Elektroniikka-asentaja Jean Charles de Menezes lähti kodistaan 9:30 korjaamaan hälytyslaitteistoa Willesden Greeniin tietämättä että 30 poliisia tarkkaili 8 huoneiston taloa jossa hän asui.
Poliisilla oli kuvia etsitystä terroriepäillystä ja Menezes oli heidän mielestään "mahdollinen kandidaatti".
Menezesin odotellessa bussia pysäkillä, päättivät poliisit antaa hänen jatkaa matkaansa toivoen että hän johdattaisi heidät toveriensa jäljille.
Menezes poistui bussista jatkaakseen metrolla työpaikalleen Stockwellin asemalta ja bussissa häntä seurannut poliisitiimi tilasi paikalle 3 poliisin tarkk'ampujaaj jotka ohjeistettiin ampumaan tappaakseen jos he epäilisivät että Menezesillä olisi takkinsa alla räjähteitä.
Menezesin serkku, Alex Alves, kertoo että Menezes olisi pelleillyt jonkun tuttavansa kanssa asemalle mennessään ja juossut laitureillepäin.
Poliisit kertovat huutaneensa olevansa aseistettuja poliiseja ja käskeneensä Menezesiä pysähtymään mutta laiturilla ollut rakennusfirman pomo Lee Ruston kertoo ettei kuullut poliisien missään vaiheessa huutavan mitään vaan he olivat juosseet Menezesin perässä ja laittaneet juostessaan päähänsä lippalakin jossa luki poliisi mutta että Menenzes ei voinut sitä nähdä koska juoksi pakoon takaa-ajajiaan pää painettuna.
Metrojunaan päästyään Menezes tarrasi kiinni tukitankoon ja erääseen matkustajaan, poliisit saivat hänet kiinni, kaatoivat lattialle ja kahden poliisin pitäessä kiinni, kolmas ampui useita laukauksia hänen päähänsä.
Kuolemansyyntutkimuksessa on vahvistettu että häntä ammuttiin päähän 7 kertaa ja kerran olkapäähän, Independent Police Complaints Commission vahvistaa tiedot oikeiksi.
Näyttää siltä että Menezes ei tiennyt takaa-ajajiensa olevan poliiseja vaan pelästyi siviilipukuisia aggressiivisen oloisia miehiä koska oli jokin aika sitten joutunut valkoisista mieshenkilöistä koostuneen jengin hyökkäyksen ja ryöstön kohteeksi samalla alueella.
Poliisilla oli kuvia etsitystä terroriepäillystä ja Menezes oli heidän mielestään "mahdollinen kandidaatti".
Menezesin odotellessa bussia pysäkillä, päättivät poliisit antaa hänen jatkaa matkaansa toivoen että hän johdattaisi heidät toveriensa jäljille.
Menezes poistui bussista jatkaakseen metrolla työpaikalleen Stockwellin asemalta ja bussissa häntä seurannut poliisitiimi tilasi paikalle 3 poliisin tarkk'ampujaaj jotka ohjeistettiin ampumaan tappaakseen jos he epäilisivät että Menezesillä olisi takkinsa alla räjähteitä.
Menezesin serkku, Alex Alves, kertoo että Menezes olisi pelleillyt jonkun tuttavansa kanssa asemalle mennessään ja juossut laitureillepäin.
Poliisit kertovat huutaneensa olevansa aseistettuja poliiseja ja käskeneensä Menezesiä pysähtymään mutta laiturilla ollut rakennusfirman pomo Lee Ruston kertoo ettei kuullut poliisien missään vaiheessa huutavan mitään vaan he olivat juosseet Menezesin perässä ja laittaneet juostessaan päähänsä lippalakin jossa luki poliisi mutta että Menenzes ei voinut sitä nähdä koska juoksi pakoon takaa-ajajiaan pää painettuna.
Metrojunaan päästyään Menezes tarrasi kiinni tukitankoon ja erääseen matkustajaan, poliisit saivat hänet kiinni, kaatoivat lattialle ja kahden poliisin pitäessä kiinni, kolmas ampui useita laukauksia hänen päähänsä.
Kuolemansyyntutkimuksessa on vahvistettu että häntä ammuttiin päähän 7 kertaa ja kerran olkapäähän, Independent Police Complaints Commission vahvistaa tiedot oikeiksi.
Näyttää siltä että Menezes ei tiennyt takaa-ajajiensa olevan poliiseja vaan pelästyi siviilipukuisia aggressiivisen oloisia miehiä koska oli jokin aika sitten joutunut valkoisista mieshenkilöistä koostuneen jengin hyökkäyksen ja ryöstön kohteeksi samalla alueella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jokainen tervejärkinen ymmärtää, ettei mies kuullut mitään ja huomasi poliisit vasta, kun hänet tapettiin. Aivan sairasta touhua ja poliisit pitäisi laittaa elinkautiseen vankeuteen, jolleivat he tajua vetää itseään kaulakiikkuun.
Ehdotuksenin terrorismin vastaisiksi laeiksi.
1. Julkisella paikalla ei saa juosta
2. Jos joku huutaa julkisella paikalla "freeze", pitää kaikkien läsnäolevien jähmettyä paikalleen ja odottaa, kunnes huutaja kertoo kuka on ja miten tulee toimia.
3. Jos joku läsnäolijoista ei jähmety paikalleen, hänet saa ampua siihen paikkaan.
4. Jos joku/jotkut ei kuule huutoa ja jatkaa liikettään, hänet/heidät saa myös ampua, koska viranomainen ei voi tietää kuuliko henkilö, vai jättikö noudattamatta käskyä. Viranomainen saa tässä tilanteessa tappaa liikkuvan henkilön varmuuden vuoksi. Todennäköisesti siinä tilanteessa loput ihmiset kuulevat ja näkevät tilanteen ja tajuavat pysähtyä.
5. Tapetun omaiset eivät voi vaatia oikeutta tai korvauksia tai viranomaisia vastuuseen, jos viranomainen ilmoittaa, että hän epäili tappamaansa henkilöä terroristiksi. Viranomaisella on oikeus halutessaan pahoitella asiaa julkisesti, mutta valtiolla tai viranomaisella ei ole korvausvelvollisuuksia.
6. Viranomainen saa vangita kenet tahansa paikalleen jämähtäneistä ihmisistä, joita siis ei saa tappaa siihen paikkaan, paitsi jos viranomainen huomaa jonkun liikahtavan tai olevan epäilyttävän näköinen.
7. Viranomainen saa pitää kiinni otetun ihmisen vangittuna ennalta määräämättömän ajan ja harkintansa mukaan kiduttaa tai tappaa kiduttamalla, jos viranomainen epäilee henkilöä terrorismista tai sen tukemisesta. Viranomaisen terrorismiepäillyksi päättämällä henkilöllä ei ole oikeusturvaa, häntä vastaan ei tarvitse osoittaa mitään näyttöä syyllisyydestä mihinkään, eikä hänen omaisille tarvitse antaa tietoa hänen olinpaikastaan tai siitä, että hänet on vangittu.
8. Nämä terrorismin vastaiset säännöt käyvät kaikkien muiden lakien yli. Terrorismin torjuntaan erikoistuneilla viranomaisilla on korkein valta. Jos viranomainen katsoo, että esim. joku lehden toimittaja muodostaa yhteiskunnallisen uhan artikkeleillaan, viranomainen voi oman harkintansa mukaan määritellä tämän, tai yleensäkin kenet tahansa kansalaisen terrorismiepäillyksi ja kohdella edellisten pykälien mukaisesti.
9. Mikäli joku omainen tai ystävä kyselee terrorismiepäilyn vuoksi vangitun omaisensa tai ystävänsä kohtaloa, voi viranomainen vangita myös tämän kyselijän terrorismiepäiltynä.
Tällaiset terrorisminvastaisen taistelun lait ovat tarpeen, jotta voimme säilyttää länsimaisen demokratian, vapauden ja oikeuskäsityksen. Ne ovat siis omaksi turvaksemme.
Tarina. Olisi nielenkiintoista kuulla totuus asiasta.