On vähän sellainen höntti olo

Anonyymi-ap

Mä en tiedä, kun jostain syystä mun maailmankuva on itselle tapahtuneista ja ympäröivän maailman tapahtumista johtuen nykyään vähän kuin sellainen vinossa oleva mustavalkoinen ja muuten väritön taulu. Tiättekö, että joo, kyllä siitä sen kuvan tai maalauksen tunnistaa, mutta se ei vaan näytä ihan siltä kuin sen pitäis. Ja jotenkin kun siihen vielä yhdistää sen, että on alkanut ymmärtää olevansa jo elämän ehtoopuolella niin sitä vaan jotenkin selittämättömällä tavalla tuntee itsensä niin kovin surulliseksi ja haikeaksi, eikä oikein enää löydä mitään suuntaan tai ei tiedä mitä tekis tai minne menis ja on vähän sillee niinku eksyksissä. No mutta elämä on mennyt sillain kun on mennyt ja tässä sitä nyt ollaan eikä entiset palaa. Mennään päivä kerrallaan ja katsotaan, että paistaako se päivä vielä tähän risukasaan vai jääkö tämä höntti olo pysyväksi tilaksi. Eihän sitä koskaan tiedä, kun ei ole tähänkään asti tiennyt!

19

178

    Vastaukset 19

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Mikähän sinut on tuonut siihen tilaan

      • Anonyymi00003

        Varmaan kuule ihan tämä aloittajaäijän huomionhakuisuus. Mitä vastausta haet sen HÖPÖTYSTEN kautta ja mihin, häiskä? TT


      • Anonyymi00007

        Tämä on pitkän ajan kehitys. Vähitellen alkoi alamäki ja sitten kun isä kuoli tuossa nuutama vuosi sitten niin sen jälkeen romahdin ihan kokonaan. Nykyään on sitten vielä tullut nivelrikko ja muita vaivoja ja klyhyyttä ym. Lisäks ahdistaa Ukrainan sota ja nämä Suomen säästötalkoot ja yksinkertaisesti tämä paikoillaan polkeminen


    • Anonyymi00002

      Kuulostaa jossain määrin tutulta. kaikki on periaatteessa oikein ja oikeilla paikoillaan mutta on itse jossain sivussa vain tulkitsemassa elämää, eikä tunne elävänsä siinä mukana. Ohi menee mutta menköön

    • Anonyymi00004

      Minusta 30 - 40 -vuotiaan kirjoitus. A l o i t u s. Jokin tendenssi?
      Vilma

      • Anonyymi00006

        Mä oon 42, mutta kun tuntuu siltä, että vuodet vaan vierii niin pirun nopeesti. Vasta vaihtui vuosi ja taas on syksy edessä ja taas vaihtuu vuosi. Eihän tässä ole mitään järkeä!


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Mä oon 42, mutta kun tuntuu siltä, että vuodet vaan vierii niin pirun nopeesti. Vasta vaihtui vuosi ja taas on syksy edessä ja taas vaihtuu vuosi. Eihän tässä ole mitään järkeä!

        Tuo on erittäin hyvä ikä. Älä mitätöi omaa elämääsi ja mahdollisuuksia.
        Vilma


    • Anonyymi00005

      90v helluntailainen eno kävin pari viikkoa sitten poikansa kanssa.
      Ei juurikaan mitään puhellut, ainoa asia mistä puhui oli, että meidän ei kannata ajatella muuta, kuin odottaa taivaaseen pääsyä mahdollisimman pian ja sanoi, että hän tietää, ettet elä enää kauaa.
      Eipä eno olisi 55 vuotiaana tuollaisia puhunut.
      Aika masentava uskonto tuo helluntailaisuus, kun synnyttää tuollaisia ajatuksia.

      80 v evankelis luterilainen tuttava, kun kesällä kävin hänen luonaan kahvilla, niin hän oli paljon positiivisempi, jutteli kuntoilusta ja maailman tapahtumista.
      Ei alkanut puhumaan, että sinä et elä enää pitkään.

      • Anonyymi00008

        Luterilaisuus onkin maallinen uskonto, olennainen osa sitä on "viina, laulu ja naiset" kuten Lutter itse totesi.


      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Luterilaisuus onkin maallinen uskonto, olennainen osa sitä on "viina, laulu ja naiset" kuten Lutter itse totesi.

        Ote Martti Lutherin tekstistä Tunnustus:
        "Huomaan, että lahkoja ja harhoja syntyy ajan myötä yhä enemmän. Saatana ei nimittäin lakkaa räyhäämästä ja raivoamasta. Jotteivät tulevaisuudessa, ei minun elämäni aikana tai kuoltuani, jotkut ryhtyisi edesauttamaan oppejaan minun sanoillani ja vahvistamaan harhojaan kirjoituksillani ja turvautumaan minuun väärämielisesti, kuten sakramenttia ja kastetta halveksivat hurmoshenget ovat jo alkaneet tehdä, niin tahdon tällä kirjoituksella Jumalan ja koko maailman edessä tunnustaa uskoni kohta kohdalta. Siinä aion pysyä kuolemaani asti – siinä Jumala minua auttakoon – ja erota tästä maailmasta ja tulla meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuomioistuimen eteen. Jos minun kuolemani jälkeen joku sanoisi: jos Luther nyt eläisi, hän opettaisi toisin tästä ja tuosta uskon kohdasta. Hän ei ollut sitä ja sitä asiaa tarpeeksi tutkinut. Näitä vastaan sanon nyt kuten silloin, ja silloin kuten nyt: Jumalan armosta olen tutkinut kaikkia näitä uskonkohtia mitä ahkerimmin ja kuljettanut niitä kautta koko Raamatun edestakaisin useita kertoja. Silloin yhtä varmasti taistelisin niiden samojen uskonkohtien puolesta, kuin mitä nyt olen taistellut alttarin sakramentin puolesta. Minä en ole juovuksissa enkä mielipuoli. Minä tiedän, mitä puhun ja tunnen myös hyvin millaiseksi minun mielipiteeni arvioidaan, kun Herra Jeesus tulee viimeiselle tuomiolle. Älköön kukaan luulko minun laskevan leikkiä ja lurittelevan pelkää lorua. Tämä asia on minulle vakava, sillä Jumalan armosta minä tunnen melko paljon Saatanaa. Jos hän kykenee vääntämään toiseksi ja kääntämään sekaisin Jumalan sanan ja Raamatun, miten hän ei kykenisi tekemään samoin minun ja jonkun toisen ihmisen sanoille?"


      • Anonyymi00010

        Tunnen aitoja ja positiivisia kristittyjä, joista osa on luterilaisia, osa vapaista suunnista. Ihmistä kannattaa aina arvioida yksilönä. Haluaisitko itse, että sinut leimattaisiin vaikka asuinalueen tai sukupuolen perusteella johonkin massaan kuuluvaksi? Se on ihmisyksilön alentamista.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Luterilaisuus onkin maallinen uskonto, olennainen osa sitä on "viina, laulu ja naiset" kuten Lutter itse totesi.

        Ei todellakaan ole, vaan päinvastoin. Lue vaikka Augsburgin tunnustus.
        Mutta tietysti luterilainen kirkko on erityisesti sielunvihollisen hyökkäyksen kohteena, koska se on yhteiskunnassa niin suuri toimija. Jos kirkon papit saadaan harhautumaan mukaan esim. pride-aatteeseen, he johtavat monia sellaisia ihmisiä harhaan, jotka eivät oikein tiedä mitä asioista pitäisi ajatella. Moni pitää pappeja ja piispoja jonkinlaisina auktoriteettina, vaikka oikeasti tärkeintä olisi etsiä Jumalan kasvoja, lukea itse Raamattua, rukoilla ja paastota. Jumalan Pyhä Henki kyllä antaa ihmiselle viisautta, kun ihminen nöyrtyy pyytämään.


    • Anonyymi00012

      Ikäkriisi? Kyllä niistä selvitään.

    • Anonyymi00014

      Moni näyttää etsivän syytä huonoon oloonsa jostain muualta kuin itsestään.

      Jos ei olis ollut 90-luvun lamaa, jos ei olisi ollut covidia, jos ei olis tullut Ukrainan sotaa, jos korot eivät olisi nousseet, jos asuntojen arvot eivät olisi laskeneet, jos ihmiset rakastaisivat minua...

      Että miksei asiat voisi olla kaikkien elämän hyvien hetkien summa. Mielellään kaiken aikaa tai ainakin useasti.

      Ihmiset eivät enää muista kaikkia vanhoja ikäviä asioita.

      Paitsi he, jotka ovat masentuneet. Heille hyviä asioita ei ole koskaan ollutkaan, pelkkiä huonoja vaan. Silloin tässäkään ajassa eikä hetkessä ole mitään hyvää. Masennuksen musta aukko imee itseensä vain kaikki negatiiviseen muotoon väännettynä.

      Mikään ei ole niin itsekäs kuin masentunut ihminen! Koko maailma pyörii vain hänen ympärillään.

      Onko sulla sosiaalisen median kanavia, joihin julkaiset jotain itsestäsi? Seuraatko sitä kautta toisten elämää? Suosittelisin lopettamaan sellaisen harrasteen. Se sairastuttaa ja tyhmentää ihmisiä.

      Jos lääkkeillä saa pysäytettyä mustan aukon toiminnan, niin kannattaa syödä niitä lääkkeitä. Sitten voi alkaa löytymään keinoja opetella näkemään hyviä asioita. Niitä on paljon, keinoja ja hyviä asioita.

      Kaikki jammailevat välillä bluesissa. Siinä on jotain nautinnollistakin, samoin kuin itsesäälissä. Mutta vain mausteeksi, elämälle.

      xLiner

      • Anonyymi00017

        Varmasti mielialaan vaikuttava asia on myös viimeaikaiset heikot työllisyysnäkymät. Työttömiä on paljon.

        Jos yhtään lohduttaa, niin täällä ruohonjuuritasolla on väki alkanut yllättäin työllistyä. Johtuu varmasti myös kesälomista ja tuuraustarpeesta, mutta luo uskoa siihen että tilanne kohenee. Viime kesänä ei ollut ihan tällaista nähtävissä. Mun kokemukseni on toki suppea, mutta jos muutamakin firma on saanut lisää töitä, niin näyttäähän se jo hyvältä siellä taustallakin.

        xLiner


    • Anonyymi00015

      Ihmisen sisällä on tyhjä kohta, jonka ainoastaan Jumala voi täyttää. Ei kukaan ihminen, ei eläin, ei työ, ei raha, ei ulkonäkö, ei menestys tms. Sen tietää sitten kun on kokenut sen. Vaikka mitä tapahtuisi ympärillä, tuntee itsensä silti kokonaiseksi ja arvokkaaksi, ja on sisäinen rauha joka ei horju pohjimmiltaan milloinkaan.

    • "sitä vaan jotenkin selittämättömällä tavalla tuntee itsensä niin kovin surulliseksi ja haikeaksi, eikä oikein enää löydä mitään suuntaan tai ei tiedä mitä tekis tai minne menis ja on vähän sillee niinku eksyksissä"

      Jos ei ihmisseuraa kauheasti ole, niin panosta itselle mieleisiin harrastuksiin ja mielenkiinnonkohteisiin. Ne tuovat iloa päiviin ja merkitystä elämään, vaikka muuten olisi yksinäinen eikä näkisi muita ihmisiä.

    • Villi veikkaus ja vähän omakohtainen kokemuskin vastaavanlaisesta mustavalkeasta höntistä olosta saa mut sanimaan, että kyllä se siitä selkeytyy. Toi hukassa olemisen tunne on se mikä saa sut jarruttamaan olon äärelle ja katselemaan risteyksiä, uusia suuntia.

      Se on henkistä kasvua eikä se ole mukavaa ennen kun alkaa löytyä oivalluksia ja suunta mikä luo varmuutta taas oloon. Paljon voi muuttua, varaudu siihen. Paljon voi entisiä ovia ja teitä suljeutua pysyvästi. Mutta tarvit niitä uusia ja sinun on se matka tehtävä kohti niitä kaikesta paskasta olosta huolimatta.


      Väitän että se mitä sillä saavutat on parempaa, kun mitä oli ennen.

    • Anonyymi00018

      Röyhelöivä länkisäärinen nainen lähestyy miestä, joka lepuuttaa kroppaansa aurinkotuolissa sammio vieressä viikuna limonaadia.
      Miehen autrinkolasit solahtava alas ja mies havahtuu naiseen ja miehelle tulee höntti olo kokemuksesta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä Yllätti

      Kaivatussasi?
      Ikävä
      224
      2265
    2. Ei enää ulkoteltta ruokaa.

      Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,
      Kuhmo
      52
      1332
    3. Jos sussa toisessa on yhtään miestä

      Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te
      Ikävä
      186
      1167
    4. Se katse...

      Täynnä rakkautta. Kunpa olisin tajunnut.
      Ikävä
      81
      1006
    5. En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen

      Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää
      Ikävä
      56
      891
    6. 76
      875
    7. Muuttaisitko kaivattusi luokse

      heti asumaan? 🛒
      Ikävä
      100
      812
    8. Mitä eroavaisuuksia sinulla on

      kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?
      Ikävä
      77
      757
    9. Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL

      Martina on kasvattanut fiksun tyttären.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      360
      741
    10. Onnettomuus

      Olivatko paikkakuntalaisia, jotka menehtyivät?
      Virrat
      40
      731
    Aihe