lisäävän koulushoppailua ja ajavan lapsiperheitä pois Helsingistä.

.....

Opettajat harkitsevat työpaikan vaihtoa

Strandman nostaa esiin myös ilmiön, josta puhutaan liian vähän.

– Olen saanut lukuisia yhteydenottoja opettajilta eri puolilta Suomea. Monet kertovat jättäneensä unelma-ammattinsa tai harkitsevansa työpaikan vaihtoa. Voidaan puhua jo siis opeshoppailusta. Kokeneet opettajat hakeutuvat pois kouluista, joissa työkuorma on kasvanut kohtuuttomaksi.

Mikkelissäkin perusopetuksessa puhutaan yli 40:tä eri kieltä. Tulkkauspalveluiden käyttö kuuluu arkeen, opettajien aikaa kuluu yhä enemmän muuhun kuin opettamiseen ja työrauhaongelmat ovat lisääntyneet.

– Olen tehnyt kasvatuksen ja opetuksen työtä 25 vuotta. Muutos näkyy käytännössä joka päivä. Opettajan perustehtävä on opettaa, mutta yhä suurempi osa työajasta kuluu kielihaasteiden, hallinnollisten velvoitteiden ja erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen. Tämä heikentää kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia oppia. Tässä on yksi syy myös maamme oppimistulosten heikkenemiseen.
Eriytymiskehitykseen on puututtava

Strandmanin mukaan koulun ongelmista on voitava puhua rehellisesti.

– Tosiasioiden tunnustaminen ei ole vastakkainasettelua. Päinvastoin, se on edellytys sille, että ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja. Jos koulujen eriytymisen syitä ei uskalleta tunnistaa, niitä ei myöskään pystytä korjaamaan.

– Suomalainen peruskoulu rakennettiin osaamisen, työrauhan ja yhteisten pelisääntöjen varaan. Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja jokaisella opettajalla oikeus tehdä työnsä turvallisesti. Suomessa on elettävä suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöillä. Yhteinen kieli rakentaa luottamusta, vahvistaa osallisuutta ja ehkäisee eriytymistä. Mitä paremmin suomen kieli osataan, sitä paremmat mahdollisuudet on menestyä koulussa, työelämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä on sekä oppilaan että koko Suomen etu.

– Koulushoppailu ja opeshoppailu ovat hälytysmerkkejä. Ne kertovat, että suomalaisen peruskoulun suunta on korjattava ennen kuin eriytyminen syvenee entisestään, Strandman päättää.

Suomen Uutiset

Adlercreutz painottaa koulukielen merkitystä. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat vaikuttavat koulukielen oppimiseen, mutta eivät heikennä muiden tuloksia.

https://yle.fi/a/74-20238627

PS kyllä vaikuttaa koko luokkaan. Jos ei osaa kunnolla lukea tai ei osaa kunnolla kieltä, se hidastaa koulutuntia, koska tällaiset oppilaat joutuu kysymään koko ajan opettajalta ja pyytävät tehtäviinsä apua.

Ystäväni lapsi lopetti ammatillisen koulun tutkinnon kesken, koska mamutaustaiset kysyivät koko aika: opettaja, opettaja, opettaja eli pyysivät opettajan apua.

Ihan oikein nämä lapset tekivät, mutta resurssien puutteessa oppitunnit eivät riittäneet suunniteltuun opetusjakson läpikäyntiin. Näin läy, kun mennään hitaaman mukaan. Kukaan ei opi, kuten Adelcreuz itse kertoi, ettei eroja ole maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken. Pisa paljastaa.

Siis, tuo koulusoppailu on vanha juttu.

Tuollaista on tehty SE on helppoa tarvii vain tehdä kersan kirjojen muutto vaikka sukulaisen asumuspaikka kunnalle.🤭

Tai kämppä myyntiin ja menoksi. Nykyaikana, kun kaikki on sallittua.

S2-oppilaat kaksi ekaa vuotta omille luokilleem opiskelemaan suomea tai ruotsia, sitten saavat mennä normikouluun!

Myös esikoulu pakolliseksi, että oppivat ennen koulua suomea!

Sossun puhutteluun vanhemmat, jos eivät huolehdi siitä, että lapsi osaa ennen koulun alkua jompaa kumpaa suomea tai ruotsia!

Virallinen pöytäkirja:
https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2026-006830

Muutoksenhaku
Päätös tullut nähtäväksi 12.06.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.

Vähän kuin salassa tehty kesäaikaan, ettei kukaan ehtisi valittaa?

”Koulujen rooli segregaation ehkäisyssä korostuu tulevaisuudessa. Perhe- ja nuorisotyön sekä tukipalveluiden keskittäminen koulujen yhteyteen ovat hyviä keinoja lisätä palvelujen tavoitettavuutta ja ihmisten osallisuutta oman lähialueen hyvinvointiin. Kohtaamiset eri taustoista tulevien ihmisten välillä vähentävät ennakkoluuloja suuntaan jos toiseen ja lisäävät suomenkielistä kanssakäymistä, Eskola (vas.) kirjoittaa HS:ssa.”

”Tämä ongelma on syntynyt koska vuokrataloja on rakennettu paljon tietyille alueille. Miksi, no koska Helsingissä on ollut ja on edelleen erittäin huonoja päättäjiä. Esim. Vuosaareen ja muualle Itään rakennetaan edelleen koko ajan lisää vuokrataloja, mikä on käsittämätöntä. Se pahentaa tilannetta.

Kouluissa nopea ja tehokas korjaustoimenpide on että asetetaan kiintiöt S2-oppilaille, max 20% per luokka. Miksi tätä ei ole jo tehty?”

Tavoite hyvä, keino kestämätön

Tästä syksystä lähtien Helsinki pakkosiirtää lapsia pois lähikoulustaan. Näin se ehkäisee segregaatiota eli eriytymistä, kuten apulaispormestari Shawn Huff (vihr.) sanoi MTV Uutisille keskiviikkona. "Se [segregaation ehkäisy] ei ole pääasiallinen tavoite, mutta Helsingin päätöksenteossa segregaation ehkäisy on yksi tärkeimmistä asioista, ja se näkyy kaikessa päätöksenteossa rakentamisesta koulupiirijakoihin."

Segregaation ehkäisy on arvokas tavoite, mutta siinä kohtaa, kun sen saavuttamiseen valjastetaan alakouluikäiset kantasuomalaiset lapset, pitäisi hälytyskellojen soida muuallakin kuin perussuomalaisten puoluetoimistolla. Ei lasten tehtävänä ole toimia koulussa apuopettajina lapsille, joilta puuttuu suomen kielen taito.

Eikä siihen pitäisi valjastaa lasten vanhempiakaan. On kohtuutonta odottaa, että useimmilta vanhemmilta heruisi ymmärrystä niin sanotulle yleiselle edulle, kun toisessa vaakakupissa painaa oman lapsen koulumenestys.

Joku taas veti RASISMI kortin esiin🤮

Tämä ihminen ei joko ymmärrä tai EI ole ymmärtävinään, että ihmiset haluavat AINA parempaa, ei siis 1600 ---luvulle Jne

JA jokaisella on oikeus päättää mihkä kouluun haluaa, jos rahkeet riittää.🤔🤔🤭

cxcc

Kiki

Teemu Uusimaassa👍

”Jos jälkikasvulta menevät mönkään oppivuodet, vahinko säteilee koko elämään.

Koulupakoa eivät edelleenkään aiheuta halvat vuokra-asunnot. Niidenkin keskellä on kelpo kouluja. Eikä koulupelastautuminen suuntaudu vain omistusasumisen vyöhykkeille. Harvapa pelastautuja pystyy ostamaan omakotitaloa tai rivarinpätkää.

Asumismuodot eivät ratkaise vaan… tuota noin, öhöm.

Parahin lukija, tietänet tämän, vaikka elelet Itä-Uudenmaan lintukodossa. Koulupaossa ja koulupelastautumisessa on kyse kielistä, kansallisuuksista ja uskonnoista. Syyt eivät piile ”rasismissa” ja ennakkoluuloissa vaan kokemuksissa ja todellisuudessa.

”Yleistäminen” on nykyisin paha ajatusrikos. Siispä en yleistä. Tausta ei toki sanele jokaisen käytöstä. Jossakin Itä-Helsingin luokkahuoneessa valkoinen vekara kirkuu kuin apina ja tummahipiäinen hikari yrittää keskittyä toisen asteen yhtälöön.

Mutta ongelman ydin on mustavalkoinen. Mikäli monen luokkalaisen juuret ovat kehitysmaissa, koulunkäynti kehittyy enemmän tai vähemmän kehitysmaiseksi.

Kukaan ei vihaa minkäänmaalaisia lapsia, ei pahankurisiakaan. Hyvästä tahdosta huolimatta ovat ongelmat ratkaisemattomia.

Opettajia, kuraattoreita, avustajia ym. ammattiauttajia on jo sata kertaa enemmän kuin suurilla ikäluokilla. Minkään resurssin lisäys ei auta. Kotouttamisteollisuus vain pahentaa kielimuuria tulkeilla ja S2-eriöillä.

Yhteiskunnalta puuttuvat tykkänään pelastusrenkaat ja varauloskäynnit. Tulonsiirrot tasaavat tuloeroja mutteivät kulttuurieroja. Perheiden sirottelu eri kaupunginosiin ansiotuloistaan riippumatta on vääryys ja sula mahdottomuus.

Mikä neuvoksi? Minulla ei ole korrekteja neuvoja – paitsi shoppailu-sanan vaihto pakoon ja pelastautumiseen.

Kirjoittaja on porvoolaislähtöinen historioitsija ja kansanedustaja (ps.)”