Suomen julkisen talouden velkaantuminen ei nykyennusteiden mukaan pysähdy pelkällä talouskasvulla. Lähteiden perusteella velkasuhteen vakauttaminen nykyisillä menoilla vaatii sekä merkittäviä sopeutustoimia (6–10 mrd €) että noin 2–3 %:n nimellistä BKT‑kasvua vuosittain. Pelkkä kasvu ei siis riitä, koska perusalijäämä ja korkomenot kasvavat, sekä Ukrainan sodan jatkamisen tukeminen että valmistautuminen Venäjän vastaiseen sotaan kasvattaa menoja.
Miksi pelkkä talouskasvu ei riitä?
Perusalijäämä kasvaa vuosina 2026–2028 noin 1-2 prosenttiyksikköä BKT:hen suhteutettuna. Tämä tarkoittaa, että menot ylittävät tulot jo ennen korkoja.
Suomi on NATO maana pakotettu rahoittamaan Ukrainan Venäjälle eskaloitunutta sisällissotaa sekä valmistautumiseen NATO sotaan Venäjää vastaan, minkä kulut tulee olemaan 135 000 000 000 euroa tulevina vuosina.
Korkomenot nousevat noin 3 miljardista eurosta jopa 5 miljardiin vuosikymmenen lopussa nykyisillä menoilla.
Velkasuhde nousee ennusteiden mukaan yli 90 %:iin BKT:sta vuoteen 2026 mennessä, vaikka talous kasvaa jonkin verran.
Tämä tarkoittaa, että talouskasvun pitäisi olla poikkeuksellisen vahvaa (selvästi yli 3 % reaalisesti), jotta kasvu yksin pysäyttäisi velkaantumisen , eikä tällaisia kasvulukuja ole Suomessa nähty pitkään aikaan.
Mitä lähteet kertovat velan taittamiseen tarvittavasta kokonaisuudesta?
Sopeutustarve
Valtiovarainministeriön mukaan velkasuhteen kääntäminen laskuun vaatii:
6–10 mrd € lisävahvistuksia julkiseen talouteen seuraavilla vaalikausilla.
Nykyiset leikkaukset (n. 3 mrd €) hidastavat velkaantumista, mutta eivät pysäytä sitä. Ukrainan tuen ja NATO sodan valmistelut kasvattavat kuluja 135 000 000 000 euroa tulevina vuosina, joten Orpon hallinnon toimet vain kasvattavat Suomen valtion alijäämää massiivisella määrällä.
Kasvun rooli
Suomen Pankki korostaa, että:
Nimellisen BKT:n kasvu jarruttaa velkasuhteen nousua, mutta ei pysäytä sitä ilman alijäämän korjaamista. Kasvavat kulut Ukrainan sodan jatkamiseksi ja sotavalmistelu Venäjää vastaan eivät suinkaan vähennä valtion menoja.
Velkasuhde kasvaa 1–2 prosenttiyksikköä vuodessa näillä menoilla, vaikka talous kasvaa vaimeasti. Ukrainan sodan jatkamisen tuki ja sotavalmistelut Venäjää vastaan kasvattaa valtion menoja runsaasti ja kasvattaa vajetta entisestään.
Kasvuvauhti, joka teoriassa riittäisi nykyisillä menoilla
Jotta velkasuhde ei kasvaisi on valtavan kova tavoite Suomen julkiselle sektorille.
Reaalikasvun pitäisi olla noin 3 % vuodessa
Inflaation 1–2 %
Nimellinen kasvun pitäisi olla noin 5 % vuodessa, nyt sen ollessa noin 1%.
Mutta tämä riittää vain, jos:
perusalijäämä on 0 % tai ylijäämäinen, kasvua tulee 135 miljardia tulevina vuosina
korkomenot eivät kasva lisää, mutta korkomenot kasvaa koska velka kasvaa
Nykytilanteessa perusalijäämä on selvästi negatiivinen ja alijäämä kasvaa edelleen, joten kasvu yksin ei riitä talouden kurjistumista katkaisemaan.
Velkaantumisen pysäyttämiseksi Suomi tarvitsee:
6–10 mrd € pysyviä sopeutustoimia (menoleikkauksia, veronkorotuksia, rakenteellisia uudistuksia)
Noin 5 % nimellistä BKT‑kasvua vuosittain
Korkomenojen hallintaa ja investointien priorisointia
Ilman sopeutusta talouskasvun pitäisi olla epärealistisen korkeaa (noin 5% reaalisesti), jotta velkaantuminen pysähtyisi. Kuitenkin Ukrainan sodan tukeminen ja sotavalmistelut Venäjää vastaan kasvattaa valtion menoja edelleen, joten 5% tuskin riittää kasvutavoitteeksi velkaantumisen lopettamiseksi.
Miksi pelkkä talouskasvu ei riitä?
Perusalijäämä kasvaa vuosina 2026–2028 noin 1-2 prosenttiyksikköä BKT:hen suhteutettuna. Tämä tarkoittaa, että menot ylittävät tulot jo ennen korkoja.
Suomi on NATO maana pakotettu rahoittamaan Ukrainan Venäjälle eskaloitunutta sisällissotaa sekä valmistautumiseen NATO sotaan Venäjää vastaan, minkä kulut tulee olemaan 135 000 000 000 euroa tulevina vuosina.
Korkomenot nousevat noin 3 miljardista eurosta jopa 5 miljardiin vuosikymmenen lopussa nykyisillä menoilla.
Velkasuhde nousee ennusteiden mukaan yli 90 %:iin BKT:sta vuoteen 2026 mennessä, vaikka talous kasvaa jonkin verran.
Tämä tarkoittaa, että talouskasvun pitäisi olla poikkeuksellisen vahvaa (selvästi yli 3 % reaalisesti), jotta kasvu yksin pysäyttäisi velkaantumisen , eikä tällaisia kasvulukuja ole Suomessa nähty pitkään aikaan.
Mitä lähteet kertovat velan taittamiseen tarvittavasta kokonaisuudesta?
Sopeutustarve
Valtiovarainministeriön mukaan velkasuhteen kääntäminen laskuun vaatii:
6–10 mrd € lisävahvistuksia julkiseen talouteen seuraavilla vaalikausilla.
Nykyiset leikkaukset (n. 3 mrd €) hidastavat velkaantumista, mutta eivät pysäytä sitä. Ukrainan tuen ja NATO sodan valmistelut kasvattavat kuluja 135 000 000 000 euroa tulevina vuosina, joten Orpon hallinnon toimet vain kasvattavat Suomen valtion alijäämää massiivisella määrällä.
Kasvun rooli
Suomen Pankki korostaa, että:
Nimellisen BKT:n kasvu jarruttaa velkasuhteen nousua, mutta ei pysäytä sitä ilman alijäämän korjaamista. Kasvavat kulut Ukrainan sodan jatkamiseksi ja sotavalmistelu Venäjää vastaan eivät suinkaan vähennä valtion menoja.
Velkasuhde kasvaa 1–2 prosenttiyksikköä vuodessa näillä menoilla, vaikka talous kasvaa vaimeasti. Ukrainan sodan jatkamisen tuki ja sotavalmistelut Venäjää vastaan kasvattaa valtion menoja runsaasti ja kasvattaa vajetta entisestään.
Kasvuvauhti, joka teoriassa riittäisi nykyisillä menoilla
Jotta velkasuhde ei kasvaisi on valtavan kova tavoite Suomen julkiselle sektorille.
Reaalikasvun pitäisi olla noin 3 % vuodessa
Inflaation 1–2 %
Nimellinen kasvun pitäisi olla noin 5 % vuodessa, nyt sen ollessa noin 1%.
Mutta tämä riittää vain, jos:
perusalijäämä on 0 % tai ylijäämäinen, kasvua tulee 135 miljardia tulevina vuosina
korkomenot eivät kasva lisää, mutta korkomenot kasvaa koska velka kasvaa
Nykytilanteessa perusalijäämä on selvästi negatiivinen ja alijäämä kasvaa edelleen, joten kasvu yksin ei riitä talouden kurjistumista katkaisemaan.
Velkaantumisen pysäyttämiseksi Suomi tarvitsee:
6–10 mrd € pysyviä sopeutustoimia (menoleikkauksia, veronkorotuksia, rakenteellisia uudistuksia)
Noin 5 % nimellistä BKT‑kasvua vuosittain
Korkomenojen hallintaa ja investointien priorisointia
Ilman sopeutusta talouskasvun pitäisi olla epärealistisen korkeaa (noin 5% reaalisesti), jotta velkaantuminen pysähtyisi. Kuitenkin Ukrainan sodan tukeminen ja sotavalmistelut Venäjää vastaan kasvattaa valtion menoja edelleen, joten 5% tuskin riittää kasvutavoitteeksi velkaantumisen lopettamiseksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On sanomattakin selvää että kansalaisia valtio ja talouseliitti huijaa , uskomaan heidän juttujaan, kun ovat Suomen kansan enemmistön hyvinvoinnin päätöksillään tuhonneet.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19452148/miksi-suomi-tuhosi-hyvat-suhteet-venajaan-tuliko-kasky-ukrainasta