Mielihyvän tyydyttämisen hillitseminen eli delayed gratification on hetkellisen mielihyvän tyydyttämisen hillintää myöhemmin odottavan suuremman palkkion toivossa. Ilmiö ei rajoitu pelkästään ihmisiin vaan se on ihan yleistä muualla eläinkunnassa. Hyvä esimerkki on saalista vaaniva kissa. Se ei heti säntää hiiren perään vaan tarkkailee tilannetta, hiipii lähemmäksi ja parantaa hyökkäyksen onnistumismahdollisuutta, vaikka riskinä on saaliin karkaaminen vaanimisen viivytyksen vuoksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Delayed_gratification
Itsehillintää osoittavat yksilöt ovat usein taitavimpia saalistajia. Sama pätee ihmisiin ja esimerkiksi opiskeluun ja työelämään. Kyky mielihyvän tyydyttämisen hillintään ennustaa menestystä akateemisissa opinnoissa ja työelämässä. Tämä on aivan selvää. Opiskelijan olisi hirvittävän kiva lähteä arki-iltanakin juhlimaan kavereiden kanssa ja saattaapa onni olla myötäinen jopa sukupuoliseen kanssakäymiseen, mutta on aivan selvää, että omaan huoneeseen opiskelemaan jäävät menestyvät paremmin ja saavat parempia töitä myöhemmin.
Tästä päästäänkin itse palstan aiheeseen eli kristityt teistit ovat maksimoineet mielihyvän siirtämisen. He eivät tyydytä mielihalujaan lainkaan elämänsä aikana maan päällä vaan luottavat siihen, että sitten taivaassa juhlitaan iankaikkisesti. Tässä ei ole mitään erikoista, mutta asiassa häiritsee se, että teisteillä on usein heikko impulssikontrolli ja he tekevät epäedullisia tekoja hetken mielijohteesta. Taivaslupaus ei ole siis delayed gratification vaan siltä vie pohjan pois anteeksianto. Kristityn teistin pitää riskeerata vain se, että selviää mielihyvän tyydyttämisestä hengissä seuraavaan sunnuntaihin, jotta saa Jeesukselta anteeksi kaikki viikon mielihalujen tyydyttämiset. Ovelimmat pyytävät jopa etukäteen anteeksi, jos sattuvat kuolemaan keikalla. Tästä on olemassa ihan tieteellistä faktaa.
Mitä mieltä sinä olet? Onko teisti itsehillinnän mestari ja ateisti viettiensä varassa menevä koheltaja? Miten taivaaseen ja helvettiin uskominen tähän vaikuttaa?
https://en.wikipedia.org/wiki/Delayed_gratification
Itsehillintää osoittavat yksilöt ovat usein taitavimpia saalistajia. Sama pätee ihmisiin ja esimerkiksi opiskeluun ja työelämään. Kyky mielihyvän tyydyttämisen hillintään ennustaa menestystä akateemisissa opinnoissa ja työelämässä. Tämä on aivan selvää. Opiskelijan olisi hirvittävän kiva lähteä arki-iltanakin juhlimaan kavereiden kanssa ja saattaapa onni olla myötäinen jopa sukupuoliseen kanssakäymiseen, mutta on aivan selvää, että omaan huoneeseen opiskelemaan jäävät menestyvät paremmin ja saavat parempia töitä myöhemmin.
Tästä päästäänkin itse palstan aiheeseen eli kristityt teistit ovat maksimoineet mielihyvän siirtämisen. He eivät tyydytä mielihalujaan lainkaan elämänsä aikana maan päällä vaan luottavat siihen, että sitten taivaassa juhlitaan iankaikkisesti. Tässä ei ole mitään erikoista, mutta asiassa häiritsee se, että teisteillä on usein heikko impulssikontrolli ja he tekevät epäedullisia tekoja hetken mielijohteesta. Taivaslupaus ei ole siis delayed gratification vaan siltä vie pohjan pois anteeksianto. Kristityn teistin pitää riskeerata vain se, että selviää mielihyvän tyydyttämisestä hengissä seuraavaan sunnuntaihin, jotta saa Jeesukselta anteeksi kaikki viikon mielihalujen tyydyttämiset. Ovelimmat pyytävät jopa etukäteen anteeksi, jos sattuvat kuolemaan keikalla. Tästä on olemassa ihan tieteellistä faktaa.
Mitä mieltä sinä olet? Onko teisti itsehillinnän mestari ja ateisti viettiensä varassa menevä koheltaja? Miten taivaaseen ja helvettiin uskominen tähän vaikuttaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olemme du deli deluusiossa. Pääosa.
Meistä ihmisistä uskossa. Eli deluusio
Istuttaa rankasti vitutusta
Teisteillä on sellainen kummallinen käsitys, että kun he tässä maailmassa suostuvat rajallisen ajan kärsimään, niin vastineeksi he ovat oikeutettuja ikuiseen hedonismiin jossakin paratiisissa.
Aivan sama asia jos olisi ok sen kanssa että on rutiköyhä, koska sinulle on luvattu 500 triljoonaa euroa sen jälkeen kun, olet kärsinyt köyhyydestä tietyn aikaa.
"Se ei heti säntää hiiren perään vaan tarkkailee tilannetta, hiipii lähemmäksi ja parantaa hyökkäyksen onnistumismahdollisuutta, vaikka riskinä on saaliin karkaaminen vaanimisen viivytyksen vuoksi."
Mutta ei minun kissa yllä kristityn kärsivällisyyden tasolle. Kun hän on saanut hiiren kiinni ja kysyn: "Anna hiiri minulle niin Jeesus antaa sinulle loputtomasti hiiriä taivaassa." niin se vain sähisee minulle. Kissakaan ei ole niin tyhmä kuin kristitty, että uskoo katteettomia lupauksia.
rubiinitalo jossa on 70.000 ovea ja jokaisen takana odottaa huuri
kuulostaa ihan aku ankka jutuilta 🤣🤣🤣