Suomen julkinen talous on tällä hetkellä monen yhtäaikaisen paineen alla, ja nämä paineet heijastuvat myös lapsiperheköyhyyden kasvuun. Keskeinen kokonaiskuva on tämä, puolustusmenojen ja kriisitukien kasvu, heikko talouskasvu ja korkea työttömyys yhdessä kiristävät julkista taloutta, mikä lisää tarvetta säästöille ja kohdistuu usein sosiaalipalveluihin. Alla kokonaisuus jäsenneltynä.
Ukrainan sodan tuki
Suomi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista useilla miljoonalla eurolla loppuvaalikauden aikana, siis vuodessa,
Lisäksi sisäministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2027 esitetään useita miljoonia euroja Ukraina-apuun.
Hallitus on linjannut, että turvallisuudesta ei tingitä, vaikka taloustilanne on vaikea, aseita on Suomeen saatava,
NATO-vaatimukset ja puolustusmenojen kasvu
Suomi nostaa puolustusmenot vähintään 3 %:iin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä, ja tähtää 3,5 %:iin vuoteen 2035 mennessä.
Vuosille 2027–2030 kohdennetaan 1,13 miljardin euron lisämäärärahat puolustukseen.
Puolustukseen liittyvät investoinnit ovat yksi syy siihen, että julkisyhteisöjen alijäämä pysyy noin 4,5 %:ssa BKT:stä vuosina 2027–2030.
Maataloustuki ja merikulun tuki
Näistä ei löytynyt suoraa ajankohtaista tietoa haussa, mutta:
Maataloustuki on Suomessa perinteisesti merkittävä menokohde, ja EU:n CAP-järjestelmä ohjaa sen rakenteita.
Merenkulun tuki liittyy Suomen huoltovarmuuteen ja kilpailukykyyn, ja sitä on perinteisesti perusteltu pitkien merikuljetusetäisyyksien vuoksi. Merenkulun tuki mahdollistaa merimiesten valtavat ansiot ja lyhyen työajan,
Nämä sektorit ovat rakenteellisia menoja, joita ei ole viime vuosina merkittävästi leikattu, koska ne liittyvät huoltovarmuuteen ja elinkeinojen jatkuvuuteen.
Julkisen sektorin koko ja talouden tila
Suomen velkasuhde nousee vuonna 2026 yli 90 %:iin BKT:stä, ja ennuste vuodelle 2030 on lähes 99 %.
Työttömyysaste on yli 10 %, mikä heikentää verotuloja ja lisää menoja.
Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,4 % BKT:stä, ja pysyy heikkona investointimenojen kasvun vuoksi.
Hallitus on tehnyt 240 miljoonan euron leikkaukset sosiaali- ja terveysmenoihin, samaan aikaan kun Ukrainan sotilaallista tukea lisätään 300 miljoonalla eurolla.
Lapsiperheköyhyyden kasvu
Lapsiperheköyhyyden taustalla vaikuttavat:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaukset (mm. asiakasmaksujen nousu).
Korkea työttömyys ja heikko ostovoima.
Julkisen talouden sopeutustoimet, jotka kohdistuvat usein pienituloisiin.
Inflaatio ja asumiskustannusten nousu, jotka syövät lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja.
Kokonaisarvio
Suomen talouden haasteet eivät johdu yksittäisestä menokohteesta, vaan samanaikaisesta kriisien, turvallisuusinvestointien, heikon talouskasvun ja rakenteellisten menojen yhdistelmästä.
Kun menoja lisätään puolustukseen ja kansainvälisiin kriiseihin, mutta säästöt kohdistuvat kotimaisiin sosiaalipalveluihin, lapsiperheköyhyys kasvaa väistämättä.
Ukrainan sodan tuki
Suomi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista useilla miljoonalla eurolla loppuvaalikauden aikana, siis vuodessa,
Lisäksi sisäministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2027 esitetään useita miljoonia euroja Ukraina-apuun.
Hallitus on linjannut, että turvallisuudesta ei tingitä, vaikka taloustilanne on vaikea, aseita on Suomeen saatava,
NATO-vaatimukset ja puolustusmenojen kasvu
Suomi nostaa puolustusmenot vähintään 3 %:iin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä, ja tähtää 3,5 %:iin vuoteen 2035 mennessä.
Vuosille 2027–2030 kohdennetaan 1,13 miljardin euron lisämäärärahat puolustukseen.
Puolustukseen liittyvät investoinnit ovat yksi syy siihen, että julkisyhteisöjen alijäämä pysyy noin 4,5 %:ssa BKT:stä vuosina 2027–2030.
Maataloustuki ja merikulun tuki
Näistä ei löytynyt suoraa ajankohtaista tietoa haussa, mutta:
Maataloustuki on Suomessa perinteisesti merkittävä menokohde, ja EU:n CAP-järjestelmä ohjaa sen rakenteita.
Merenkulun tuki liittyy Suomen huoltovarmuuteen ja kilpailukykyyn, ja sitä on perinteisesti perusteltu pitkien merikuljetusetäisyyksien vuoksi. Merenkulun tuki mahdollistaa merimiesten valtavat ansiot ja lyhyen työajan,
Nämä sektorit ovat rakenteellisia menoja, joita ei ole viime vuosina merkittävästi leikattu, koska ne liittyvät huoltovarmuuteen ja elinkeinojen jatkuvuuteen.
Julkisen sektorin koko ja talouden tila
Suomen velkasuhde nousee vuonna 2026 yli 90 %:iin BKT:stä, ja ennuste vuodelle 2030 on lähes 99 %.
Työttömyysaste on yli 10 %, mikä heikentää verotuloja ja lisää menoja.
Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,4 % BKT:stä, ja pysyy heikkona investointimenojen kasvun vuoksi.
Hallitus on tehnyt 240 miljoonan euron leikkaukset sosiaali- ja terveysmenoihin, samaan aikaan kun Ukrainan sotilaallista tukea lisätään 300 miljoonalla eurolla.
Lapsiperheköyhyyden kasvu
Lapsiperheköyhyyden taustalla vaikuttavat:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaukset (mm. asiakasmaksujen nousu).
Korkea työttömyys ja heikko ostovoima.
Julkisen talouden sopeutustoimet, jotka kohdistuvat usein pienituloisiin.
Inflaatio ja asumiskustannusten nousu, jotka syövät lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja.
Kokonaisarvio
Suomen talouden haasteet eivät johdu yksittäisestä menokohteesta, vaan samanaikaisesta kriisien, turvallisuusinvestointien, heikon talouskasvun ja rakenteellisten menojen yhdistelmästä.
Kun menoja lisätään puolustukseen ja kansainvälisiin kriiseihin, mutta säästöt kohdistuvat kotimaisiin sosiaalipalveluihin, lapsiperheköyhyys kasvaa väistämättä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19494289/maatalouden-ukrainan-merenkulun-tuki-ja-pohottynyt-julkinen-sektori-tuhoaa-suomen-talouden
Lapsiperhe köyhyydestä jauhavat Sofia Virta kannattaa Ukrainan sodalle rahojen jakamista. On siinä kanssa tyyppi!
Valitettavasti liian moni poliitikko on nykyisin Suomen kansan enemmistön vihollinen.