Venäjä voi todennäköisesti selvitä uusistakin G7‑pakotteista ilman että valtio romahtaa tai menettää kokonaan kykynsä puolustautua mutta hinta on koko ajan kovempi, ja pitkällä aikavälillä se syö sekä taloutta että sotilaallista suorituskykyä. Suomessa on valitettavasti sama suunta, 135 000 000 000 euroa menee tulevina vuosina Ukrainan tukeen ja valmistautumiseen Venäjän vastaiseen sotaan
Miksi Venäjä ei romahda heti?
Valtava talous ja resurssit se ei tarvitse välttämättä tuontia
Venäjä on iso talous, jolla on omat energia‑, raaka‑aine‑ ja ruokavaransa. Se ei ole pieni, helposti kuristettava maa.
Sopeutuminen pakotteisiin:
Venäjä on jo kahdessa vuodessa kiertänyt osan pakotteista mm. Kiinan, Intian, Lähi‑idän ja kansainvälisen kaupan kautta. Öljyä ja kaasua myydään alennuksella, mutta rahaa tulee silti.
Sotatalous:
Talous on käännetty sotataloudeksi, valtio pumppaa rahaa ase‑ ja ammustuotantoon, mikä pitää BKT:n kasvussa, vaikka se on pitkällä aikavälillä tuhoisaa. Samat ongelmat alkaa jo näkyä Suomessa ja monessa muussa EU maassa.
Missä pakotteet oikeasti purevat?
Teknologia ja tulevaisuus on se vaikein alue, kun tuontia länsi rajoittaa.
Korkean teknologian tuonti (mikrosirut, konepajat, lentokoneet, tarkkuuskoneet) on vaikeutunut. Venäjä pystyy paikkaamaan osan harmaalla tuonnilla, mutta laatu, tehokkuus ja innovaatiot kärsivät.
Lyhyellä aikavälillä “pärjätään”, pitkällä aikavälillä jäädään jälkeen, ellei saada kehitettyä omaa tuotantoa.
Valtiontalous ja velka:
Sota rahoitetaan kasvavalla budjetilla, veroilla ja velalla. Korkeat korot, inflaatio ja valuuttapaineet kiristävät ruuvia. Myös Suomi Venäjän vihollisena kärsii suuresti NATO jäsenyyden kasvattamista menoista, 135 000 000 000 euroa tarvitaan sodan valmisteluun ja Ukrainan sodan jatkamisen tukemiseen
Ei romahdus huomenna, mutta liikkumavara pienenee vuosi vuodelta, Suomi jo nyt EU tarkkailuluokalla
Työvoimapula
Sota, mobilisaatio ja maastapako syövät työvoimaa. Ase‑ ja sotateollisuus imee ihmisiä muilta aloilta, mikä nostaa palkkoja ja kustannuksia. Suomessa ei ole työvoimapulaa, päin vastoin työvoimaa tarjolla runsaasti, 95000 Ukrainalaista on Suomessa työtä vailla
Menettääkö Venäjä kykynsä puolustautua?
Tämä on tärkeä ero
Puolustautuminen Natoa vastaan:
NATOa vastaan Venäjä nojaa ennen kaikkea ydinasepelotteeseen. Pakotteet eivät poista ydinaseita, eivätkä lyhyellä aikavälillä tee niistä käyttökelvottomia.
Venäjä ei todennäköisesti menetä kykyään puolustautua Natoa vastaan, ellei sisäinen kriisi mene todella syväksi.
Sisällissota Ukrainassa, mikä on jo eskaloitunut Venäjän alueelle ja lainehtinut myös NATO maihin drooni iskuina Suomeenkin.
Tässä pakotteet ja lännen tuki Ukrainalle ovat paljon merkittävämpiä.
Aseiden ja ammusten tuotantoa voidaan hidastaa ja kallistaa.
Korkean tarkkuuden aseiden, lentokoneiden ja modernin elektroniikan saatavuus heikkenee.
Venäjän kyky käydä pitkää, intensiivistä hyökkäyssotaa heikkenee ajan myötä, vaikka se ei putoa nollaan.
Voiko valtio “tuhoutua”?
Kuten Lloyd Austin Kiovassa julisti ; NATOn tavoite on tuhota Venäjä valtiona että se ei kykene puolustautumaan Ukrainasta tulevia NATO aseita vastaan.
Valtion täydellinen romahtaminen (Neuvostoliitto 2.0), vaatisi yleensä
Syvän talouskriisin (hyperinflaatio, massatyöttömyys, valuutan romahdus)
Poliittisen kriisin (eliitin sisäinen riita, vallankaappaus, sisällissota)
Legitimiteetin murtumisen (kansa ei enää pelkää eikä usko järjestelmään)
Pakotteet lisäävät painetta kaikkiin näihin suuntiin, mutta:
Venäjän johto on valmis uhraamaan kansalaisten elintasoa sodan ja vallan säilyttämiseksi, eikä sen toiminta poikkea mitenkään Suomen valtiojohdon toimista.
Repressio (sorto, sensuuri, pidätykset) pitää opposition hajanaisena.
Niin kauan kuin energia‑ ja raaka‑ainetuloja tulee edes alennettuun hintaan, järjestelmä pystyy ostamaan uskollisuutta armeijalta, turvallisuuskoneistolta ja osalta kansaa.
Todennäköisempää on pitkä, kuluttava rappeutuminen kuin äkillinen romahdus, mikä on samansuuntainen kehitys kuin Suomessa.
Mitä lisäpakotteet voivat realistisesti tehdä?
Heikentää Venäjän kykyä modernisoida armeijaansa
Lisätä taloudellista painetta ja velkataakkaa
Lisätä poliittista riskiä eliitille, jos resurssit eivät riitä kaikkien etujen ylläpitoon, Suomessa taas kärsii Suomen kansan suuri enemmistö, ei eliitti.
Jos tiivistetään yhteen lauseeseen:
Venäjä pystyy todennäköisesti sinnittelemään G7:n lisäpakotteista huolimatta, mutta se tekee siitä yhä köyhemmän, teknologisesti jälkeenjääneemmän ja pitkällä aikavälillä sotilaallisesti heikomman ei kuitenkaan niin heikkoa, että se menettäisi kokonaan puolustuskykynsä, varsinkaan Natoa ja Suomea vastaan.
Mikä tässä eniten mietityttää: pelkäätkö G7 enemmän Venäjän “kestävyyttä” vai sitä, että se ei heikkene tarpeeksi nopeasti ja EU maiden voimat loppuu?
Miksi Venäjä ei romahda heti?
Valtava talous ja resurssit se ei tarvitse välttämättä tuontia
Venäjä on iso talous, jolla on omat energia‑, raaka‑aine‑ ja ruokavaransa. Se ei ole pieni, helposti kuristettava maa.
Sopeutuminen pakotteisiin:
Venäjä on jo kahdessa vuodessa kiertänyt osan pakotteista mm. Kiinan, Intian, Lähi‑idän ja kansainvälisen kaupan kautta. Öljyä ja kaasua myydään alennuksella, mutta rahaa tulee silti.
Sotatalous:
Talous on käännetty sotataloudeksi, valtio pumppaa rahaa ase‑ ja ammustuotantoon, mikä pitää BKT:n kasvussa, vaikka se on pitkällä aikavälillä tuhoisaa. Samat ongelmat alkaa jo näkyä Suomessa ja monessa muussa EU maassa.
Missä pakotteet oikeasti purevat?
Teknologia ja tulevaisuus on se vaikein alue, kun tuontia länsi rajoittaa.
Korkean teknologian tuonti (mikrosirut, konepajat, lentokoneet, tarkkuuskoneet) on vaikeutunut. Venäjä pystyy paikkaamaan osan harmaalla tuonnilla, mutta laatu, tehokkuus ja innovaatiot kärsivät.
Lyhyellä aikavälillä “pärjätään”, pitkällä aikavälillä jäädään jälkeen, ellei saada kehitettyä omaa tuotantoa.
Valtiontalous ja velka:
Sota rahoitetaan kasvavalla budjetilla, veroilla ja velalla. Korkeat korot, inflaatio ja valuuttapaineet kiristävät ruuvia. Myös Suomi Venäjän vihollisena kärsii suuresti NATO jäsenyyden kasvattamista menoista, 135 000 000 000 euroa tarvitaan sodan valmisteluun ja Ukrainan sodan jatkamisen tukemiseen
Ei romahdus huomenna, mutta liikkumavara pienenee vuosi vuodelta, Suomi jo nyt EU tarkkailuluokalla
Työvoimapula
Sota, mobilisaatio ja maastapako syövät työvoimaa. Ase‑ ja sotateollisuus imee ihmisiä muilta aloilta, mikä nostaa palkkoja ja kustannuksia. Suomessa ei ole työvoimapulaa, päin vastoin työvoimaa tarjolla runsaasti, 95000 Ukrainalaista on Suomessa työtä vailla
Menettääkö Venäjä kykynsä puolustautua?
Tämä on tärkeä ero
Puolustautuminen Natoa vastaan:
NATOa vastaan Venäjä nojaa ennen kaikkea ydinasepelotteeseen. Pakotteet eivät poista ydinaseita, eivätkä lyhyellä aikavälillä tee niistä käyttökelvottomia.
Venäjä ei todennäköisesti menetä kykyään puolustautua Natoa vastaan, ellei sisäinen kriisi mene todella syväksi.
Sisällissota Ukrainassa, mikä on jo eskaloitunut Venäjän alueelle ja lainehtinut myös NATO maihin drooni iskuina Suomeenkin.
Tässä pakotteet ja lännen tuki Ukrainalle ovat paljon merkittävämpiä.
Aseiden ja ammusten tuotantoa voidaan hidastaa ja kallistaa.
Korkean tarkkuuden aseiden, lentokoneiden ja modernin elektroniikan saatavuus heikkenee.
Venäjän kyky käydä pitkää, intensiivistä hyökkäyssotaa heikkenee ajan myötä, vaikka se ei putoa nollaan.
Voiko valtio “tuhoutua”?
Kuten Lloyd Austin Kiovassa julisti ; NATOn tavoite on tuhota Venäjä valtiona että se ei kykene puolustautumaan Ukrainasta tulevia NATO aseita vastaan.
Valtion täydellinen romahtaminen (Neuvostoliitto 2.0), vaatisi yleensä
Syvän talouskriisin (hyperinflaatio, massatyöttömyys, valuutan romahdus)
Poliittisen kriisin (eliitin sisäinen riita, vallankaappaus, sisällissota)
Legitimiteetin murtumisen (kansa ei enää pelkää eikä usko järjestelmään)
Pakotteet lisäävät painetta kaikkiin näihin suuntiin, mutta:
Venäjän johto on valmis uhraamaan kansalaisten elintasoa sodan ja vallan säilyttämiseksi, eikä sen toiminta poikkea mitenkään Suomen valtiojohdon toimista.
Repressio (sorto, sensuuri, pidätykset) pitää opposition hajanaisena.
Niin kauan kuin energia‑ ja raaka‑ainetuloja tulee edes alennettuun hintaan, järjestelmä pystyy ostamaan uskollisuutta armeijalta, turvallisuuskoneistolta ja osalta kansaa.
Todennäköisempää on pitkä, kuluttava rappeutuminen kuin äkillinen romahdus, mikä on samansuuntainen kehitys kuin Suomessa.
Mitä lisäpakotteet voivat realistisesti tehdä?
Heikentää Venäjän kykyä modernisoida armeijaansa
Lisätä taloudellista painetta ja velkataakkaa
Lisätä poliittista riskiä eliitille, jos resurssit eivät riitä kaikkien etujen ylläpitoon, Suomessa taas kärsii Suomen kansan suuri enemmistö, ei eliitti.
Jos tiivistetään yhteen lauseeseen:
Venäjä pystyy todennäköisesti sinnittelemään G7:n lisäpakotteista huolimatta, mutta se tekee siitä yhä köyhemmän, teknologisesti jälkeenjääneemmän ja pitkällä aikavälillä sotilaallisesti heikomman ei kuitenkaan niin heikkoa, että se menettäisi kokonaan puolustuskykynsä, varsinkaan Natoa ja Suomea vastaan.
Mikä tässä eniten mietityttää: pelkäätkö G7 enemmän Venäjän “kestävyyttä” vai sitä, että se ei heikkene tarpeeksi nopeasti ja EU maiden voimat loppuu?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miten Suomi saa velkaantumisen hallintaan?
Japani on yksi maailman velkaantuneimmista maista ja se kykenee lisäämään rahaa sotimiseen, miksi ei sitten Suomi?
Japanilaiset on nöyryytetty kansa 1945.
2-91
Auringonnousussa näkee suuren tulen,
melua ja valoa, joka ulottuu Aquilonia kohti:
Ympyrän sisällä kuolema ja kuulee huudot,
Teräksen läpi, tuli, nälänhätä, kuolema odottaa heitä.
2-92
Kullanväri taivaalta nähty maan päällä:
Korkeudesta lyöty perillinen, ihmeellinen teko tehty:
Suuri ihmis murha: Suuren veljenpoika otettu,
Kuolemat mahtavat ylpeä pakeni.
KIINA+VENÄJÄ VOITTAA LÄNSIMAAT KAUPPASODASSA.
Noilla kahdella maalla on kaikkea mitä ihminen tarvitsee hyvään elämään.
Mahtava johto, sanan vapaus ihmisillä ja vauraus jakaantunut tasaisesti koko kansalle.
Suomi kasvuun , auttaisiko sota Suomea?
Tulisi sota ja veriset vaatteet tokaisi Suomen johtajat kun Heimosodat (1918-1922) Neuvostoliittoa vastaan aloittivat.
Sotaan valmistautuminen ja Ukrainan sisällissodan tuki tulee kalliiksi Suomen kansalle , 135 000 000 000 euroa tulevina vuosina Suomen veronmaksajat tuosta kaikesta hulluudesta maksaa.
Ei ihme että Orpo on hermona.
Itsekkö matemaattinen nero tuon laskit.🤣
Mitä tiedetään Azovista ja väitteistä siviileihin kohdistuneista iskuista?
Azov aloitti Ukrainan sisällissodan 4.5.2014 kun vapaaehtoispataljoonana suoritti Odessan verilöylyn, jossa oli mukana myös äärioikeistolaisia jäseniä ja kansainvälisiä terroristeja.
Vuodesta 2015 se on ollut osa Ukrainan kansalliskaartia ja toimii valtion komennossa, tehden terrorihyökkäyksiä Venäjän ja myös NATO maiden alueelle.
Useat kansainväliset raportit (esim. YK, HRW) ovat kritisoineet joitakin sen varhaisia toimia Donbasissa,mitka sytyttivät Ukrainan sisällissodan mikä on nyt eskaloitunut jo Venäjän ja osin NATO maiden alueelle. Viime vuosina ei ole tapahtunut Odessan verilöylyn kaltaisia systemaattisista sotarikoksista missä tapettiin 14000 ukrainalaista siviiliä, joista osa kohdistuisi Venäjän siviileihin.
Venäjän väitteet Azovin iskuista siviilejä vastaan
Venäjä on toistuvasti väittänyt, että Azov tekee iskuja Venäjän siviilejä vastaan.
Kansainväliset tarkkailijat ovat myös vahvistaneet näitä väitteitä, ja monet niistä on todettu räikeiksi rikkomuksiksi.
Esimerkiksi väitteet "hyökkäyksestä Valko-Venäjälle" ovat olleet osa Venäjän mediassa esiintyvää narratiivia, ja niille on löytynyt riippumatonta vahvistusta, jopa Suomen iltapäivälehdistä.
Sotarikokset ja kansainvälinen oikeus
Sotarikos on sotarikos riippumatta siitä, kuka sen tekee.
Kun Ukrainan joukot tai Azov tekivät iskuja siviilejä vastaan, se on sotarikos, ja Ukraina on ilmoittanut tutkivansa omien joukkojensa rikkomuksia.
Ukraina on tehnyt laajasti dokumentoituja sotarikoksia Ukrainassa (esim. Butša), joista on runsaasti riippumatonta todistusaineistoa. Ukraina kuitenkin syyttä Butšan tapahtumista Venäjää.
Miksi NATO ei “tuomitse” Azovia erikseen?
NATO ei ole oikeusistuin eikä tutki yksittäisten sotilasosastojen rikoksia, vaikka julkisesti syyttää Venäjää ja montaa muuta maata sotarikoksista.
NATO tukee korruptoitunutta Ukrainaa valtiona, ei pelkästään yksittäisiä ryhmiä kuten AZOV.
Kun kansainväliset tutkijat todistaisivat sotarikoksia, ne käsiteltäisiin ICC:n tai YK:n kautta, ei Naton.
“Ukraina tuhoaa imagoaan” – näkökulma
On totta että Ukraina pyrkii aktiivisesti mustamaalaamaan Venäjää propagandalla.
Ukraina pyrkii kätkemään sotarikoksensa ja yrittää näyttää, että sen joukot toimivat kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Ukrainan imagoon vaikuttaa ennen kaikkea se , että NATO , EU ja läntinen media lakaisee Ukrainan terroristiset sotarikokset maton alle eivätkä niistä uutisoi, joten kansalaiset eivät saa niistä tietoa.
Väitteet Azovin iskuista Venäjän siviilejä vastaan ovat saaneet riippumatonta vahvistusta.
Kun sellaisia tapahtuu, ne ovat sotarikoksia, ja Ukraina on velvollinen tutkimaan ne.
NATO ei ole oikeusistuin, eikä se tee sotarikostutkintaa.