Kolmekymmentä hopearahaa

Jumalan avulla, niiden kolmenkymmenen hopearahan alkuperä, jotka Jehuda Ish-Kriot sai meidän Herramme Messiaan hintana, nuo rahat, jotka Jehuda sai juutalaisilta papeilta, mistä ne ovat, ja mikä on niiden alkuperä? Ne kolmekymmentä hopearahaa, jotka Jehuda otti vastaan ja joilla hän myi hänen Herransa, olivat temppelin painomitan mukaisia. Ne vastaavat kuuttasataa hopearahaa meidän maamme painon mukaan.

1. Terah, Abrahamin isä teki nuo rahat, poikaansa Abrahamia varten. Abraham antoi ne pojalleen Jitshakille, ja Jitshak osti niillä kylän. Sen kylän herra vei ne rahat faaraolle.

2. Faarao lähetti ne Shlomolle, Davidin pojalle, sitä temppeliä varten, jota hän oli rakentamassa. Ja Shlomo otti ne ja asetti ne alttarin juurelle.

3. Kun Nebukadnessar tuli ja otti israelilaiset vangiksi, hän meni sinne Shlomon temppeliin ja näki, että ne rahat olivat kauniita, ja hän otti ne ja vei ne Babeliin israelilaisten vankien kanssa.

4. Ja siellä oli joitakin persialaisia vankina, kuningasten tavan mukaan. Kun Nebukadnessar tuli Jerusalemista, he lähettivät hänelle kaikkea sellaista, mikä sopii kuninkaille. Ja kun Nebukadnessar näki, että kaikki, mitä he hänelle antoivat, oli ihanaa, hän päästi heidät vapaiksi ja antoi heille monia lahjoja. Hän antoi heille myös nuo rahat, ja ne persialaiset veivät ne omille isilleen.

5. Kun Messias syntyi ja se tähti nähtiin, he nousivat ja ottivat nuo rahat ja kultaa ja mirhaa ja suitsuketta.

6. He ottivat nuo rahat mukaansa ja matkustivat tietä, kunnes he saapuivat Edessan seudulle. Päivä alkoi pimentyä ja he nukahtivat sinne tien varrelle. Aamulla he nousivat jatkaakseen matkaa. He unohtivat nuo rahat sinne, missä he nukkuivat, eivätkä he olleet siitä tietoisia. Jotkut kauppiaat tulivat sitä tietä heidän jälkeensä ja löysivät ne.

7. He tulivat Edessan seudulle eräälle kaivolle, ja he istuutuivat sinne. Ja juuri sinä päivänä enkeli tuli niiden sen maan paimenten luokse ja antoi heille sen viitan, jossa ei ollut saumaa ylhäällä. Ja hän sanoi heille, "ottakaa tämä viitta, jossa on elämä ihmiskunnalle".

8. Ne paimenet ottivat sen viitan ja tulivat kaivolle. Ja he löysivät ne kauppiaat, jotka olivat löytäneet ne rahat, sen kaivon ääreltä. He sanoivat niille kauppiaille, "ostatteko kauniin viitan, jossa ei ole saumaa ylhäällä?" Kauppiaat sanoivat, "kyllä, tuokaa se tänne". Ja kun kauppiaat näkivät sen viitan, he ihmettelivät sitä suuresti. Ne kauppiaat sanoivat niille paimenille, "meillä on kauniita, kuninkaalle sopivia rahoja, kolmekymmentä kappaletta. Ottakaa ne, ja antakaa meille tämä viitta".

9. Kun kauppiaat olivat ottaneet sen viitan, he menivät Edessan kaupunkiin ja pysähtyivät majataloon. Kuninas Abgar lähetti hakemaan noita kauppiaita, sanoen, "onko teillä mitään sellaista kuninkaan arvoista, jota voisin ostaa teiltä?" Kauppiaat sanoivat hänelle, "meillä on eräs viitta, jossa ei ole ylhäällä saumaa".

10. Kun Abgar näki sen viitan, jota vastaavaa ei ollut olemassakaan, hän sanoi heille, "mistä te tämän viitan saitte?" He sanoivat hänelle, "me tulimme eräälle kaivolle sinun kaupunkisi portin lähellä, ja jotkut paimenet sanoivat meille, että heillä on ylhäältä saumaton viitta, ostatteko? Ja me näimme, että sellaista viittaa ei ole maailmassa toista. Meillä oli kolmekymmentä kuningasten kuvilla leimattua hopearahaa, jotka me annoimme niille paimenille, ja me saimme tämän viitan. Ja ne rahatkin olivat sinunlaisellesi kuninkaalle sopivia".