Yllättävän vahva viesti Suomen talousnäkymistä. Nyt väläytellään mahdollisuutta parhaassa tapauksessa jopa yli kahden prosentin talouskasvulle.
Usein on käynyt niin, että juuri kun Suomi on ollut saamassa talouskasvusta kiinni, jokin maailmalta tullut kriisi on iskenyt kasvulta ilmat pihalle. Nyt Suomen talous näyttää kuitenkin saavan vauhtia.
Monet viimeaikaiset talousluvut ovat olleet yllättävänkin myönteisiä.
Parin viime vuoden talouskasvulukuja on tarkistettu ylöspäin, ja myös alkuvuonna talous on ollut tukevasti kasvussa. Tällä viikolla Tilastokeskus kertoi, että työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi toukokuussa 2,8 prosenttia edellisvuoden toukokuusta.
Viimeaikaisten tietojen perusteella Suomen talouskasvu voi tänä vuonna yltää 1,5–2,0 prosenttiin. Jos kaikki menee nappiin, talouskasvu voi olla yli kaksi prosenttia tänä vuonna. Vaikka moni asia näyttää Suomen taloudessa nyt valoisalta, isoja huolenaiheita riittää. Työttömyys pysyy hyvin korkealla tasolla, ja asuinrakentamisen heikko kehitys jatkuu. Lisäksi julkisen talouden tilanne pysyy hyvin heikkona suhdanteen paranemisesta huolimatta. Julkisessa taloudessa on rakenteellinen epätasapaino.
Kerrankin hyviä uutisia keskustan palstalle omasta taloudesta.
Älkää nyt tätäkin poistako toverit, kun jotain posisiivistä kerrottavana.
Kun niin annatte oman toveri piiskanne täällä heilua.
Seuraava hallitus jatkaa näin kun alkuun päästy, keskusta tulee mukaan maan parhaaksi. Saataisiin työllisiksi työttömiä, siihen pitää voimakkaampi -porkkana ja -pakote laittaa. Vaikka kevyesti lyhyemmällä työpäivällä alkuun, kun oppi anatanut olla kokonais ajan työttömänä.
Ei ole mitään uhkausta, vaan totinen totuus, tarvitsemme työllisyyttä omaan väkeen.
Suomen taloudessa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole nähty vuosiin
27
82
Vastaukset 27
- Anonyymi00001
Palstan auhe taas unohtui.
Turha syyttää vasemmistoa, jos jatkuvastiitse kirjoittaa auheen vierestä.- Anonyymi00004
Ei unohtunut. Etkö osaa lukea. Et näe, hoet asioita summassa. Tyypillinen vasuri.
"Kerrankin hyviä uutisia keskustan palstalle omasta taloudesta.
Älkää nyt tätäkin poistako toverit, kun jotain posisiivistä kerrottavana."Kerrankin hyviä uutisia keskustan palstalle omasta taloudesta.
Älkää nyt tätäkin poistako toverit, kun jotain posisiivistä kerrottavana. - Anonyymi00005
Anonyymi00004 kirjoitti:
Ei unohtunut. Etkö osaa lukea. Et näe, hoet asioita summassa. Tyypillinen vasuri.
"Kerrankin hyviä uutisia keskustan palstalle omasta taloudesta.
Älkää nyt tätäkin poistako toverit, kun jotain posisiivistä kerrottavana."Kerrankin hyviä uutisia keskustan palstalle omasta taloudesta.
Älkää nyt tätäkin poistako toverit, kun jotain posisiivistä kerrottavana.Nyt kahteen kertaan, jos paremmin hoksaat !
- Anonyymi00009
Anonyymi00004 kirjoitti:
Ei unohtunut. Etkö osaa lukea. Et näe, hoet asioita summassa. Tyypillinen vasuri.
"Kerrankin hyviä uutisia keskustan palstalle omasta taloudesta.
Älkää nyt tätäkin poistako toverit, kun jotain posisiivistä kerrottavana."Kerrankin hyviä uutisia keskustan palstalle omasta taloudesta.
Älkää nyt tätäkin poistako toverit, kun jotain posisiivistä kerrottavana.Se, että mainitsee "keskustan palstan", ei riitä, jos keskustelu ei liity millään lailla Suomen Keskustaan.
- Anonyymi00003
Tutustukaapa ihmiset tarkemmin kansantalouteen !
Se, että meillä Suomessa on lyhyellä aikavälillä kasvuluvut +1-2% luokkaa on tietysti positiivista, mutta nuo luvut eivät riitä Suomen julkisen velan pienentämiseen !?
Tutkikaa nyt vihdoinkin talouslukuja joilla on merkitystä kun halutaan tietää Suomen julkisen talouden tilaa ja sen seurausta !
Jotta Suomen julkinen velka-massa pienenisi johdonmukaisesti, niin BKT:n kasvun tulisi olla pitkäjänteisesti noin +3% luokkaa seuraavat 20 vuotta !
Tässä näkyy syy siihen miksi Suomessa ei talous kasva ja alemmassa tilastossa näkyy seuraus siitä kun talous ei kasva !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Ranska 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
USA 33%
Sveitsi 32%
Tässä tietoa varallisuudesta !
Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !
Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !
1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208
Lopputuloksena Suomen julkinen velka on nyt tasoa 250 miljardia Euroa joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?- Anonyymi00007
Samalla Suomen nuoriso on Euroopan köyhintä Orpon hallituksen reformien seurauksena:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012122797.html Sinun pitäisi itsesi tutustua paremmin kansantalouteen. Nuo esittämäsi luvut eivät kerro sinällään yhtään mistään olennaisesta taloudessa.
Siinä kohdn olet oekassa, ettei parin prosentin talouskasvu vielä pitkälle vie. Muutoin tunnut sotkevan julkisen talouden ja yksityisen talouden keskenään. Julkisen talouden velkaantuneisuus rajoittaa julkisen talouden kasvua ja siinä tarkoituksessa itse asiassa hyvä asia yksityisen talouden kannalta.
Suurin syy Suomen osalta heikkoon talouskasvuun on elinkeinorakenteemme, joka ei ole siitä kannattavimmasta päästä. Kun vertaa esim. USAhan, siellä teknologiateollisuus painottuu elinkeinorakenteessa ja selittää samalla valtaosan USAn talouskasvusta ja menestyksestä 30 - 50 viimeisen vuoden aikana. Suomen talouskasvu oli kohtuu hyvää silloin, kun meillä oli Nokia sen menestysvuosina. Se tarkoitti elinkeinorakenteen korjaantumista kannattavaan suuntaan. Suomessa listautui pörssiin vastikään kvanttiteknologiayritys, josta olisi potentiaalia tulla uusi Nokian tapainen johtotähti onnistuessaan. Luulen vaan, että joku jenkkiyritys ostaa sen ajoissa pois kuleksimasta ja siirtää suuret voitot rapakon taakse. Näin käy monelle lupaavalle teknologiayritykselle Suomessa. Tämän estämieksi pitäis tehdä jotain. Eli kun vertaat USAn ja Suomen elinkeinorakennetta ja yritysten kannattavuutta sen mukaan, löydät helposti selityksen talouseroille.- Anonyymi00011
Ja ne lähdetiedostot noille luvuillesi. Muutoin pelkkää itsekeksittyä roskaa.
- Anonyymi00013
mielipidepankki kirjoitti:
Sinun pitäisi itsesi tutustua paremmin kansantalouteen. Nuo esittämäsi luvut eivät kerro sinällään yhtään mistään olennaisesta taloudessa.
Siinä kohdn olet oekassa, ettei parin prosentin talouskasvu vielä pitkälle vie. Muutoin tunnut sotkevan julkisen talouden ja yksityisen talouden keskenään. Julkisen talouden velkaantuneisuus rajoittaa julkisen talouden kasvua ja siinä tarkoituksessa itse asiassa hyvä asia yksityisen talouden kannalta.
Suurin syy Suomen osalta heikkoon talouskasvuun on elinkeinorakenteemme, joka ei ole siitä kannattavimmasta päästä. Kun vertaa esim. USAhan, siellä teknologiateollisuus painottuu elinkeinorakenteessa ja selittää samalla valtaosan USAn talouskasvusta ja menestyksestä 30 - 50 viimeisen vuoden aikana. Suomen talouskasvu oli kohtuu hyvää silloin, kun meillä oli Nokia sen menestysvuosina. Se tarkoitti elinkeinorakenteen korjaantumista kannattavaan suuntaan. Suomessa listautui pörssiin vastikään kvanttiteknologiayritys, josta olisi potentiaalia tulla uusi Nokian tapainen johtotähti onnistuessaan. Luulen vaan, että joku jenkkiyritys ostaa sen ajoissa pois kuleksimasta ja siirtää suuret voitot rapakon taakse. Näin käy monelle lupaavalle teknologiayritykselle Suomessa. Tämän estämieksi pitäis tehdä jotain. Eli kun vertaat USAn ja Suomen elinkeinorakennetta ja yritysten kannattavuutta sen mukaan, löydät helposti selityksen talouseroille.Ero näkyy selvemmin tässä Yhdysvaltojen ja Suomen välillä !
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57-58%
USA 33% Anonyymi00013 kirjoitti:
Ero näkyy selvemmin tässä Yhdysvaltojen ja Suomen välillä !
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57-58%
USA 33%Mistä tuo ero sitten kertoo. Suurelta osin kyse on terveyden- ja sairaanhoitomenoista. Yhdysvalloissa kansalainen saa itse maksaa nämä menot tavalla tai toisella. Onnekkaimmilla on työnantajan ottama sairausvakuutus eli kustannus siirtyy silloin suoraan työnantajien maksettavaksi. Suomessa vastaavat menot tasataan verotuksen ja julkisen terveydenhoidon kautta koko kansan maksettavaksi. Tämä takaa sen, että jokainen pääsee hoidattamaan itsensä tarpeen tullen ilman, että tarvitsee pohtia sitä, onko siihen varaa.
Eli joku maksaa aina viulut. Suomessa ihmiset maksavat ne veroina, USAssa suoraan palvelun tuottajille. Se raha on kummassakin tapauksessa pois muusta käytöstä. Erona on vain se, että USAssa maksaja on pääosin sairas, vammainen ja muu näitä palveluja tarvitseva itse, Suomessa kaikki veronmaksajat.- Anonyymi00014
mielipidepankki kirjoitti:
Mistä tuo ero sitten kertoo. Suurelta osin kyse on terveyden- ja sairaanhoitomenoista. Yhdysvalloissa kansalainen saa itse maksaa nämä menot tavalla tai toisella. Onnekkaimmilla on työnantajan ottama sairausvakuutus eli kustannus siirtyy silloin suoraan työnantajien maksettavaksi. Suomessa vastaavat menot tasataan verotuksen ja julkisen terveydenhoidon kautta koko kansan maksettavaksi. Tämä takaa sen, että jokainen pääsee hoidattamaan itsensä tarpeen tullen ilman, että tarvitsee pohtia sitä, onko siihen varaa.
Eli joku maksaa aina viulut. Suomessa ihmiset maksavat ne veroina, USAssa suoraan palvelun tuottajille. Se raha on kummassakin tapauksessa pois muusta käytöstä. Erona on vain se, että USAssa maksaja on pääosin sairas, vammainen ja muu näitä palveluja tarvitseva itse, Suomessa kaikki veronmaksajat.Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !
Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 33%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD
3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta
4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%
5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia
6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 428kpl
Kts erityisesti kohdat 1-3. Niistä näkyvät, että Suomen talous on lamaantunut !?
- Anonyymi00006
Eikä sanaakaan palstan aiheesta
Miksi juuri tölle palstalle työnnetään kaikki asiat, joita maaikma päällän kantaa? - Anonyymi00008
Hei oik.jne/maalaisliiton.tiesmikämilloinkin/persutrolli, KOMMUNISTI unohtui.
- Anonyymi00010
Kilpailukyky on siis romahtanut.
Eivät nykyiset luvut mitään hurraa-huutoja vielä tarkoita. Talouskasvu on vielä hyvin hentoista ja epävarmaa. Suunta on oikea. Siinä olet oikeassa, että talouskasvua ovat haitanneet monet sellaiset tapahtumat, joihin emme voi vaikuttaa. Viime vuosina merkittävin haitake on ollut nimeltään Trump. Ensin hän nosti tulleja, aloitti kauppasodan ja sitten alkoi sotimaan Iranissa, mikä sotki polttoaineen ja lannoitteiden kuljetukset ja saannin sekä nosti hintoja eli inflaatioriski kasvoi. Se taas tyssäsi korkojen laskun. Korona ohella suurimmat kiroukset ovat olleet putler ja Trump. Näitä kahta voi pitää koronaan verrattavina ihmiskunnan vitsauksina. Nämä voivat edelleen keksiä uusia temppuja, joilla talouskasvu taas ehtyy. Joten risti kätesi ja rukoile tälle kaksikolle lyhyttä ikää.
- Anonyymi00012
Kyllä sitä on odotettukin kuin kuuta nousevaa. Untako vain, niin taitaa olla?
Markkinahintainen talouskasvu voi olla pahaa harhaa, jos sitä mitataan markkinahintaisella BKT:llä. Itse asiassa tuotanto voi silloin todellisuudessa supistua, vaikka BKT kasvaisi. Eli kun BKT mittaa rahan liikettä ilman deflatointia, niin BKT voi kasvaa todellisuudessa hintojen nousun vuoksi ilman, että tuotanto lisääntyy yhtään. Jos tuotanto ei lisäänny, vaan pelkästään hinta nousee, silloin BKT:n kasvulla ei ole positiivisia työllisyysvaiktuksia. Todellista kasvua on vain sellainen kasvu, mikä on osoitettavissa BKT-deflaattorilla (mikä vähentää siis BKT:stä inflaation vaikutuksen). BKT:tä käytetään mittarina muutoinkin aika kevytmielisesti ja jätetään kertomatta, mitä kaikkea se ei mittaa ja mikä sen mittausluonne ylipäätään on.
Kansalaistasolla parempia mittareita voisivat olla esim. kuluttajien reaalisen ostovoiman kasvu ja työllisyyden kehitystä kuvaavat tilastot yhdistettynä julkisen talouden tilaa kuvaaviib tilastoihin. Yritystasolla puolestaan tuotannon volyymissa tapahtuneet muutokset voivat olla kuvaavia silloin, kun hintataso ko. tuotteen kohdalla on vakaa. Esim. epävakauden vaiktuksesta kertoo nykyinen muistipiiriteollisuuden tila. Tuotannon määrää on mahdotonta enää kasvattaa lyhyellä aikavälillä, mikä on johtanut alalla hintojen hurjaan kasvuun. Näiden yritysten koko hurja kasvu tulee hintojen noususta tällä hetkellä ja se voi olla moninkertaista vuoden takaiseen. Tällaiset yritykset eivät siis tarvitse yhtään työntekijää lisää, koska itse tuotannon volyymi ei voi kasvaa. Tehtaat käyvät täydellä tehollaan koko ajan. Tilanne muuttuu vasta parin vuoden kuluttua, kun uudet investoinnit valmistuvat.- Anonyymi00015
Katsoin tänä aamuna TV:stä Ylen aamu lähetystä jossa puhuttiin taloudesta osiossa, Rahavartti.
Edelleenkään YLE ei ilmeisesti uskalla näyttää tätä tilastoa, joka kertoo Suomen julkisen talouden tilan yksiselitteisesti !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57-58% (maailman korkein luku) ?
Ranska 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
Espanja 45%
Israel 45%
UK 44%
USA 33%
Sveitsi 32%
Totuus on se, että Suomen talous alkaa tervehtymään vasta sitten kun valtamedia ryhtyy tuota tilastoa julkaisemaan säännöllisesti !Tämä tilastosi ei kerro yksiselitteisesti yhtään mitään. Ei mikään vastuullinen taho ala julkaista mitään tyhjänpäiväisiä tilastoja, jos niiden sisältöä ei samalla analysoida ja tulkita.
Julkisen talouden menot ovat suuret tai pienet suhteessa BKT:hen sen mukaan, mitkä tehtävät missäkin maassa kuuluvat ja joiden on haluttu kuuluvan julkisen vallan tehtävien piiriin. Toinen vaikuttava tekijä on sitten kunkin yksittäisen tehtäväalueen suuruus. Meillä Suomessa kuten monissa muissakin maissa terveyden- ja sairaanhoito on pääoisin julkisen vallan alaista toimintaa. Jossain toisessa maassa näin ei ole. Silloin samojen palvelujen sisältö ja maksatus vain hoituvat yksityisen talouden kautta. Suomessa myös puolustusmenojen osuus ja kasvu ovat olleet suurta. Joissain toisissa maissa puolustusmenoja ei ole kasvatettu samaa tahtia.
Asian toinen puoli on BKT, jonka kasvu on ollut Suomessa vertailumaita heikompaa viime vuosina eli erityisesti nyt Orpon hallituskaudella. Jos talous alkaa tästä elpymään, BKT kasvaa ja alkaa siten automaattisesti vähentämään julkisten menojen osuutta BKT:stä.
Et myöskään kerro sitä, miksi Suomen talouden kehittyminen olisi jollain riippuvainen siitä, mikä on julkisten menojen osuus BKT:stä. Maailmantaloudesta löytyy esim. Kiina, missä julkisten menojen osuus BKT:stä on erittäin suuri, mutta jossa talouskasvu on ollut vuosikaudet maailman ykkösluokkaa. Kiinassa julkisen talouden piiriin kuuluu mm. osa pankkitoimintaa ja valtiot tuet yrityksille voivat olla megaluokkaa. En tietenkään tarkoita, että pitäisi ottaa mallia Kiinasta. Kiinan talous vaan kertoo siitä, että nuo osuuslukusi eivät sinällään kerro yhtään mitään mistään.- Anonyymi00017
mielipidepankki kirjoitti:
Tämä tilastosi ei kerro yksiselitteisesti yhtään mitään. Ei mikään vastuullinen taho ala julkaista mitään tyhjänpäiväisiä tilastoja, jos niiden sisältöä ei samalla analysoida ja tulkita.
Julkisen talouden menot ovat suuret tai pienet suhteessa BKT:hen sen mukaan, mitkä tehtävät missäkin maassa kuuluvat ja joiden on haluttu kuuluvan julkisen vallan tehtävien piiriin. Toinen vaikuttava tekijä on sitten kunkin yksittäisen tehtäväalueen suuruus. Meillä Suomessa kuten monissa muissakin maissa terveyden- ja sairaanhoito on pääoisin julkisen vallan alaista toimintaa. Jossain toisessa maassa näin ei ole. Silloin samojen palvelujen sisältö ja maksatus vain hoituvat yksityisen talouden kautta. Suomessa myös puolustusmenojen osuus ja kasvu ovat olleet suurta. Joissain toisissa maissa puolustusmenoja ei ole kasvatettu samaa tahtia.
Asian toinen puoli on BKT, jonka kasvu on ollut Suomessa vertailumaita heikompaa viime vuosina eli erityisesti nyt Orpon hallituskaudella. Jos talous alkaa tästä elpymään, BKT kasvaa ja alkaa siten automaattisesti vähentämään julkisten menojen osuutta BKT:stä.
Et myöskään kerro sitä, miksi Suomen talouden kehittyminen olisi jollain riippuvainen siitä, mikä on julkisten menojen osuus BKT:stä. Maailmantaloudesta löytyy esim. Kiina, missä julkisten menojen osuus BKT:stä on erittäin suuri, mutta jossa talouskasvu on ollut vuosikaudet maailman ykkösluokkaa. Kiinassa julkisen talouden piiriin kuuluu mm. osa pankkitoimintaa ja valtiot tuet yrityksille voivat olla megaluokkaa. En tietenkään tarkoita, että pitäisi ottaa mallia Kiinasta. Kiinan talous vaan kertoo siitä, että nuo osuuslukusi eivät sinällään kerro yhtään mitään mistään.Kirjoittaja elää liian suuressa tunnekuohussa !?
Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !? Lähinnä vasemmiston toimesta !?
Ihan omia valintoja ! Anonyymi00017 kirjoitti:
Kirjoittaja elää liian suuressa tunnekuohussa !?
Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !? Lähinnä vasemmiston toimesta !?
Ihan omia valintoja !Ehkä tunnet eläväsi liian suuressa tunnekuohussa, sille en mahda mitään. Olisko nuori ikä ja kokemuksen puute vaikuttavina syinä.
En osaa sanoa liian suurista menoista, koska en tiedä miten sen määrittelet, mutta julkiset menot ovat tietenkin demokraattisessa yhteiskunnassa eduskunnassa lainsäädännöllä tehtyjä päätöksiä. On se nyt ihme, että edes tämä asia on tarttunut sieltä peruskoulun opetuksesta.
Julkisista menoista suurimmat ovat sosiaalimenot, joista osa on eduskunnan päättämiä, osa kuntien ja hyvinvointialueiden ja osa yhdistelmä lainsäädännöllisiä ja sopimuksellisia ratkaisuja (lähinnä osa työttömyysturvasta ja eläkemenoista). Valtion vastuulla olevista sosiaalimenoista suurion ja eniten kasvava osa kertyy sotemenoista. Ovatko ne sitten liian suuria tai pieniä, on arvostuskysymys. Ainakin vanhusten hoidossa esiityntyneet asiat ovat useamman kerran herättäneet kohua eikä suinkaan sen vuoksi, että niihin olisi kohdennettu liikaa rahaa. Näiden menojen osalta kyse on arvovalinnasta. Halutaanko kansalaisten terveyttä ja sairauksia hoitaa julkisin varoin vai ei. Euroopan kovinta vauhtia vanhenevan väestön valtiona tämä osuus kasvaa sitä samaa kovinta vauhtia.
Toinen suuri menoerä on koulutus. Oma väitteeni on tältä osin se, että koulutukseen ja tutkimukseen laitetut rahat ovat tulleet moninkertaisesti takaisin kansantalouteen. On vaikeaa löytää yhtään mitään niin tuottavaa kuin yhteiskunnan koulutusinvestoinnit. Elintasomme nousu perustuu valtason siihen. Suomessa ja pohjoismaissa on haluttu rakentaa myös tasa-arvoista hyvinvointivaltiota. se tarkoittaa mm. tulonsiirtoja, jotka siirtyvät julkisen talouden välityksellä. Jos emme välitä tulonjaosta, voimme tietysti vähentää paljonkin julkisia menoja. USAssa tulonjaosta ei välitetä pätkääkään, minkä seurauksena katukuvassa näkyy asunnottomuutta, köyhyyttä, huumeongelmia ja rikollisuutta. USAssa sosiapolitiikkaa hoidetaan vankiloissa, mihin riittää väentunkua.
Yksi kasvava julkisen rahan menokohde on puolustus ja turvallisuus. Se kasvaa vieläkin kovempaa vauhtia kuin sotemenot. Tämäkin on paitsi arvovalinta, myös Natositoumuksesta johtuvaa. Trump on vaatinut jäsenmailta tuntuvaa menojen kasvattamista ja Suomi on tunnetusti mallioppilas tässä kohdin. Kyllä tämäkin menee ihan lainsäädännön kautta.
Erikoisin väite on se, että menojen kasvattaminen olisi vasemmiston vastuulla. Väite on erinomaisen erikoinen siksi, että vasemmisto on vain muutaman kerran ollut eduskunnan enemmistössä eikä niistä ensimmäisellä itsenäisyyden aikana kyllä mistään menojen kasvattamisesta muutoin voitu sopia kuin, että rahat sotakorvauksiin piti jostain repiä. Itse asiassa vuoden 1945 vaalien tulos oli tasatulos oikeisto-vasemmisto-määrinä ja sekin riippuu siitä silloinen Ruotsalainen vasemmisto puolueena varsinaiseen vasemmistoon vai ei. Ilman sitä vasemmistopuolueet saivat vaaleissa 99 kansanedustajaa. Ainoana varsinaisena itsenäisyysajan vaaleissa, missä vasemmisto sai niukan enemmistön olivat vuoden 1966 ensimmäiset ns. tv-vaalit. Autonomian aikana vuoden 1916 vaaleissa SDP sai yksin ainoana puolueena enemmistön eduskunnassa. Kaikkina muina kertoina edusnta on ollut ns. porvarienemmistöinen. Miten siis on mahdollista, että vasemmisto on vastuussa menopäätöksistä, kun eduskunta on lähes jatkuvasti ollut porvarienemmistöinen? Mitä se oikeisto on oikein eduskunnassa puuhastellut, jos näin on päässyt tapahtumaan. Vaalitahan tuntuvat lähes turhilta, jos vasemmisto kerran kuitenkin päättää. Ettei vain olisi niin, että elät vielä ennen sitä peruskouluvaihettasi satutuntien vallassa.
Voimme aina arvioida sitä, mitkä menopäätökset ovat olleet tuottoisia, muuten tarpeellisia tai pelkästään julkisia menoja kasvattavia ja taloutta heikentäviä. Omasta mielestäni siis suurimmista menoeristä koulutus- ja tutkimusmenot ovat olleet todella tuottoisia, joita ilman emme olsi pärjänneet. Tarpeellisina pidän valtaosaa sotemenoista, vaikka niissä voi olla paljonkin kritisotavaa. Samoin puolustus- ja turvallisuutta ylläpitävät menot ovat osin turhia taikka typeriä mutta maailman hulluuden vuoksi välttämättömiä. Taloutta heikentävien ja hyödyttömien menojen ryhmään luen ns. aluepolitiikasta aiheutuneet valtavat menot. Niillä on pidetty yllä haja-asutusta keinotekoisesti eli vastoin markkinaohjautuvuutta. Tämä on kasanut maltaita erilaisina infrakuluina. Sen ylläpitämieksi on pitänyt keksiä mm. valtionosuusjärjestelmä, mikä olisi ilman sitä lähes kokonaissäästöä. Haja-asutuksen ylläpito on aiheuttanut lisäksi tehottomuutta yritystalouteen, joka on siten vähentänyt kansantuotetta. Tästä yhteiskunnan taloutta eniten rasittavasta politiikasta on ollut vastuussa ennen muuta Maalaisliitto/Kepu. Nykyisin talouden näkökulmasta suurin poliittinen haitake on persut, joilla ei ole ymmärrystä paitsi maailman ja talouslämän megartrendeistä niin myös väestökehityksen Suomelle aiheuttamista suurista talousvaikutuksista, joihin ko. puolue suhtautuu täysin huolettomasti ilman mitään ratkaisuvaihtoehtoa.- Anonyymi00021
mielipidepankki kirjoitti:
Ehkä tunnet eläväsi liian suuressa tunnekuohussa, sille en mahda mitään. Olisko nuori ikä ja kokemuksen puute vaikuttavina syinä.
En osaa sanoa liian suurista menoista, koska en tiedä miten sen määrittelet, mutta julkiset menot ovat tietenkin demokraattisessa yhteiskunnassa eduskunnassa lainsäädännöllä tehtyjä päätöksiä. On se nyt ihme, että edes tämä asia on tarttunut sieltä peruskoulun opetuksesta.
Julkisista menoista suurimmat ovat sosiaalimenot, joista osa on eduskunnan päättämiä, osa kuntien ja hyvinvointialueiden ja osa yhdistelmä lainsäädännöllisiä ja sopimuksellisia ratkaisuja (lähinnä osa työttömyysturvasta ja eläkemenoista). Valtion vastuulla olevista sosiaalimenoista suurion ja eniten kasvava osa kertyy sotemenoista. Ovatko ne sitten liian suuria tai pieniä, on arvostuskysymys. Ainakin vanhusten hoidossa esiityntyneet asiat ovat useamman kerran herättäneet kohua eikä suinkaan sen vuoksi, että niihin olisi kohdennettu liikaa rahaa. Näiden menojen osalta kyse on arvovalinnasta. Halutaanko kansalaisten terveyttä ja sairauksia hoitaa julkisin varoin vai ei. Euroopan kovinta vauhtia vanhenevan väestön valtiona tämä osuus kasvaa sitä samaa kovinta vauhtia.
Toinen suuri menoerä on koulutus. Oma väitteeni on tältä osin se, että koulutukseen ja tutkimukseen laitetut rahat ovat tulleet moninkertaisesti takaisin kansantalouteen. On vaikeaa löytää yhtään mitään niin tuottavaa kuin yhteiskunnan koulutusinvestoinnit. Elintasomme nousu perustuu valtason siihen. Suomessa ja pohjoismaissa on haluttu rakentaa myös tasa-arvoista hyvinvointivaltiota. se tarkoittaa mm. tulonsiirtoja, jotka siirtyvät julkisen talouden välityksellä. Jos emme välitä tulonjaosta, voimme tietysti vähentää paljonkin julkisia menoja. USAssa tulonjaosta ei välitetä pätkääkään, minkä seurauksena katukuvassa näkyy asunnottomuutta, köyhyyttä, huumeongelmia ja rikollisuutta. USAssa sosiapolitiikkaa hoidetaan vankiloissa, mihin riittää väentunkua.
Yksi kasvava julkisen rahan menokohde on puolustus ja turvallisuus. Se kasvaa vieläkin kovempaa vauhtia kuin sotemenot. Tämäkin on paitsi arvovalinta, myös Natositoumuksesta johtuvaa. Trump on vaatinut jäsenmailta tuntuvaa menojen kasvattamista ja Suomi on tunnetusti mallioppilas tässä kohdin. Kyllä tämäkin menee ihan lainsäädännön kautta.
Erikoisin väite on se, että menojen kasvattaminen olisi vasemmiston vastuulla. Väite on erinomaisen erikoinen siksi, että vasemmisto on vain muutaman kerran ollut eduskunnan enemmistössä eikä niistä ensimmäisellä itsenäisyyden aikana kyllä mistään menojen kasvattamisesta muutoin voitu sopia kuin, että rahat sotakorvauksiin piti jostain repiä. Itse asiassa vuoden 1945 vaalien tulos oli tasatulos oikeisto-vasemmisto-määrinä ja sekin riippuu siitä silloinen Ruotsalainen vasemmisto puolueena varsinaiseen vasemmistoon vai ei. Ilman sitä vasemmistopuolueet saivat vaaleissa 99 kansanedustajaa. Ainoana varsinaisena itsenäisyysajan vaaleissa, missä vasemmisto sai niukan enemmistön olivat vuoden 1966 ensimmäiset ns. tv-vaalit. Autonomian aikana vuoden 1916 vaaleissa SDP sai yksin ainoana puolueena enemmistön eduskunnassa. Kaikkina muina kertoina edusnta on ollut ns. porvarienemmistöinen. Miten siis on mahdollista, että vasemmisto on vastuussa menopäätöksistä, kun eduskunta on lähes jatkuvasti ollut porvarienemmistöinen? Mitä se oikeisto on oikein eduskunnassa puuhastellut, jos näin on päässyt tapahtumaan. Vaalitahan tuntuvat lähes turhilta, jos vasemmisto kerran kuitenkin päättää. Ettei vain olisi niin, että elät vielä ennen sitä peruskouluvaihettasi satutuntien vallassa.
Voimme aina arvioida sitä, mitkä menopäätökset ovat olleet tuottoisia, muuten tarpeellisia tai pelkästään julkisia menoja kasvattavia ja taloutta heikentäviä. Omasta mielestäni siis suurimmista menoeristä koulutus- ja tutkimusmenot ovat olleet todella tuottoisia, joita ilman emme olsi pärjänneet. Tarpeellisina pidän valtaosaa sotemenoista, vaikka niissä voi olla paljonkin kritisotavaa. Samoin puolustus- ja turvallisuutta ylläpitävät menot ovat osin turhia taikka typeriä mutta maailman hulluuden vuoksi välttämättömiä. Taloutta heikentävien ja hyödyttömien menojen ryhmään luen ns. aluepolitiikasta aiheutuneet valtavat menot. Niillä on pidetty yllä haja-asutusta keinotekoisesti eli vastoin markkinaohjautuvuutta. Tämä on kasanut maltaita erilaisina infrakuluina. Sen ylläpitämieksi on pitänyt keksiä mm. valtionosuusjärjestelmä, mikä olisi ilman sitä lähes kokonaissäästöä. Haja-asutuksen ylläpito on aiheuttanut lisäksi tehottomuutta yritystalouteen, joka on siten vähentänyt kansantuotetta. Tästä yhteiskunnan taloutta eniten rasittavasta politiikasta on ollut vastuussa ennen muuta Maalaisliitto/Kepu. Nykyisin talouden näkökulmasta suurin poliittinen haitake on persut, joilla ei ole ymmärrystä paitsi maailman ja talouslämän megartrendeistä niin myös väestökehityksen Suomelle aiheuttamista suurista talousvaikutuksista, joihin ko. puolue suhtautuu täysin huolettomasti ilman mitään ratkaisuvaihtoehtoa.Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !
Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 33%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD
3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta
4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%
5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia
6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 428kpl
Kts erityisesti kohdat 1-3. Niistä näkyvät, että Suomen talous on lamaantunut !?
- Anonyymi00016
Hesarissa oli kertomus pyllistäjistä eilen.
- Anonyymi00018
Kerrankin hyviä uutisia keskustan palstalle omasta taloudesta.
Älkää nyt tätäkin poistako toverit, kun jotain posisiivistä kerrottavana.
Kun niin annatte oman toveri piiskanne täällä heilua. - Anonyymi00019
3 päivää, mutta ei sanaakaan palstan aiheesta, joka lienee edelleen Suomen Keskusta.
- Anonyymi00020
Herra Yliväpeli Orhonen se on just'noin.
- Anonyymi00022
2,5% ensivuosi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 19.9. - Yksi vieras on kohuttu TTK-juontajaehdokas
Elämäni biisi vieraslista on harvinaisen mielenkiintoinen lauantaina. Mukana myös kohuttu TTK-juontajaehdokas, josta ei211361- 671305
Mies joka on oikeasti kiinnostunut
Ja näkee sut pitkäaikaisena kumppanina, siirtää vaikka vuoria selvittääkseen asiat eikä ota pienintäkään riskiä menettää1331251- 1081245
Kunnanhallitus
Miten käy täällä vuosia tuomioita jakaneelle valittajalle, hovioikeus hylännyt kaikki syytteet.671059- 109999
Rauha, sopiiko
Ei häiritä enää toisiamme. Annetaan molemmille rauha unohtaa, pyydän tätä todella. Kiitos. Miehelle.94967Miesten (epä)viehättävyydestä kysymys
Mieltä askarruttava asia, liki dilemma. Palstallahan jotkut miesoletetut usein toteavat, että kaikki naiset tavoittelev182933- 89886
- 45871
Ei siitä pääse yli, eikä ympäri!
Pakko se on myöntää ja tunnustaa. Olisin halunnut p*nna sinua sydämeni kyllyydestä. Itseäni vanhemmalle naiselle66801Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi
Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....50696- 43666
- 58663
- 70646
- 98628
Humppila korvasi johtajia tekoälyllä
https://yle.fi/a/74-20215155 Humppilassa on lakkautettu teknisen ja hallintojohtajan virat. Säästöä tuli hetkessä 15087628Perhoseni (miehelle)
Miksi et usko, että mun rakkaus sinuun on aitoa ja vilpitöntä? Tai että se oli jo silloin? Miksi ajattelet, ettet ole r123612- 67586
- 52574