkkausta Pälkjärven Pitäjäseuran julkaisuun, jossa kerrottiin Karjalan evakoiden historiaa.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18047900/palkjarven-pitajaseuran-pertti-sarlund-kertoo-karjalaisevakkojen-ja--elamantavan-historiaa

Pertti Sarlund:

[siteeraus:]

... Uudet siirtolaistilat oli muodostettu suurelta osin pakkolunastusten kautta. Ne jättivät jälkeensä paikalliselle väestölle jonkinlaisia jännitteitä, vaikka he saivatkin rahallisen korvauksen menettämästään maasta. Korvaukset olivat kuitenkin reippaasti alle päivän arvojen. Mutta pitkässä juoksussa tämä tuli nopeasti takaisin elämän vilkastumisen kysynnän ja kasvun muodossa. ...

Meillä oli tavallaan aitiopaikka tarkastella elämän menoa kun olimme tulleet vapaan kaupan kautta ostetulle maatilalle, eikä ollut näitä tunnepohjaisia rasitteita. ...

Mielestäni näitä evakkojen uudelleen asuttamisasioita on tarkasteltu liikaa siinä valossa, mitä paikkakunnalla menetettiin, kun evakoille jouduttiin luovuttamaan maita. Mielestäni on päivän selvää, että evakkojen tulo päästi seisovan veden liikkeeseen eli kaikenlainen toimeliaisuus lisääntyi eri muodoissaan siihen asti omavaraistaloudessa uinuvissa maalaiskunnissa. Pirkkala on siinä mielessä huono esimerkki, että se sijaitsee suuren kulutuskeskuksen Tampereen kyljessä, jonne tuotteet sai markkinoitua helposti ja kohtuulliseen hintaankin. Mutta kokonaisuudessaan prosessista jäi jäljelle enemmän plusmerkkisiä kuin miinusmerkkisiä tapahtumia kautta Suomen.

....

Karjalaiset toivat mukanaan myös karjalaisen elämäntavan ja kulttuurin. Tänä päivänä kun menet melkein mihin tahansa ruokapaikkaan, niin vastassa on karjalaisuuteen liittyviä tuotteita, esim. karjalanpaisti eri muunnoksina samoin piirakat. Karjalaiseen ruokakulttuuriin liittyy oleellisena osana erilaiset kukot, on peruna-, lanttu- ja nauriskukot sekä kaloista patakukko. Ilmeisesti savolaiset ovat vohkineet tämän kalakukokseen, jolla nykyään elvistelevät. Kukoilla on aivan oma syntyhistoriansa, aikanaan miehet kävivät kaukana metsätöissä tai metsästämässä ja kalastamassa niin ongelmana oli ravitsemispuoli. Ratkaisu oli perin karjalainen – kukko, siinä oli leipä, särvin ja rasva samassa paketissa valmiiksi paistettuna. Tosin kukkoilu ei ole levinnyt yhtä laajalle kuin piirakat. Kannattaa muistaa myös erilaiset marjapiirakat.

Kulttuuripuolella karjalaisuudella on tosin vankka jalansija, onhan ainakin yksi karjalaiseen musiikkiperinteeseen pohjautuva kappale ollut Suomen Euroviisuedustajanakin. Lukuisat kansanmusiikkiesitykset ja näytelmät ovat karjalaisuuden ilmentymiä. Ja onhan meillä sitten se Säkkijärven polkkakin, pitäjä meni mutta polkka jäi.

....

Edellä oleva toistui periaatteessa kaikkien luovutettujen alueiden myös Pälkjärven asukkaiden kohdalla, esiintymismuodot ovat vain erilaiset. Mutta yhteistä oli, että sodasta palanneet miehet yhdessä entisen kotirintaman ihmisten kanssa korjasivat ja rakensivat uuden Suomen ja heidän jälkeläisilleen jäi tehtäväksi rakentaa tämä ns. hyvinvointi Suomi. ....

Pälkjärveläisissä on ollut potkua. Pienen pitäjän asukkaiden omatoimisuuden jäljiltä on jäänyt tynkä Suomeen: Asko, Saarioinen ja Marimekko, unohtamatta monia muita menestyneitä yrittäjiä. Samoin henkiseltä puolelta löytyy monia Pälkjärvileimalla varustettuja ihmisiä. Ehkä se Pälkjärvi ei kuitenkaan ollut niin pieni pitäjä.

[/loppu siteeraukselle]

Tuo ohimenevä maininta omavaraistaloudesta onkin oma purkkinsa matoja.

Saarioinen on toiminnassa vielä tänäkin päivänä. Asko haettiin konkurssiin jo tämän vuoden alussa, mutta sitä ollaan herättämässä henkiin.

Onko pohjanmaan virpomisperinne itse asiassa evakkojen ansiota? Lisää tietoa pliiss