Päivän sana ja kehoitus

Juuri tässä minuutti sitten totesin Herralle, että itseltäni on Raamatun lukeminen jäänyt ihan olemattomaksi jo pidemmän aikaa ja silti vain sen muistan, mitä siellä lukee. Se johtuu siitä, että luettu sana painuu sydämeen ja lisäksi meille on annettu Pyhä Henki, joka muistuttaa kaikesta. Jos ei aina lue sanaa tai jos vaikka Raamattu kielletään tai jos uskova heitetään vaikka vankityrmään ilman Raamattua, tai joku nakkaa Raamattuni energiajätteisiin, niin emme olisi pulassa sanan suhteen.

Kiitos hyvästä kysymyksen asettelusta.
Lyhyesti, kirkon ja kristillisten järjestöjen työn palkollisena ja nyt jo eläkeläisenä seurakuntalaisena olen onnellinen siitä, että olen voinut elää lihaksi aloituksen toivotukset monenlaisten ihmisten kanssa, joita olen kohdannut moninaisissa työtehtävissäni. Toki olen joskus erehtynyt ja saanut katua liian nopeaa kieltäni ja hidasta järkeäni, mutta ne ovat opettaneet näkemään, milloin on se oikea aika ja otollinen hetki kuunnella lähimmäistä, opastaa ja myös hiljaa rukoilla hänen kanssaan ja hänen puolestaan. Joskus siihen on kulunut ilta ja yökin, paljon mietiskelyä ja rukousta, mutta sitten aikojen saatossa olenkin saanut hienon viestin, ikäänkuin kiitoksen ja kannustuksen tuestani.

On minussa aimo ripaus fariseustakin ollut, kuten meissä kaikissa joskus ja siitäkin olen saanut opetella pois kouluttamalla itseäni Jumalan koulussa. Tärkeintä on se, että puhuu sitä, minkä on itse oikeaksi tullut tuntemaan ja mitä on oppinut varomaan kaikenmaailman "ketunkoloja", hienoja -ismejä yms., jotka voivat houkutella moniakin, mutta sisältävätkin pahan ansan.

k_v