Onko Orpon ja Purran hallituskausi PIKAMATKA?

Hallituksen tulisi päättää JULKISTA TALOUTTA vahvistavista toimista hallituskauden loppuun asti.

Valtion Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan vuoden 2027 jälkeen tulevalle hallitukselle jää varsin suuri sopeutusurakka heti alkuun, ellei julkisen talouden vahvistamista enään tehdä tällä hallituskaudella.

Mikä on julkinen talous ja mitä on yksityinen sektori, eli yksityinen bisnes?

Julkinen talous (valtio ja kunnat) tuottaa lakisääteisiä hyvinvointipalveluita (perustuslaki).
Tulot: verotulot, välittömät ja välilliset verot.
Kun valtion verotulot eivät lakisääteisiin palveluihin riitä, hallitus ottaa ulkomaan velkaa.

Yksityinen talous ( yritykset) tuottaa voittoa omistajille osakeyhtiölain mukaan.
Tulot: valtion verotuloista maksamat yritystuet (arvioiden mukaan yhteensä jopa 8 miljardia) ja tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot.

Kotitaloudet sinnittelevät välittömien ja välillisten verojen maksamisen jälkeen jäävillä tuloilla, muun muassa ruuan, vaatteiden, terveyspalvelujen, lääkkeiden ym. maksuissa.

Työlliset: työstä saamillaan ansiotuloilla, joista maksavat välittömän, progressiivisen palkkatuloveron ja
työttömät: ja ei-työlliset: (ikäihmiset, sairaat...)
Sinnittelevät julkisen talouden myöntämillä sosiaalieduilla, joita on koko ajan leikattu.
Eläkeläiset: maksavat työeläkemaksuja työssä ollessaan . Eläke voi koostua myös työeläkkeestä ja n.s. kansaneläkkeestä, jotka on yhdistetty takuueläkkeeksi.

SUOMEN suurimmat ongelmat: heikko talouskasvu, suurtyöttömyys, iso ulkomaan velka ja sen seurauksena "EU:n tarkkailuluokka", siirtyvät tulevalle hallitukselle.

Hallituksen puoliväliriihi, jota hallitus kutsui "kasvuriiheksi" ei kasvua valtiontalouteen tuonut, kasvu on vain 0,9 %.
Työttömyys lisääntyy edelleen. Nyt työttömiä on jo liki 400 000 työtöntä.

Hallituksen puoliväliriihen jälkeen keskusteltiin pääasiasiassa kahdesta asiasta: Helsinki Garden -areenan valtion 30 miljoonsn rahoituksesta ja STEA-avusten leikkaamisesta ministeri Rydmanin mukaan.

Suomen joutumisesta EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn tai velkajarrun käytöstä esim. yritysten kahden prosentin uuteen veroetuun (noin milardi) ei ole keskusteltu.

Arviointineuvoston mukaan Orpon hallituksen sopeutustoimet riittävät pitämään Suomen Suomen EU:n sääntöjen mukaisella uralla v. 2026, mutta Suomi ylittää sallitun menojen rajan vuonna 2027 ja erityisesti 2028.

Ennen ensi vuoden eduskuntavaalia, äänestäjien olisi hyvä tietää, miten paljon Orpon hallitus on leikannut eli sopeuttanut julkista taloutta kaiken kaikkiaan ja mitä siitä on seurannut. . Sosiaalietuuksia on leikattu tuntuvasti, v. 2025 tehtiin isot veronalennukset, yritysveroa on päätetty alentaa, perintö- ja lahjaveroa on alennettu (hallitusohjelmassa päätettiin kokonaan poistaa) ja julkisen terveydenhuollon maksuja on korotettu ja hoitotakuu pidennetty.

Puolustusmenot ovat kasvaneet ja vielä ei tiedetä, miten paljon ne tulevat kasvamaan vuoden 2028 jälkeen, kun EU:n säännöt saattavat muuttua siten, että poikkeuslauseke ei enään salli puolustusmenojen joustoa.

Näköjään hallitus on aloittanut vaalityön: "Julkisen talouden sopeutus on maraton, ei pikamatka", ministerit Orpo ja Purra ovat todenneet tiedotteessaan (HS 7.8.26).
Vaalikausi on ihan yhtä lyhyt "pikamatka" kaikille hallitukselle. Nyt tuo tuleva "pikamatka" on vielä entistä vaikeampi ja raskaampi tulevalle hallitukselle Orpon hallituksen jälkeen.

Tulevalla hallituksella on edessään kaikki Orpon hallituksen tekemät virheet: pieni- ja keskituloisten ostovoiman heikennys, terveydenhuollon resurssien siirtäminen yksityiselle sektorille, työehtojen heikennykset,
erittäin iso ULKOMAANVELKA, jota on tällä hallituskaudella otettu ennätysmäärä kalliilla korolla, EU:n tarkkailuluokat, leikkaukset koulutukseen ja terveydenhuoltoon ja kaiken kukkuraksi EU:n TARKKAILULUOKAT.

Äänestäjien pitää saada oikeaa tietoa äänestyspäätöstä tehdessään, jotta mahdolliset vaalivalheet eivät muuta äänestystulosta.