Hallituksen tulisi päättää JULKISTA TALOUTTA vahvistavista toimista hallituskauden loppuun asti.
Valtion Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan vuoden 2027 jälkeen tulevalle hallitukselle jää varsin suuri sopeutusurakka heti alkuun, ellei julkisen talouden vahvistamista enään tehdä tällä hallituskaudella.
Mikä on julkinen talous ja mitä on yksityinen sektori, eli yksityinen bisnes?
Julkinen talous (valtio ja kunnat) tuottaa lakisääteisiä hyvinvointipalveluita (perustuslaki).
Tulot: verotulot, välittömät ja välilliset verot.
Kun valtion verotulot eivät lakisääteisiin palveluihin riitä, hallitus ottaa ulkomaan velkaa.
Yksityinen talous ( yritykset) tuottaa voittoa omistajille osakeyhtiölain mukaan.
Tulot: valtion verotuloista maksamat yritystuet (arvioiden mukaan yhteensä jopa 8 miljardia) ja tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot.
Kotitaloudet sinnittelevät välittömien ja välillisten verojen maksamisen jälkeen jäävillä tuloilla, muun muassa ruuan, vaatteiden, terveyspalvelujen, lääkkeiden ym. maksuissa.
Työlliset: työstä saamillaan ansiotuloilla, joista maksavat välittömän, progressiivisen palkkatuloveron ja
työttömät: ja ei-työlliset: (ikäihmiset, sairaat...)
Sinnittelevät julkisen talouden myöntämillä sosiaalieduilla, joita on koko ajan leikattu.
Eläkeläiset: maksavat työeläkemaksuja työssä ollessaan . Eläke voi koostua myös työeläkkeestä ja n.s. kansaneläkkeestä, jotka on yhdistetty takuueläkkeeksi.
SUOMEN suurimmat ongelmat: heikko talouskasvu, suurtyöttömyys, iso ulkomaan velka ja sen seurauksena "EU:n tarkkailuluokka", siirtyvät tulevalle hallitukselle.
Hallituksen puoliväliriihi, jota hallitus kutsui "kasvuriiheksi" ei kasvua valtiontalouteen tuonut, kasvu on vain 0,9 %.
Työttömyys lisääntyy edelleen. Nyt työttömiä on jo liki 400 000 työtöntä.
Hallituksen puoliväliriihen jälkeen keskusteltiin pääasiasiassa kahdesta asiasta: Helsinki Garden -areenan valtion 30 miljoonsn rahoituksesta ja STEA-avusten leikkaamisesta ministeri Rydmanin mukaan.
Suomen joutumisesta EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn tai velkajarrun käytöstä esim. yritysten kahden prosentin uuteen veroetuun (noin milardi) ei ole keskusteltu.
Arviointineuvoston mukaan Orpon hallituksen sopeutustoimet riittävät pitämään Suomen Suomen EU:n sääntöjen mukaisella uralla v. 2026, mutta Suomi ylittää sallitun menojen rajan vuonna 2027 ja erityisesti 2028.
Ennen ensi vuoden eduskuntavaalia, äänestäjien olisi hyvä tietää, miten paljon Orpon hallitus on leikannut eli sopeuttanut julkista taloutta kaiken kaikkiaan ja mitä siitä on seurannut. . Sosiaalietuuksia on leikattu tuntuvasti, v. 2025 tehtiin isot veronalennukset, yritysveroa on päätetty alentaa, perintö- ja lahjaveroa on alennettu (hallitusohjelmassa päätettiin kokonaan poistaa) ja julkisen terveydenhuollon maksuja on korotettu ja hoitotakuu pidennetty.
Puolustusmenot ovat kasvaneet ja vielä ei tiedetä, miten paljon ne tulevat kasvamaan vuoden 2028 jälkeen, kun EU:n säännöt saattavat muuttua siten, että poikkeuslauseke ei enään salli puolustusmenojen joustoa.
Näköjään hallitus on aloittanut vaalityön: "Julkisen talouden sopeutus on maraton, ei pikamatka", ministerit Orpo ja Purra ovat todenneet tiedotteessaan (HS 7.8.26).
Vaalikausi on ihan yhtä lyhyt "pikamatka" kaikille hallitukselle. Nyt tuo tuleva "pikamatka" on vielä entistä vaikeampi ja raskaampi tulevalle hallitukselle Orpon hallituksen jälkeen.
Tulevalla hallituksella on edessään kaikki Orpon hallituksen tekemät virheet: pieni- ja keskituloisten ostovoiman heikennys, terveydenhuollon resurssien siirtäminen yksityiselle sektorille, työehtojen heikennykset,
erittäin iso ULKOMAANVELKA, jota on tällä hallituskaudella otettu ennätysmäärä kalliilla korolla, EU:n tarkkailuluokat, leikkaukset koulutukseen ja terveydenhuoltoon ja kaiken kukkuraksi EU:n TARKKAILULUOKAT.
Äänestäjien pitää saada oikeaa tietoa äänestyspäätöstä tehdessään, jotta mahdolliset vaalivalheet eivät muuta äänestystulosta.
Valtion Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan vuoden 2027 jälkeen tulevalle hallitukselle jää varsin suuri sopeutusurakka heti alkuun, ellei julkisen talouden vahvistamista enään tehdä tällä hallituskaudella.
Mikä on julkinen talous ja mitä on yksityinen sektori, eli yksityinen bisnes?
Julkinen talous (valtio ja kunnat) tuottaa lakisääteisiä hyvinvointipalveluita (perustuslaki).
Tulot: verotulot, välittömät ja välilliset verot.
Kun valtion verotulot eivät lakisääteisiin palveluihin riitä, hallitus ottaa ulkomaan velkaa.
Yksityinen talous ( yritykset) tuottaa voittoa omistajille osakeyhtiölain mukaan.
Tulot: valtion verotuloista maksamat yritystuet (arvioiden mukaan yhteensä jopa 8 miljardia) ja tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot.
Kotitaloudet sinnittelevät välittömien ja välillisten verojen maksamisen jälkeen jäävillä tuloilla, muun muassa ruuan, vaatteiden, terveyspalvelujen, lääkkeiden ym. maksuissa.
Työlliset: työstä saamillaan ansiotuloilla, joista maksavat välittömän, progressiivisen palkkatuloveron ja
työttömät: ja ei-työlliset: (ikäihmiset, sairaat...)
Sinnittelevät julkisen talouden myöntämillä sosiaalieduilla, joita on koko ajan leikattu.
Eläkeläiset: maksavat työeläkemaksuja työssä ollessaan . Eläke voi koostua myös työeläkkeestä ja n.s. kansaneläkkeestä, jotka on yhdistetty takuueläkkeeksi.
SUOMEN suurimmat ongelmat: heikko talouskasvu, suurtyöttömyys, iso ulkomaan velka ja sen seurauksena "EU:n tarkkailuluokka", siirtyvät tulevalle hallitukselle.
Hallituksen puoliväliriihi, jota hallitus kutsui "kasvuriiheksi" ei kasvua valtiontalouteen tuonut, kasvu on vain 0,9 %.
Työttömyys lisääntyy edelleen. Nyt työttömiä on jo liki 400 000 työtöntä.
Hallituksen puoliväliriihen jälkeen keskusteltiin pääasiasiassa kahdesta asiasta: Helsinki Garden -areenan valtion 30 miljoonsn rahoituksesta ja STEA-avusten leikkaamisesta ministeri Rydmanin mukaan.
Suomen joutumisesta EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn tai velkajarrun käytöstä esim. yritysten kahden prosentin uuteen veroetuun (noin milardi) ei ole keskusteltu.
Arviointineuvoston mukaan Orpon hallituksen sopeutustoimet riittävät pitämään Suomen Suomen EU:n sääntöjen mukaisella uralla v. 2026, mutta Suomi ylittää sallitun menojen rajan vuonna 2027 ja erityisesti 2028.
Ennen ensi vuoden eduskuntavaalia, äänestäjien olisi hyvä tietää, miten paljon Orpon hallitus on leikannut eli sopeuttanut julkista taloutta kaiken kaikkiaan ja mitä siitä on seurannut. . Sosiaalietuuksia on leikattu tuntuvasti, v. 2025 tehtiin isot veronalennukset, yritysveroa on päätetty alentaa, perintö- ja lahjaveroa on alennettu (hallitusohjelmassa päätettiin kokonaan poistaa) ja julkisen terveydenhuollon maksuja on korotettu ja hoitotakuu pidennetty.
Puolustusmenot ovat kasvaneet ja vielä ei tiedetä, miten paljon ne tulevat kasvamaan vuoden 2028 jälkeen, kun EU:n säännöt saattavat muuttua siten, että poikkeuslauseke ei enään salli puolustusmenojen joustoa.
Näköjään hallitus on aloittanut vaalityön: "Julkisen talouden sopeutus on maraton, ei pikamatka", ministerit Orpo ja Purra ovat todenneet tiedotteessaan (HS 7.8.26).
Vaalikausi on ihan yhtä lyhyt "pikamatka" kaikille hallitukselle. Nyt tuo tuleva "pikamatka" on vielä entistä vaikeampi ja raskaampi tulevalle hallitukselle Orpon hallituksen jälkeen.
Tulevalla hallituksella on edessään kaikki Orpon hallituksen tekemät virheet: pieni- ja keskituloisten ostovoiman heikennys, terveydenhuollon resurssien siirtäminen yksityiselle sektorille, työehtojen heikennykset,
erittäin iso ULKOMAANVELKA, jota on tällä hallituskaudella otettu ennätysmäärä kalliilla korolla, EU:n tarkkailuluokat, leikkaukset koulutukseen ja terveydenhuoltoon ja kaiken kukkuraksi EU:n TARKKAILULUOKAT.
Äänestäjien pitää saada oikeaa tietoa äänestyspäätöstä tehdessään, jotta mahdolliset vaalivalheet eivät muuta äänestystulosta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onhan se hiukan vittumaista oppositiota kohtaan olla leikkaamatta juuri ennen vaaleja. Oppositiolta menee yksi vaaliase pois.
Toisaalta on perinne tehdä vaalibudjetteja.
Seuraava hallitus varmasti on sellainen, joka ei niin tee 🤭😁🤣😂
Koko hallitus kölin alitse ja heti!
Dunja::
Kirjoitus on syntynyt Sdp:n ajatushautomossa?
Puolueen agenda on laadittu äänestäjälle, joka
empii vaihtoehtojen välillä. Ratkaisevaa on, mitä
SDP ei kerro ennen vaaleja.
Dunja, Dunja. Aloittajan kirjoitus on ihan kotitekoinen ja kirjoittaja puolueisiin sitoutumaton. Tärkeintä on oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoinen yhteiskunta, oikeusvaltio, jossa heikkoja autetaan perustuslain mukaan, "ketään ei jätetä oman onnensa nojaan".
Vahvat kyllä pärjäävät auttamattakin sukupolvesta toiseen.
Mikä on "SDP:n ajatushautamo", entä se "Kokoomuksen kori"? Onko SDP:n ajatushautamo Paasitornissa ja onko "Kokoomuksen kori" mahdollisesti EK:n konttorissa?
Puolueiden "ajatushautamojen" pitäisi olla julkisia - ainakin jos niitä rahoitetaan veronmaksajien maksamilla puoluetuilla.
Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !
Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 33%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 209000 USD, Yhdysvallat 696000 USD
3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta
4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%
5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia
6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 428kpl
Kts erityisesti kohdat 1-3. Niistä näkyvät, että Suomen talous on lamaantunut !?
KOKOOMUKSEN PROPAGANDAA
Miltä kuulostaa koko elämänaikainen pakkosäästäminen?
Miltä tuntuisi 2000 dollarin päivähoitomaksu ja 100.000 dollarin tutkinto?
Vastauksen edellä oleviin kysymyksiin saat tästä linkistä.
https://yle.fi/a/3-12546780
USA:ssa pitää olla miljonääri pärjätäkseen.
Hyvältä !
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 33%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 209000 USD, Yhdysvallat 696000 USD
3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta
Sinulle, joka kirjoitit vertailusta USA:n ja Suomen elintasoon, tässä tietoa (tekoälyn kertomaa) USA:n elintasosta.
"Yhdysvalloissa köyhyys johtaa usein puutteelliseen terveydenhuoltoon, heikompiin asumisoloihin, koulutuksen vaikeutumiseen ja velkakierteisiin, sillä sosiaaliturvaverkko on moniin muihin länsimaihin verrattuna heikko.
Köyhyys myös periytyy helposti sukupolvesta toiseen, ja se keskittyy vahvasti tietyille alueille sekä vähemmistöryhmille.
Terveys ja hyvinvointi
Sairausvakuutus: Vakuutuksen puute tai korkeat omavastuut estävät monia hakeautumasta lääkäriin ajoissa.
Mielenterveys ja stressi: Jatkuva rahapula ja toimeentulon epävarmuus kuormittavat psyykkisesti.
Ravinto: Halpa ruoka on usein epäterveellistä, mikä nostaa lihavuuden ja diabeteksen riskiä köyhien keskuudessa.
Asuminen ja arki
Asunnottomuus: Pienetkin takaiskut, kuten yllättävät sakot tai lääkikulut, voivat johtaa häätöön ja kodittomuuteen.
Rapistuneet asunnot: Vuokralla elävät joutuvat käyttämään suuren osan tuloistaan asumiseen, jolloin asunnoissa voi olla puutteita esimerkiksi lämmityksessä.
Koulutus ja työelämä:
- Koulunkäynnin keskeyttäminen
Nuoret joutuvat usein menemään töihin varhain tukeakseen perhettään.
- Kierteen jatkuminen
Heikommat opiskelumahdollisuudet vaikeuttavat myöhempää sijoittumista vakaammille työmarkkinoille."
Kysymys kuuluu: ollaanko Suomessa menossa USA:n mallin mukaiseen sosiaaliturvaan yksityistämällä ja leikkaamalla sosiaaligurvaa ja -palveluja?
Periytyykö köyhyys myös Suomessa sukupolvelta toiselle?
Tuleeko opiskelusta vain rikkaiden etuoikeus?
Eikö kirjoittaja ymmärrä mitä tässä lukee ??
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 33%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 209000 USD, Yhdysvallat 696000 USD
3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta
Näistä erottuvat varakas valtio ja PA-valtio !?
Nokkelimmat hoksaavat kumpi on kumpi ??