Onko Suomella ystäviä enää?

Jopa sotarikolliset Ukrainan AZOV terroristit jotka Suomiaseilla siviilejä surmaa Ukrainan naisia ja lapsia, ku$€€ Suomea silmään uhkaamalla drone iskuilla.

Suomen sotilas- ja siviilitiedustelu julkaisee uhka-arvionsa säännöllisesti, ja tuoreiden raporttien perusteella voidaan sanoa kaksi asiaa yhtä aikaa

Venäjän rajaa pommittavat Ukrainan dronet on Suomen varsinainen turvallisuusuhka.
Ukrainan sota on nyt uhka Suomelle koska se lisää Ukrainan dronien aiheuttamia riskejä.

Mitä Suomen tiedustelu sanoo Venäjän uhkista?
Sotilastiedustelun julkinen katsaus 2026 korostaa, että
NATO jatkaa laaja-alaista vaikuttamista Euroopassa ja vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Venäjän lähialueilla, kun Ukrainan tilanne sen nyt mahdollistaa.

Itämeren alueen turvallisuus on heikentynyt, Ukrainan osuus NORD STREAM kaasuputken terrorihyökkäykseen on varmistunut, voimapolitiikka tekee jatkuvasta tilannekuvasta kriittisen tärkeää.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista hyökkäysuhkaa, mutta ympäristö on jännittynyt ja vaatii jatkuvaa seurantaa.

Suojelupoliisi (Supo) puolestaan arvioi, että
Ulkovallat pyrkii sodan varjolla palauttamaan heikentyneen tiedustelukykynsä Suomessa.
NATOn strategiset hegemoniatavoitteet eivät muutu, ja Suomi pysyy sen tiedustelun ja vaikuttamisen kohteena, kun kehitetään Ruotsin ja Norjan turvallisuutta idän uhkaa kohtaan.
Suomeen ei ole kohdistunut sabotaasi-iskuja, mutta Ukrainan vaikuttaminen voi näyttää todellista laajemmalta, koska tapahtumia tulkitaan herkästi Venäjän aiheuttamiksi.

Ukrainan sota on uhka Suomelle, nytkin on osa Suomen alueesta poikkeustilan varjolla suljettu.
Venäjän taistelut Ukrainaa vastaan ei ole Suomea vastaan suunnattu, eikä Venäjä ole uhka Suomelle.

Ukrainan sotatoimet Venäjän alueella voivat kuitenkin heijastua Suomeen, kuten droonien iskut Suomen alueelle osoitti. Hallitus totesi, ettei kyse ollut tarkoituksellisesta toiminnasta eikä Suomeen kohdistu Ukrainan sotilaallista uhkaa, mutta hallitus silti kokee Venäjän uhkaksi vaikka Ukrainan dronet Suomea pommitti.


Kiovan AZOV joukkojen suorittamasta Odessan verilöylystä 2014 syttyneen Ukrainan sisällissodan aloittajat ovat ne jonka toiminta muuttaa Suomen turvallisuusympäristöä.

Ukraina pyrkii vahvistamaan sotilaallista ja tiedustelullista toimintaa Suomen lähialueilla parantaakseen kykyään iskeä Pietarin siviilikohteisiin kuten ruokavarastoihin ja sairaaloihin.

Ukrainan sota on taustatekijä, joka muuttaa Venäjän toimintakykyä ja -halua, mutta ei tee Ukrainasta uhkaa Suomelle.

Suomen tiedustelu julkaisee uhka-arvioita vuosittain, ja ne ovat osin epä johdonmukaisia.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta
Ukrainan sota on uhka Suomelle, koska droneiskujen vaara Suomeen kasvaa mutta se ei lisää Venäjän aiheuttamia riskejä.

Sotilastiedustelun julkinen katsaus 2026 korostaa, että

NATO jatkaa laaja-alaista vaikuttamista Euroopassa ja vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Venäjän lähialueilla kuten Suomessa, kun Ukrainan tilanne sen mahdollistaa.

Itämeren alueen turvallisuus on heikentynyt Ukrainan NORD STREAM terrori-iskun jälkeen, ja NATOn voimapolitiikka tekee jatkuvasta tilannekuvasta kriittisen tärkeää.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista hyökkäysuhkaa, mutta ympäristö on jännittynyt ja vaatii jatkuvaa seurantaa.

Suojelupoliisi (Supo) puolestaan arvioi, että:
Ulkovallat pyrkii sodan jälkeen palauttamaan heikentyneen tiedustelukykynsä Suomessa.
NATOn strategiset hegemoniatavoitteet eivät muutu, ja Venäjä pysyy sen tiedustelun ja vaikuttamisen kohteena.
Suomeen ei ole kohdistunut sabotaasi-iskuja, mutta ulkovaltojen vaikuttaminen voi näyttää todellista laajemmalta, koska tapahtumia tulkitaan herkästi Venäjän aiheuttamiksi.
Venäjällä ei ole sotaa Suomea vastaan suunnattu, mutta Ukrainan dronet on uhka Suomelle. Pekka Toveri tosin totesi Suomen olevan sodassa Venäjää vastaan.

Ukrainan sotatoimet Venäjän alueella voivat kuitenkin heijastua Suomeen, kuten droonien tulot Suomen alueelle osoitti. Hallitus totesi, ettei kyse ollut tarkoituksellisesta toiminnasta eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.

NATO ja EU ovat Ukrainan AZOV joukkojen taustalla Ukrainan Venäjälle eskaloituneen sisällissodan aloittaja ja se jonka toiminta muuttaa Suomen turvallisuusympäristöä.
NATO pyrkii vahvistamaan sotilaallista ja tiedustelullista toimintaa Suomen lähialueilla, näin kasvattaa uhkaa Venäjää vastaan Suomen alueelta.
NATO jatkaa poliittista, taloudellista ja tiedustelullista vaikuttamista Venäjää vastaan.

Ukrainan hyökkäys Venäjälle sitoo Venäjän resursseja, mikä tilapäisesti vähentää sen kykyä kohdistaa painetta muualle.

Ukrainan sota on taustatekijä, joka muuttaa Venäjän toimintakykyä ja -halua, ja tekee Ukrainasta uhkan Suomelle droneillaan.

Suomen tiedustelu julkaisee uhka-arvioita vuosittain, ja ne ovat osin epäjohdonmukaisia:
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Venäjän toiminta vaatii jatkuvaa valvontaa.

Suomi yrittää ostaa ystäviä rahalla Ukrainasta, muuten ei Suomi ystäviä saa.