Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Naiset jakaa rahaa ja persikkaa AI

    Sanna Marinin hallitus lisäsi valtion menoja vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardilla eurolla alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna. Tämä kasvatti valtionvelkaa merkittävästi. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) julkaiseman raportin mukaan menotaso nousi keskimäärin noin 10 miljardilla eurolla vuodessa.Vaikutus valtionvelkaanVelan kokonaismäärä: Suomen valtionvelka kasvoi Marinin hallituskaudella (vuoden 2019 lopusta vuoden 2023 kevääseen) noin 40 miljardilla eurolla. Kun Juha Sipilän hallitus lopetti, velkaa oli noin 106 miljardia euroa. Marinin kauden päättyessä summa lähestyi 145 miljardia euroaa.Kehyksistä luopuminen: Hallitus luopui vuonna 2020 valtiontalouden menokehyksistä koronan vuoksi. Valtiovarainministeriön mukaan menokehyksiin palaamatta jättäminen oli virhe, joka jätti velkasuhteen pysyvästi korkeammalle tasolle.Pysyvät menolisäykset: Kriisimenojen lisäksi hallitus kasvatti pysyviä menoja. Arviot pysyvien menojen kasvusta vaihtelevat: VTV arvioi julkisen talouden menotason nousseen jopa useita miljardeja euroja bruttokansantuotteesta, kun taas valtiovarainministeriö (VM) arvioi puhtaasti valtion pysyvien menojen kasvaneen noin 3 miljardilla eurolla.Rahanjako eri toimialoille ja kohteisiinVaikka menojen kasvua perusteltiin poikkeusoloilla, VTV:n raportti osoittaa, että merkittävä osa lisärahasta kohdennettiin muualle kuin välittömään kriisinhoitoon:Korona- ja sotamenot: Suorat koronakriisin hoitoon ja Ukrainan sodan aiheuttamiin turvallisuusmenoihin osoitetut varat muodostivat arviolta noin 15,5 miljardia euroa kokonaissummasta.Puolustus ja huoltovarmuus: Ukrainan sodan sytyttyä vuonna 2022 puolustukseen ja huoltovarmuuteen osoitettiin erillisellä poikkeuslausekkeella noin 2 miljardia euroa.Sosiaali- ja terveysala (Sote): Suuria summia suunnattiin sairaanhoitopiireille ja kunnille. Kalliita yksittäisiä uudistuksia olivat muun muassa hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä seitsemän päivän hoitotakuu (jotka seuraava hallitus sittemmin osittain perui tai muutti).Koulutus: Hallitus toteutti oppivelvollisuusiän nostamisen 18 vuoteen, mikä lisäsi koulutussektorin pysyviä kustannuksia huomattavasti.
    2<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Sannan hallituksen kusetus menee kokoomus hallituksen laariin - JA SE ON VÄÄRIN.

    Äänestä

    Demäri osaa jakaa.

    Äänestä

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi-ap kirjoitti:

    Sanna Marinin hallitus lisäsi valtion menoja vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardilla eurolla alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna. Tämä kasvatti valtionvelkaa merkittävästi. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) julkaiseman raportin mukaan menotaso nousi keskimäärin noin 10 miljardilla eurolla vuodessa.Vaikutus valtionvelkaanVelan kokonaismäärä: Suomen valtionvelka kasvoi Marinin hallituskaudella (vuoden 2019 lopusta vuoden 2023 kevääseen) noin 40 miljardilla eurolla. Kun Juha Sipilän hallitus lopetti, velkaa oli noin 106 miljardia euroa. Marinin kauden päättyessä summa lähestyi 145 miljardia euroaa.Kehyksistä luopuminen: Hallitus luopui vuonna 2020 valtiontalouden menokehyksistä koronan vuoksi. Valtiovarainministeriön mukaan menokehyksiin palaamatta jättäminen oli virhe, joka jätti velkasuhteen pysyvästi korkeammalle tasolle.Pysyvät menolisäykset: Kriisimenojen lisäksi hallitus kasvatti pysyviä menoja. Arviot pysyvien menojen kasvusta vaihtelevat: VTV arvioi julkisen talouden menotason nousseen jopa useita miljardeja euroja bruttokansantuotteesta, kun taas valtiovarainministeriö (VM) arvioi puhtaasti valtion pysyvien menojen kasvaneen noin 3 miljardilla eurolla.Rahanjako eri toimialoille ja kohteisiinVaikka menojen kasvua perusteltiin poikkeusoloilla, VTV:n raportti osoittaa, että merkittävä osa lisärahasta kohdennettiin muualle kuin välittömään kriisinhoitoon:Korona- ja sotamenot: Suorat koronakriisin hoitoon ja Ukrainan sodan aiheuttamiin turvallisuusmenoihin osoitetut varat muodostivat arviolta noin 15,5 miljardia euroa kokonaissummasta.Puolustus ja huoltovarmuus: Ukrainan sodan sytyttyä vuonna 2022 puolustukseen ja huoltovarmuuteen osoitettiin erillisellä poikkeuslausekkeella noin 2 miljardia euroa.Sosiaali- ja terveysala (Sote): Suuria summia suunnattiin sairaanhoitopiireille ja kunnille. Kalliita yksittäisiä uudistuksia olivat muun muassa hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä seitsemän päivän hoitotakuu (jotka seuraava hallitus sittemmin osittain perui tai muutti).Koulutus: Hallitus toteutti oppivelvollisuusiän nostamisen 18 vuoteen, mikä lisäsi koulutussektorin pysyviä kustannuksia huomattavasti.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu