Nyt se selvisi

On siellä ainakin korkeanpi elintaso kuin täällä tai Amerikassa

Ai miksiköhän Venäjä niin jalosti lahjoitti meille itsenäisyyden? Tutkitaanpa vähän.

Se, että Neuvosto-Venäjä ja Vladimir Lenin tunnustivat Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917 (uutta tyyliä 4. tammikuuta 1918), ei varsinaisesti ollut pyyteetön "lahja". Taustalla oli äärimmäisen kyyninen ja pragmaattinen poliittinen laskelmointi.

​Leninin ja bolševikkien päätökseen vaikutti kolme pääsyytä:

​1. Maailmanvallankumouksen odotus (Se suurin taktiikka)
​Lenin uskoi vakaasti, että sosialistinen suurlaukaisu oli aivan nurkan takana koko Euroopassa, myös Suomessa. Bolševikkien virallinen linja korosti kansojen itsemääräämisoikeutta, ja Lenin laski, että antamalla Suomen itsenäistyä porvarillisen hallituksen johdolla, Suomen oma työväenluokka nousisi pian kapinaan, tekisi vallankumouksen ja liittäisi maan vapaaehtoisesti takaisin osaksi uutta sosialistista neuvostovaltiota.

​Tämä laskelma oli lähellä toteutua, sillä Suomen sisällissota syttyi vain viikkoja itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen.

​2. Bolševikkien oma heikko asema
​Loppuvuodesta 1917 bolševikit olivat juuri kaapanneet vallan Venäjällä (lokakuun vallankumous), ja heidän asemansa oli äärimmäisen huojuva.
Maassa oli alkamassa verinen sisällissota, ja ensimmäinen maailmansota Saksaa vastaan oli yhä käynnissä.
Leninillä ei yksinkertaisesti ollut sotilaallisia resursseja tai poliittista voimaa pitää kiinni reuna-alueista, kuten Suomesta, jotka pyrkivät irti hajoavasta imperiumista.
​
​Lyhyesti sanottuna: Lenin ei antanut itsenäisyyttä hyvää hyvyyttään, vaan kyseessä oli taktinen hengähdystauko.
Hän antoi Suomen mennä hetkeksi, koska uskoi ottavansa sen pian takaisin vallankumouksen varjolla. Suomalaisten onneksi historia otti toisen suunnan.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Ai miksiköhän Venäjä niin jalosti lahjoitti meille itsenäisyyden? Tutkitaanpa vähän.

Se, että Neuvosto-Venäjä ja Vladimir Lenin tunnustivat Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917 (uutta tyyliä 4. tammikuuta 1918), ei varsinaisesti ollut pyyteetön "lahja". Taustalla oli äärimmäisen kyyninen ja pragmaattinen poliittinen laskelmointi.

​Leninin ja bolševikkien päätökseen vaikutti kolme pääsyytä:

​1. Maailmanvallankumouksen odotus (Se suurin taktiikka)
​Lenin uskoi vakaasti, että sosialistinen suurlaukaisu oli aivan nurkan takana koko Euroopassa, myös Suomessa. Bolševikkien virallinen linja korosti kansojen itsemääräämisoikeutta, ja Lenin laski, että antamalla Suomen itsenäistyä porvarillisen hallituksen johdolla, Suomen oma työväenluokka nousisi pian kapinaan, tekisi vallankumouksen ja liittäisi maan vapaaehtoisesti takaisin osaksi uutta sosialistista neuvostovaltiota.

​Tämä laskelma oli lähellä toteutua, sillä Suomen sisällissota syttyi vain viikkoja itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen.

​2. Bolševikkien oma heikko asema
​Loppuvuodesta 1917 bolševikit olivat juuri kaapanneet vallan Venäjällä (lokakuun vallankumous), ja heidän asemansa oli äärimmäisen huojuva.
Maassa oli alkamassa verinen sisällissota, ja ensimmäinen maailmansota Saksaa vastaan oli yhä käynnissä.
Leninillä ei yksinkertaisesti ollut sotilaallisia resursseja tai poliittista voimaa pitää kiinni reuna-alueista, kuten Suomesta, jotka pyrkivät irti hajoavasta imperiumista.
​
​Lyhyesti sanottuna: Lenin ei antanut itsenäisyyttä hyvää hyvyyttään, vaan kyseessä oli taktinen hengähdystauko.
Hän antoi Suomen mennä hetkeksi, koska uskoi ottavansa sen pian takaisin vallankumouksen varjolla. Suomalaisten onneksi historia otti toisen suunnan.

Lue lisää

Laskelmat petti taas naapuris

Anonyymi00031 kirjoitti:

Laskelmat petti taas naapuris

Niin käy Ukrainassakin.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Ai miksiköhän Venäjä niin jalosti lahjoitti meille itsenäisyyden? Tutkitaanpa vähän.

Se, että Neuvosto-Venäjä ja Vladimir Lenin tunnustivat Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917 (uutta tyyliä 4. tammikuuta 1918), ei varsinaisesti ollut pyyteetön "lahja". Taustalla oli äärimmäisen kyyninen ja pragmaattinen poliittinen laskelmointi.

​Leninin ja bolševikkien päätökseen vaikutti kolme pääsyytä:

​1. Maailmanvallankumouksen odotus (Se suurin taktiikka)
​Lenin uskoi vakaasti, että sosialistinen suurlaukaisu oli aivan nurkan takana koko Euroopassa, myös Suomessa. Bolševikkien virallinen linja korosti kansojen itsemääräämisoikeutta, ja Lenin laski, että antamalla Suomen itsenäistyä porvarillisen hallituksen johdolla, Suomen oma työväenluokka nousisi pian kapinaan, tekisi vallankumouksen ja liittäisi maan vapaaehtoisesti takaisin osaksi uutta sosialistista neuvostovaltiota.

​Tämä laskelma oli lähellä toteutua, sillä Suomen sisällissota syttyi vain viikkoja itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen.

​2. Bolševikkien oma heikko asema
​Loppuvuodesta 1917 bolševikit olivat juuri kaapanneet vallan Venäjällä (lokakuun vallankumous), ja heidän asemansa oli äärimmäisen huojuva.
Maassa oli alkamassa verinen sisällissota, ja ensimmäinen maailmansota Saksaa vastaan oli yhä käynnissä.
Leninillä ei yksinkertaisesti ollut sotilaallisia resursseja tai poliittista voimaa pitää kiinni reuna-alueista, kuten Suomesta, jotka pyrkivät irti hajoavasta imperiumista.
​
​Lyhyesti sanottuna: Lenin ei antanut itsenäisyyttä hyvää hyvyyttään, vaan kyseessä oli taktinen hengähdystauko.
Hän antoi Suomen mennä hetkeksi, koska uskoi ottavansa sen pian takaisin vallankumouksen varjolla. Suomalaisten onneksi historia otti toisen suunnan.

Lue lisää

Tyypillistä naapurimaan kaikkivoipaisuuden tunnetta. Luulevat osaavansa ennustaa kaiken ja pelata kortit oikein. Tarvi ku uuutisia kattella, niin taas toistuu sama omiin yltiöpäisiin voimiin uskominen ja kuinka käy, vtuiksi menee.

Liittyy Lapuaan, kun vähän suhteuttaa. Kyllä meiltäkin löytyy niitä päättäjiä, jotka yrittävät puhua mustan valkoiseksi.

Ja kansa on ilkeyttään äänestänyt tolloimmat edustajat joka paikkaan..

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ja kansa on ilkeyttään äänestänyt tolloimmat edustajat joka paikkaan..

Kannattaa miettiä äänestääkö kaupungin eli veronmaksajien rahalla elelijöitä

Maallikkovaltuutetun pitäisi osata ravintolaliiketoiminta, hiihtokeskusliiketoiminta ja herra ties mitä muuta. Valtuutetun pitäisi hallita pitkälle, ymmärtää ja vähintään soveltuvilta osin kuntalaki, hallintolaki, julkisuuslaki, perustuslaki ja varmaan vielä hyvinvointialuelakikin. Kysyn vaan, osaavatko äänestämämme valtuutetut nämä?

Kunnallisvaltuutetun tulisi osata ymmärtää ja tunnistaa kunnan hallintosääntö, talousarvio, strategia ja konserniohje. Lautakunnasta riippuen vielä esimerkiksi rakentamislaki, alueidenkäyttönaki, perusopetuslaki tai ympäristönsuojelulaki. Kuinkahan on?

Monikohan ymmärtää, että kunnanhallituksen jäsenen vastuu on usein käytännössä suurempi, kuin valtuutetun? Eli vähintään sama osaamisvaatimus koskee kunnanhallituksen jäseniä.

Kansanedustajan pitäisi pystyä tuntemaan ja ymmärtämään perustuslaki, julkisuuslaki, hallintolaki, valtion talousarviosta annettu laki sekä eduskunnan työjärjestys. Haittaa ei olisi EU:n perussopimusten, rikoslain, valmiuslain tai verotusmenettelylain tuntemisesta. Tulevat kansaedustajaehdokkaat, kai te tämän jo tiesitte?

Kysyn vaan, että monikohan maallikkovaltuutetuista tietää edes tämän?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Maallikkovaltuutetun pitäisi osata ravintolaliiketoiminta, hiihtokeskusliiketoiminta ja herra ties mitä muuta. Valtuutetun pitäisi hallita pitkälle, ymmärtää ja vähintään soveltuvilta osin kuntalaki, hallintolaki, julkisuuslaki, perustuslaki ja varmaan vielä hyvinvointialuelakikin. Kysyn vaan, osaavatko äänestämämme valtuutetut nämä?

Kunnallisvaltuutetun tulisi osata ymmärtää ja tunnistaa kunnan hallintosääntö, talousarvio, strategia ja konserniohje. Lautakunnasta riippuen vielä esimerkiksi rakentamislaki, alueidenkäyttönaki, perusopetuslaki tai ympäristönsuojelulaki. Kuinkahan on?

Monikohan ymmärtää, että kunnanhallituksen jäsenen vastuu on usein käytännössä suurempi, kuin valtuutetun? Eli vähintään sama osaamisvaatimus koskee kunnanhallituksen jäseniä.

Kansanedustajan pitäisi pystyä tuntemaan ja ymmärtämään perustuslaki, julkisuuslaki, hallintolaki, valtion talousarviosta annettu laki sekä eduskunnan työjärjestys. Haittaa ei olisi EU:n perussopimusten, rikoslain, valmiuslain tai verotusmenettelylain tuntemisesta. Tulevat kansaedustajaehdokkaat, kai te tämän jo tiesitte?

Kysyn vaan, että monikohan maallikkovaltuutetuista tietää edes tämän?

Lue lisää

Jos on Lake Placid:in olympialaisissa vuonna 1980 saanut hopeaa, niin se kompensoi maalais-junttiuden täysin, eikä tarvitse tietää mistään mitään päästäkseen eduskuntaan muiden "viisaiden" joukkoon.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Maallikkovaltuutetun pitäisi osata ravintolaliiketoiminta, hiihtokeskusliiketoiminta ja herra ties mitä muuta. Valtuutetun pitäisi hallita pitkälle, ymmärtää ja vähintään soveltuvilta osin kuntalaki, hallintolaki, julkisuuslaki, perustuslaki ja varmaan vielä hyvinvointialuelakikin. Kysyn vaan, osaavatko äänestämämme valtuutetut nämä?

Kunnallisvaltuutetun tulisi osata ymmärtää ja tunnistaa kunnan hallintosääntö, talousarvio, strategia ja konserniohje. Lautakunnasta riippuen vielä esimerkiksi rakentamislaki, alueidenkäyttönaki, perusopetuslaki tai ympäristönsuojelulaki. Kuinkahan on?

Monikohan ymmärtää, että kunnanhallituksen jäsenen vastuu on usein käytännössä suurempi, kuin valtuutetun? Eli vähintään sama osaamisvaatimus koskee kunnanhallituksen jäseniä.

Kansanedustajan pitäisi pystyä tuntemaan ja ymmärtämään perustuslaki, julkisuuslaki, hallintolaki, valtion talousarviosta annettu laki sekä eduskunnan työjärjestys. Haittaa ei olisi EU:n perussopimusten, rikoslain, valmiuslain tai verotusmenettelylain tuntemisesta. Tulevat kansaedustajaehdokkaat, kai te tämän jo tiesitte?

Kysyn vaan, että monikohan maallikkovaltuutetuista tietää edes tämän?

Lue lisää

Onneksi saadaan seuraavissa vaaleissa äänestää sinua.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Onneksi saadaan seuraavissa vaaleissa äänestää sinua.

Sinua? Sinuhe Wallinheimo tippunee tuolta sopeutusrahoja nauttimaan?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Maallikkovaltuutetun pitäisi osata ravintolaliiketoiminta, hiihtokeskusliiketoiminta ja herra ties mitä muuta. Valtuutetun pitäisi hallita pitkälle, ymmärtää ja vähintään soveltuvilta osin kuntalaki, hallintolaki, julkisuuslaki, perustuslaki ja varmaan vielä hyvinvointialuelakikin. Kysyn vaan, osaavatko äänestämämme valtuutetut nämä?

Kunnallisvaltuutetun tulisi osata ymmärtää ja tunnistaa kunnan hallintosääntö, talousarvio, strategia ja konserniohje. Lautakunnasta riippuen vielä esimerkiksi rakentamislaki, alueidenkäyttönaki, perusopetuslaki tai ympäristönsuojelulaki. Kuinkahan on?

Monikohan ymmärtää, että kunnanhallituksen jäsenen vastuu on usein käytännössä suurempi, kuin valtuutetun? Eli vähintään sama osaamisvaatimus koskee kunnanhallituksen jäseniä.

Kansanedustajan pitäisi pystyä tuntemaan ja ymmärtämään perustuslaki, julkisuuslaki, hallintolaki, valtion talousarviosta annettu laki sekä eduskunnan työjärjestys. Haittaa ei olisi EU:n perussopimusten, rikoslain, valmiuslain tai verotusmenettelylain tuntemisesta. Tulevat kansaedustajaehdokkaat, kai te tämän jo tiesitte?

Kysyn vaan, että monikohan maallikkovaltuutetuista tietää edes tämän?

Lue lisää

Täsmälleen näin.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Onneksi saadaan seuraavissa vaaleissa äänestää sinua.

En missään nimessä tule koskaan asettumaan missään vaaleissa ehdolle, koska en itse hallitse noita luettelemiani asioita. Enkä haluaisi toimia vähillä tiedoilla omien ja muiden kuntalaisten rahojen vartijana. Tiedän vain sen, mitä pitää pystyä ymmärtämään ja sen tiedon määrä ei ole mitenkään vähäinen. Haluaisin, että ehdolle asettuvat ja nykyiset valtuutetut ja hallituksen jäsenet ottavat tästä ajatuksesta kiinni ja jos eivät edellä mainittuja asioita vielä osaa, niin opettelevat.

Piti oikein ajatuksella lukea...onhan sitä vähäpätöisempiinkin hommiin olemas tarkat pääsyvaatimukset ja eduskuntaan marssitaan missikisojen sekä laulukilpailujen kautta tms.

Toisaalta on puolueita, joissa on todella tohtorin tasoisia edustajia, jotka osaavat juuri opintojaan hyväksikäyttäen kähmiä täysin häpeilemättömästi.

Suo siellä vetelä täällä. Tekeekö tilaisuus rosvon?

Anonyymi00022 kirjoitti:

Piti oikein ajatuksella lukea...onhan sitä vähäpätöisempiinkin hommiin olemas tarkat pääsyvaatimukset ja eduskuntaan marssitaan missikisojen sekä laulukilpailujen kautta tms.

Toisaalta on puolueita, joissa on todella tohtorin tasoisia edustajia, jotka osaavat juuri opintojaan hyväksikäyttäen kähmiä täysin häpeilemättömästi.

Suo siellä vetelä täällä. Tekeekö tilaisuus rosvon?

Lue lisää

Tätä olen aina ihmetellyt. Nykyään et pääse edes laitoshuoltajan hommiin ilman tutkintoa, haastatteluja tai soveltuvuusarviointeja. Miten ihmeessä valtuustoin tai eduskuntaan mennään olemattomalla osaamisella ja kokemuksella?

Esiin nostamasi asia on huomionarvoinen. Porsaanreikiä ei voida koskaan poistaa kokonaan. Sen sijaan järjestelmän tulee estää väärinkäytökset avoimuudella ja julkisuudella, esteellisyyssäännöksin, usean henkilön päätöksenteolla, riippumattomalla valvonnalla, rikosoikeudellisella vastuulla, median tutkivan journalismin keinoin sekä kansalaisten mahdollisuudella tehdä rikosilmoituksia tai kanteluita.

Tämä toimii sekä kunnallispolitiikassa että eduskunnassa. Keinot ja mekanismit ovat vaan erilaiset.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Maallikkovaltuutetun pitäisi osata ravintolaliiketoiminta, hiihtokeskusliiketoiminta ja herra ties mitä muuta. Valtuutetun pitäisi hallita pitkälle, ymmärtää ja vähintään soveltuvilta osin kuntalaki, hallintolaki, julkisuuslaki, perustuslaki ja varmaan vielä hyvinvointialuelakikin. Kysyn vaan, osaavatko äänestämämme valtuutetut nämä?

Kunnallisvaltuutetun tulisi osata ymmärtää ja tunnistaa kunnan hallintosääntö, talousarvio, strategia ja konserniohje. Lautakunnasta riippuen vielä esimerkiksi rakentamislaki, alueidenkäyttönaki, perusopetuslaki tai ympäristönsuojelulaki. Kuinkahan on?

Monikohan ymmärtää, että kunnanhallituksen jäsenen vastuu on usein käytännössä suurempi, kuin valtuutetun? Eli vähintään sama osaamisvaatimus koskee kunnanhallituksen jäseniä.

Kansanedustajan pitäisi pystyä tuntemaan ja ymmärtämään perustuslaki, julkisuuslaki, hallintolaki, valtion talousarviosta annettu laki sekä eduskunnan työjärjestys. Haittaa ei olisi EU:n perussopimusten, rikoslain, valmiuslain tai verotusmenettelylain tuntemisesta. Tulevat kansaedustajaehdokkaat, kai te tämän jo tiesitte?

Kysyn vaan, että monikohan maallikkovaltuutetuista tietää edes tämän?

Lue lisää

On nämä meidän päättäjät vaan rohkeita. Noin vaan omaa peiliä tuijottamalla löytyy tarvittava viisaus, lukeneita tuskin on kovin moni. Ettei peräti tyhmänrohkeita?

Vaalien yksi tärkein tehtävä on huolehtia, että valituksi tullut on myös tehtäviensä tasolla, millä tämä voidaan varmistaa on se. Pääsykoe, jonka tulee läpäistä ennen valintaa ehdokkaaksi.

Tein ehdotuksen tästä 2018 kuntaliiton koulutustilaisuudessa Tampereella. Silloin nousi jyrkästi esille se, että tällä kokeella valkioitaisiin ehdokkaita jolla vain vahvistettaisiin erilaisia kuppikuntia ja itse asiat jäisiviät vähemmälle huomiolle.

Tämän päivän arjessa näkyy jo sellaiset merkit / suuntaukset, että jotain on seuraaviin esim: kuntavaaleihin mennessä kyllä kehitettävä jos ei muuta niin ainakin äänestäjille on tehtävä selväkisi se. Jos mennään vanhoilla perinteillä niin kunnasta loppuu kaikki niin rahat kuin palvelutkin, nämä useitten miljoonien ohijuksutukset eivät luo mittään hyvää kuntalaisten tulevaisuudelle.

Tuntuu kuin oltaisiin edes jotain tunnustamassa että pieleen on mennyt, mutta se jotta nyt pitäis vain hyväksyä nämä miljona luokan menetykset ilman mitään ja on katsottava vain tulevaan, unohtamalla tehdyt virheet ja otetaan vain opiksi menneestä. Mutta näitä lupauksia olen tässä kuunellut jo toistakymmentä vuotta, on loppukin uskotavuus kadonnut näinä päivinä.

Itse pidän tulevaisuuden tuomien haasteiden olevan tällä meidän uusilla lupauksilla jo siirtyneen meidä käsien ulkopuolelle, jos nämä viimeiset lainvastaiset toimet unhtamalla vain kuitataan.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Vaalien yksi tärkein tehtävä on huolehtia, että valituksi tullut on myös tehtäviensä tasolla, millä tämä voidaan varmistaa on se. Pääsykoe, jonka tulee läpäistä ennen valintaa ehdokkaaksi.

Tein ehdotuksen tästä 2018 kuntaliiton koulutustilaisuudessa Tampereella. Silloin nousi jyrkästi esille se, että tällä kokeella valkioitaisiin ehdokkaita jolla vain vahvistettaisiin erilaisia kuppikuntia ja itse asiat jäisiviät vähemmälle huomiolle.

Tämän päivän arjessa näkyy jo sellaiset merkit / suuntaukset, että jotain on seuraaviin esim: kuntavaaleihin mennessä kyllä kehitettävä jos ei muuta niin ainakin äänestäjille on tehtävä selväkisi se. Jos mennään vanhoilla perinteillä niin kunnasta loppuu kaikki niin rahat kuin palvelutkin, nämä useitten miljoonien ohijuksutukset eivät luo mittään hyvää kuntalaisten tulevaisuudelle.

Tuntuu kuin oltaisiin edes jotain tunnustamassa että pieleen on mennyt, mutta se jotta nyt pitäis vain hyväksyä nämä miljona luokan menetykset ilman mitään ja on katsottava vain tulevaan, unohtamalla tehdyt virheet ja otetaan vain opiksi menneestä. Mutta näitä lupauksia olen tässä kuunellut jo toistakymmentä vuotta, on loppukin uskotavuus kadonnut näinä päivinä.

Itse pidän tulevaisuuden tuomien haasteiden olevan tällä meidän uusilla lupauksilla jo siirtyneen meidä käsien ulkopuolelle, jos nämä viimeiset lainvastaiset toimet unhtamalla vain kuitataan.

Lue lisää

Ajattelet samoin kuin minä. Nyt näemme ne tulokset, kun osaamista ei ole vaadittu. Mielestäni parlamentaarinen demokratia toteutuu, jos kuka tahansa voi edelleen ilmoittautua ehdokkaaksi, mutta osaamista täytyy voida vaatia ja ehdokkaan tulee voida se osoittaa. Nyt tämä jälkimmäinen sakkaa ja tulos sekä kunnallispolitiikassa että eduskunnassa on tämä.

Nyt me äänestäjinä voimme vaikuttaa niin, että ääntä emme anna, jos ehdokas ei vakuuta. Mennään paneeleihin, kysytään asioita. En enää ikinä tule antamaan ääntä tutulle tai mediassa eniten näkyvälle henkilölle, jonka osaamisesta en ole varma.

Hienoa, että olet nostanut asian esille jopa Kuntaliittoon päin. Miksi ihmeessä vastaus oli sellainen, kuten kerroit? Laadulliset ominaisuudet ovat mielestäni kunnallispolitiikassakin ihan tärkeimpiä.

Pakkohan tässä on edellyttää laadukkaampaa kunnallispolitiikkaa, kuin mitä nyt on Lapualla nähty.

Mitä se kertoo meistä äänestäjistä?

Anonyymi00013 kirjoitti:

Mitä se kertoo meistä äänestäjistä?

Mitä se kertoo ehdolle asettuvista? Omat kyvyt ainakin koetaan lähes loputtomiksi.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Mitä se kertoo meistä äänestäjistä?

Kyllä meidän pitää pystyä vaatia osaamista. Noita edellä mainittuja asioita. Näitä on hyvä tentata ehdokkailta. Ei luoteta vaan siihen jumalattomaan kykyyn touhuta vähän siellä ja täällä. Tai kuka on nasevin sanoja. Tai kenellä on vahvin preesens ja kuuluvin ääni. Muistetaan tämä, kun äänestetään. Vaaditaan. Ei me muulla keinolla saada näitä älyttömyyksiä loppumaan koskaan.

Tämä ehkä olisi paras ja varsikin vastuu pitäisi olla todellinen, ei sanan helinää.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Tämä ehkä olisi paras ja varsikin vastuu pitäisi olla todellinen, ei sanan helinää.

Virkavastuu on henkilökohtainen vastuu. Siinä on rikosoikeudellinen vastuu, vahingonkorvausvastuu ja hallinnollinen vastuu.

Eipä tehtäisi päätöksiä, joiden lainvoimaisuutta joutunee epäillä.