Suomalaisista yli puolet eli 53 prosenttia uskoo tuloerojen kasvaneen Suomessa liian suuriksi.
Eriarvoisuutta koskevat näkemykset ovat kuitenkin jakautuneet vasemmisto- ja oikeistopuolueiden kannattajien välillä.
Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kevään 2026 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Evan tutkimuksen mukaan Sdp:n, vasemmiston ja vihreiden kannattajat pitävät Suomea selkeästi eriarvoisempana kuin kokoomuslaiset ja perussuomalaiset.
”Kyse ei ole uudesta polarisaatiosta, vaan poliittis-ideologinen näkökulma on aina vaikuttanut asennekyselyissä”, kertoo analyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen HS:lle.
Suomessa on perinteisesti suhtauduttu penseästi suuriin tuloeroihin ja painotettu kohtuutta ja tasa-arvoisuutta, Metelinen sanoo. Sama asennoituminen näkyy myös viimeisimmässä tutkimuksessa.
Toisaalta Evan mukaan vielä vuonna 2002 kolme neljäsosaa, eli noin 75 prosenttia, suomalaisista piti tuloeroja liian suurina. Osuus on siis 24 vuoden aikana laskenut liki 23 prosenttiyksikköä.
Metelinen sanoo, että kehitys on tapahtunut erityisesti 2010-luvun aikana. Erääksi syyksi hän arvioi suomalaisten sopeutumisen kilpailullisempaan globaaliin markkinatalouteen, jossa yksilöllisillä eroilla on enemmän merkitystä.
2010–2020-luvuilla käyty laaja keskustelu tulonjaon ongelmista on Metelisen mukaan voinut myös saada suomalaiset huomaamaan, että Suomi on tuloerojen suhteen verrattain tasa-arvoinen maa.
Suomalaisten suhtautumista palkkaeroihin voisi kyselyn perusteella kutsua meritokraattiseksi.
Kaksi kolmasosaa, eli 65 prosenttia, hyväksyy osaamisen ja ahkeruuden huomioimisen samankaltaisen työn tekijöiden palkassa.
”Jos joku on valmis laittamaan keskimääräistä enemmän panosta päästäkseen eteenpäin, niin sellaisen palkitseminen hyväksytään meillä aika laajasti”, Metelinen sanoo.
Vaikka enemmistö suomalaisista ei pidäkään suuria tuloeroja toivottavana, ei Suomessa laajasti inhota rikkaita. Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia vastasi tuntevansa voimakasta epäoikeudenmukaisuutta kuullessaan hyvin rikkaista ihmisistä.
Evan tutkimuksen tulokset perustuvat 2 045 henkilön Taloustutkimuksen internetpaneelissa antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä. Tiedot kerättiin maalis–huhtikuussa 2026.
Eriarvoisuutta koskevat näkemykset ovat kuitenkin jakautuneet vasemmisto- ja oikeistopuolueiden kannattajien välillä.
Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kevään 2026 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Evan tutkimuksen mukaan Sdp:n, vasemmiston ja vihreiden kannattajat pitävät Suomea selkeästi eriarvoisempana kuin kokoomuslaiset ja perussuomalaiset.
”Kyse ei ole uudesta polarisaatiosta, vaan poliittis-ideologinen näkökulma on aina vaikuttanut asennekyselyissä”, kertoo analyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen HS:lle.
Suomessa on perinteisesti suhtauduttu penseästi suuriin tuloeroihin ja painotettu kohtuutta ja tasa-arvoisuutta, Metelinen sanoo. Sama asennoituminen näkyy myös viimeisimmässä tutkimuksessa.
Toisaalta Evan mukaan vielä vuonna 2002 kolme neljäsosaa, eli noin 75 prosenttia, suomalaisista piti tuloeroja liian suurina. Osuus on siis 24 vuoden aikana laskenut liki 23 prosenttiyksikköä.
Metelinen sanoo, että kehitys on tapahtunut erityisesti 2010-luvun aikana. Erääksi syyksi hän arvioi suomalaisten sopeutumisen kilpailullisempaan globaaliin markkinatalouteen, jossa yksilöllisillä eroilla on enemmän merkitystä.
2010–2020-luvuilla käyty laaja keskustelu tulonjaon ongelmista on Metelisen mukaan voinut myös saada suomalaiset huomaamaan, että Suomi on tuloerojen suhteen verrattain tasa-arvoinen maa.
Suomalaisten suhtautumista palkkaeroihin voisi kyselyn perusteella kutsua meritokraattiseksi.
Kaksi kolmasosaa, eli 65 prosenttia, hyväksyy osaamisen ja ahkeruuden huomioimisen samankaltaisen työn tekijöiden palkassa.
”Jos joku on valmis laittamaan keskimääräistä enemmän panosta päästäkseen eteenpäin, niin sellaisen palkitseminen hyväksytään meillä aika laajasti”, Metelinen sanoo.
Vaikka enemmistö suomalaisista ei pidäkään suuria tuloeroja toivottavana, ei Suomessa laajasti inhota rikkaita. Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia vastasi tuntevansa voimakasta epäoikeudenmukaisuutta kuullessaan hyvin rikkaista ihmisistä.
Evan tutkimuksen tulokset perustuvat 2 045 henkilön Taloustutkimuksen internetpaneelissa antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä. Tiedot kerättiin maalis–huhtikuussa 2026.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.