Miten eroaa eronnut, karannut tai muuten paennut?

No niinpä. Syy miksi otin asian kerrottavakseni on se, kun tällä palstalla on kirjoitettu paljonkin seksuaalisesti poikkeavista tilastohäiriöistä. Sekä poikkeavaisuuksien puolustelijat ovat heitä käyneet "ymmärtämään", vedoten myöskin siihen asianhaaraan, miksei heteroparien eroista puhuta mitään. Niin nyt on oma ketju sille, ja täällä on yksi syntinen, joka on kokenut eron. Kerätköön siis kiviä pelloiltaan taskuihinsa tai olkoot keräämättä.
Joten ei todellakaan voi sanoa, että asia selvä. Ja olkoot siis nukkumatta onnensa ohi.
Avointa keskustelua asiasta...

No. Jos Israelissa on "parempia homoja", kuin Amerikassa. Mutta kokonaisuudessaan ei mikään asia "aivopesulla" parane, oli sitten kyse jonkin tai joidenkin järjestöjen toimesta tapahtuvaa mielipiteiden-muokkaamiskäytäntöä.
Pimeässä laitumella on suurempi vaara astua lehmänläjään, kuin päivänvalossa.
Tässäkin on nyt yksi esimerkki maailmanlaajuisesta aivopesusta, tarkoitan sitä myöskin, että mihin meitin veromiljoonat hupenee.
Mopen, tai homojen persiihin ne valuu.

Onko Israelissa siis parempia homoja, kuin Amerikassa tai Suomessa?
Voikohan joku uskovainen vastata edes tähän. Ja ei-uskovainen.
Ja homot on nostettu "tikun nokkaan", heidän järjestönsä toimesta.
Voiko tämän siis nähdä suoranaisena syytteenä?
Vai olisiko parempi kehoittaa heidän kaltaisiaan elämään siivosti?
Ilman tuota yhteiskunnallista aivopesua, josta lapsetkaan eivät jää osattomiksi.

Jos tilanne syntyy avioliitossa niin tästähän on selkeä Paavalin neuvo.

1. Kor. 7: 1-17
1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.

5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.
6 Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä.

7 Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.
8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.

10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;
11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.

✨ 12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.
16 Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi? ✨

17 Vaeltakoon vain kukin sen mukaan, kuin Herra on hänelle hänen osansa antanut, ja siinä asemassa, missä hänet Jumala on kutsunut; näin minä säädän kaikissa seurakunnissa.

Näin selkeästi apostoli opetti tästäkin asiasta.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Jos tilanne syntyy avioliitossa niin tästähän on selkeä Paavalin neuvo.

1. Kor. 7: 1-17
1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.

5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.
6 Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä.

7 Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.
8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.

10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;
11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.

✨ 12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.
16 Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi? ✨

17 Vaeltakoon vain kukin sen mukaan, kuin Herra on hänelle hänen osansa antanut, ja siinä asemassa, missä hänet Jumala on kutsunut; näin minä säädän kaikissa seurakunnissa.

Näin selkeästi apostoli opetti tästäkin asiasta.

Lue lisää

Itse olen sitä mieltä, tilannekohtaisesti, että jos uskovan elämä ei-uskovan puolison kanssa on pelkkää rääkkäämistä ja täysin jumalatonta menoa, voi uskova tietenkin ensin rukoilla asian puolesta, mutta äärimmäisessä tilanteessa on kyllä lupa tehdä täysi pesäero jumalattomaan menoon ja mielestäni myös uskovalla on tällöin oikeus erota.

Nykypäivä on tässä suhteessa monella tavoin jo melkolailla julki-jumalattomampaa, tuohon antiikin aikaan verrattuna. Mutta: tilannekohtaisesti sekä kristityn omantunnon mukaan...

ArtoTTT

Eronneiden uudelleen vihkimisistä on kirkossa käyty homokeskustelua vastaava keskustelu jo viime vuosisadalla, Jumalan sana ei ole edelleenkään muuttunut mihinkään. ihmisten pahuus on vain edennyt jo seuraavalle asteelle.