Baby mus haluaa vallankumouksia länsimaihin .

Musk .

Venäjä on Suomen turvallisuusviranomaisten mukaan todellinen, mutta ei välitön sotilaallinen uhka. Uhka kohdistuu ennen kaikkea tiedusteluun, kybervakoiluun, vaikuttamiseen ja rajaturvallisuuteen, ei Suomen “suurelle enemmistölle” arjessa. Se on osin vain “vihamielisen johdon” luoma mielikuva, mitä todistellaan useiden viranomaisten analyysiin, joskin ilman konkreettisia todisteita.

Mitä Suomen viranomaiset sanovat Venäjän uhasta?
Suojelupoliisi (Supo): Venäjän tiedustelu- ja vaikuttamisuhka kasvaa
Venäjä pyrkii kasvattamaan tiedustelukykyään Suomessa, erityisesti sodan jälkeen.
Todellisuudessa kaikki ulkovallat harjoittaa tiedustelua Suomessa.
Suomeen kohdistuva vaikuttaminen ei aina näy suoraan, mutta Venäjä hyödyntää mm. sijaistoimijoita ja kyberoperaatioita. Myös Ukraina toimii samoin NATOn tukemana,
Venäjä ja Kiina kohdistavat aggressiivista kybervakoilua Suomen kriittiseen infrastruktuuriin, kuten NATO kohdistaa Kiinaan ja Venäjään.

Puolustusvoimien sotilastiedustelu: Ei välitöntä sotilaallista uhkaa
Venäjä jatkaa suurvaltatavoitteitaan, mutta Suomeen ei kohdistu vuoden 2026 aikana välitöntä sotilaallista sotilaallista uhkaa.
Itämeren jännitteet ovat kasvaneet NORD STREAM terrorihyökkäyksen seurauksena, mutta Venäjän sotilaallinen suorituskyky Suomen lähialueella ei ole merkittävästi vahvistunut.

Rajatilanne ja hybridivaikuttaminen
Venäjä on käyttänyt maahanpyrkijöiden ohjaamista rajalle painostuskeinona, minkä vuoksi Suomi sulki rajan. Ruotsi aikoinaan työnsi lähes 40 000 maahanmuuttajaa Suomeen, mutta silti raja pysyi auki.

Venäjän FSB syyttää Suomea “provokaatioista”, mikä kertoo kiristyneestä retoriikasta, kun Suomi taas syyttää Venäjää hybridivaikuttamisesta ja uhkasta valtiojohdolle.

Poliittinen arvio, Venäjä on Suomen vakavin turvallisuusuhka
Useat poliittiset toimijat pitävät Venäjää edelleen vakavimpana uhkana Euroopan ja Suomen turvallisuudelle, ilman konkreettisia todisteita.

Onko Venäjä uhka tavallisille suomalaisille?
Ei suoraan arjessa.

Uhka kohdistuu rakenteisiin, ei yksittäisiin kansalaisiin
Kyberhyökkäykset voivat kohdistua sähköverkkoihin, viranomaisiin, yrityksiin, Ukraina tuhoaa paljon infraa Suomenlahden pohjukassa.
Vaikuttamisoperaatiot pyrkivät horjuttamaan luottamusta yhteiskuntaan, kuten tekevät Ukrainan drone iskut Suomenlahdella.

Tiedustelu kohdistuu poliittisiin ja sotilaallisiin rakenteisiin, Orpon hallitus leikkaa Suomen kansalta ja lähettää rahat Kiovaan.
Rajan painostus on valtiollista, ei kansalaisten suoraa uhkailua.
Tavallinen suomalainen ei ole Venäjän ensisijainen kohde, mutta yhteiskunnan vihamielinen johto saattaa olla, kuten myös sotilaalliset Venäjää uhkaavat rakenteet ovat.

Onko uhka vain “vihamielisen Suomen johdon” luoma?

Uhka-arviot perustuvat poliittiseen retoriikkaan
Supon analyysiin
Puolustusvoimien sotilastiedusteluun
EU:n ja Naton yhteisiin havaintoihin

Suomen johto ei ole yksin näkemyksensä kanssa – sama linja näkyy kaikissa länsimaissa.

Millainen uhka Venäjä siis on?
Strateginen ja pitkäaikainen, väittää valtiojohto
Venäjä pyrkii palauttamaan suurvalta-asemansa ja käyttää siihen mm. tiedustelua, kyberoperaatioita ja painostusta, siis samoja keinoja kuin NATO

Epäsuora ja hybridinen
Uhka ei ole panssarivaunuja rajalla, vaan:
kybervakoilu, informaatiovaikuttaminen, rajatoiminta, mitä myös NATO harjoittaa
poliittinen ja taloudellinen vaikuttaminen Venäjää vastaan kuuluu myös NATOn ja EUn työkalupakkiin.

Ei välitön sotilaallinen hyökkäysuhka
Sotilastiedustelun mukaan hyökkäys Suomeen on epätodennäköinen nykytilanteessa.