Liittoon kannattaa kuulua. Älä ole vapaamatkustaja

Orpon hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta. Näillä faktoilla pärjäät lakkokeskusteluissa.

Tilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista Suomessa. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen.

Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100.

Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kunta- ja terveydenhoitoalan lakot.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää.


1. FAKTA: Hallitus haluaa kaventaa lakko-oikeutta

Petteri Orpon hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitusohjelmassa on useita suunnitelmia, joilla lakkoon menemisestä tehtäisiin vaikeampaa.

Hallitus aikoo kasvattaa laittomien lakkojen hyvityssakkoja rajusti. Sakot voisivat olla korkeimmillaan 150 000 euroa ja matalimmillaan 10 000 euroa.

Myös yksittäiselle työntekijälle tulisi hallituksen suunnitelmien mukaan seuraamus osallistumisesta laittomaan lakkoon. 200 euron maksu voisi mätkähtää tilanteessa, jossa työntekijä jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.

Poliittiset lakot hallitus haluaa rajoittaa enintään vuorokauden mittaisiksi.

Myös tukilakkoja aiotaan rajoittaa. Niiden pitäisi olla ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille.

Hallitusohjelman työrauhakysymyksiä käsitellään parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen.


2. FAKTA: Lakko-oikeus on laissa

Työntekijän lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on ”yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen”.

Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden ja lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.

Ammatillinen yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijä ei saa joutua painostetuksi tai syrjityksi työnantajan taholta osallistuessaan ammattiliittonsa järjestämään lakkoon.

Liitoilla on myös oikeus asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämäkin periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä.


3. FAKTA: Suomessa ei lakkoilla paljon

Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin muihin maihin verrattuna holtittomasti. Se ei pidä paikkaansa.

Ekonomisti Antti Koskela on tarkastellut lakkojen määriä Suomessa ja muualla maailmassa kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Tilastojen mukaan Suomi ei ole muihin maihin verrattuna lakkoherkkä maa.

Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään lakoissa työpäiviä kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Suomi on samaa tasoa esimerkiksi korealaisten ja brittien kanssa. Vertailu on tehty tuhatta työntekijää kohti, joten maan koko ei vaikuta lukuihin.

Norjassa työtaisteluissa menetettyjä päiviä on hiukan enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa niitä on selvästi vähemmän. Euroopan-laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle.

Pohjoismaiden lakkoherkimmässä maassa Tanskassa lakkoihin liittyvä lainsäädäntö on suunnilleen samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa, jopa tiukempi kuin Suomessa. Selvää syytä Tanskan lakkoherkkyyteen ei tiedetä.


Työtaistelusanasto


Lakko

Lakko on työntekijäpuolen työtaistelutoimi, jossa keskeytetään väliaikaisesti työnteko. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta eikä palkanmaksuvelvoitetta. Lakko on kollektiivinen eli yleensä ammattiliiton, ammattiosaston tai työhuonekunnan järjestämä toimi, eikä yksittäinen työntekijä voi yksin päättää mennä lakkoon. Useimmiten lakolla yritetään vaikuttaa oman alan työehtosopimukseen ja työehtoihin, esimerkiksi palkkaan.