Alussa ei maan päälle satanut vettä. Sumu kasteli maan pinnan. Kasvillisuus sai vettä.
Alussa ei satanut vettä
Anonyymi-ap
28144
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Raamatussa lukee Mooseksen kirjassa näin.
Voi olla, että paratiisissa ei sada vettä, vaan sumu kastelee maan pinnan, niin kuin alussa oli. Palataan entiseen.
Ja tietkoneetkin hävitetään. Palataan entiseen.
Tiedätkö, miten sumu syntyy?
Alkuperäinen sana tarkoitti lähdettä eikä sumua.
Teoksessa mainittu sateettomuus esiintynee ennen ihmisen luomista. Mikään ei varsinaisesti esitä sateettomuuden jatkuneen sen jälkeen.
Mainitaanko siellä sateettomuus?
Mainitaako siellä tietokoneetomuus ja kännykkämättömyys?
Tietokoneita ja kännyköitäkö siellä satoi?
ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä.
Tuo on toisen luvun vaihtoehtoisessa luomistarussa, jossa mies luodaan tyhjään Maahan ennen mitään muuta.
Jassoo. No mainitaankos sateettomuus jossain muualla?
Pitäisikö se mainita? Sade ja sateenkaari kuitenkin esiintyvät ensimmäistä kertaa vasta vedenpaisumuksen yhteydessä, samoin taivaan ikkunoiden avautuminen. Kyllä nämä voi tulkita niin, että ennen vedenpaisumusta ei satanut.
Kyseessä lienee jahvistinen lähde, joka sitoo sateettomuuden ja ihmisen luomisen toisiinsa. Sade oli turhaa ennen kuin ihminen oli tekemässä maatöitään. Selittänee myös luomisjärjestyksen, kirjoittajien näkökulmasta.
Siellä mainitaan, että sumu kasteli maan.
Kertomuksessa maan paljauden syyksi mainitaan, ettei ollut vielä satanut eikä ollut ihmistä viljelemässä. Jos ajatus oli, että sadetta saatiin sitten kun ihminen luotiin, mitä merkitystä maasta nousevalla vedellä edes oli? Maininta siitä jää näin tulkittuna irralliseksi. Eedenkin kastellaan joella, joka jakautuu neljäksi haaraksi.
Öööh, öö. No jos maasta nouseva vesi riitti, niin mihin sadetta yleensä tarvittiin?
Kuulemma myöskän Eufratilla ja Tigrisillä ei ole yhteistä alkulähdettä.
Minähän en maataloudesta tiedä hölkäsen pölkäystä, mutta ilmeisesti suolaantumisen vuoksi sadetta tarvitaan?
Ehkä sadetta ei välttämättä tarvittu, mutta se paransi kasvua. En tiedä. Joka tapauksessa maininta maasta nousevasta vedestä on vähän erikoinen.
"ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin"
Alkutilanne oli siis tämä. Ei kasva mitään.
"Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan"
Muutiko tämä asian niin, että alkoi kasvaa ainakin jotain? Kertomuksessa ensin todetaan kuivuus ja ettei kasva mitään, mutta tämänkään jälkeen ei kerrota sataneen, vaan puhutaan ainoastaan sumusta/kasteesta. Jos tämä ei riittänyt saamaan aikaan minkäänlaista kasvua, miksi edes mainita asia?
Muualla Raamatussa on kyllä kohtia, joissa sade liitetään kasvuun, mutta ei sitä mielestäni tuossa välttämättä tarvita.
Ehkä maasta nouseva vesi on peräisin jostain aiemmasta luomiskertomuksesta?
Ehkäpä. Maasta nouseva vesi jonkinlaisena sadettakin varhaisempana kastelemisen muotona voisi hyvinkin olla peräisin jostain kertomuksesta, joka on kursittu ja toimitettu tuohon mukaan.
Vaikka kyse ei liene samasta asiasta, vedenpaisumuskertomuksessa puhutaan taivaan ikkunoiden ohella syvyyden lähteistä. Vettä oli siis paitsi ylhäällä, myös alhaalla.
Ja veden kierto ei oikein onnistu, jos ei sada. Lähteet tyhjenevät, jos ei tule uutta tilalle.
Tarinan mukaan, kumpi tarina nyt sitten onkaan, jumala olisi erottanut vedet toisistaan, jolloin ilmeisesti maan sisään olisi jäänyt suuri määrä vettä. Onko tämä edes geologisesti mahdollista? Ja että tuo vesi purkautuisi jossain vedenpaisumuksessa? Johtaisiko se höyrystymiseen?
Se on vain huono käännös. Alkuperäinen sana tarkoittaa lähdettä.
Google AI:
Vanhassa testamentissa maan alla tai sen alapuolella oleva syvyys tarkoitti hepreankielistä sanaa tehom (syvyys, alkumeri tai kaaos). Muinaisessa heprealaisessa maailmankuvassa se miellettiin maapallon alla olevaksi valtavaksi, pimeäksi vesivarastoksi, jonka päällä litteä maa lepäsi ja josta vedenpaisumuksen vedet ja lähteet purkautuivat.
Alkukaaos: Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa syvyyden pinnalla oli pimeys ennen kuin Jumala loi järjestyksen.
Vedenpaisumus: Nooan kertomuksessa "suuren syvyyden lähteet" repeytyivät auki, jolloin maanalaiset vedet tulvivat maan päälle.
Uhka ja elämä: Syvyys merkitsi sekä elämää antavaa vetta että tuhoisaa, hallitsematonta kaaosta, joka on ihmiselle vaarallinen.
Yhteys tuonelaan: Vanhassa testamentissa syvyyden miellettiin ajoittain liittyvän myös Tuonelaan (she'ol), kuolleiden maanalaiseen varjojen valtakuntaan, vaikka varsinainen syvyyssanasto viittaakin useemmin vesialkuperään.
Kun raamattua luetaan henkistyytneesti, kuten minä kykenen, niin tämä vesizumba meni raamatun mukaan täsmälleen näin. Ensimmäisillä ihmisillä oli vähän tylsää paratiisissa, koska kaikki oli niin tylsän helppoa. Niinpä he järjestivät joka ilta Peräilmakilpailut. Ja tämä runsas suolikaasu nousi alailmakehään, tiivistyi kosteudeksi ja satoi sitten maahan horsmien ja purukumipuiden juurille. Ja Suolikaasusadetta riitti vähitellen myös meriksi, järviksi ja joiksi asti. Ja oli se myös rikkana rokassa vedenpaisuvaisessakin.
Kas siinäpä napakka tiivistelmä ihmiskunnan alkuajoilta!👍
Kyllä raamattu oikein tulkittuna on ihmeellinen.
Mutta nyt on satanut senkin edestä.
Ester ja Mordekai ovat persialaisia nimiä.
Pari muuta:
Bigvai - jumalalle kuuluva
Mithredat - Mitran antama