Positiivinen ateismi on tietoa

Ateisteille tiedoksi:

"Käärmeen, joka ei voi luopua nahastaan, on kuoltava. Samoin mielet, joita estetään muuttamasta mielipiteitään, lakkaavat olemasta mieli". (Friedrich Nietzsche)

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ateisteille tiedoksi:

"Käärmeen, joka ei voi luopua nahastaan, on kuoltava. Samoin mielet, joita estetään muuttamasta mielipiteitään, lakkaavat olemasta mieli". (Friedrich Nietzsche)

Lue lisää

"Ateisteille tiedoksi..."

Kiitos tiedosta, mutta tämä on paljon relevantimpi tieto kristityille, jotka takertuvat edelleen dogmaattisesti pronssikautisiin vuohipaimenmyytteihin, vaikka ne ovat ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa.

Nyky tiede, on todennut, että ensimmäinen ihmispari luotiin n.6000 vuotta sitten. Tämä näkyy DNA:ssa. Samoin Raamatussa kerrottu vedenpaisumus, eli ihmiskunnan hukkuminen ja uusialku neljästä pariskunnasta. Matematiikka kertoo tieteen hyväksymin keinoin, perimämme rappeutumis nopeudeksi, täysin puhtaasta, elinkelvottomaksi populaatioksi, muutama tuhatta vuotta. Nämä täsmäävät Raamatun kertomuksiin. Miten te ateistit todistatte miljardit eliöstön vuodet. Materian Jumala loi ajattomassa tilassa, omasta äärettömästä energiastaan. Tekipä Hän atomit, planeetat, galaksit ja äärettömän kaikkeuden sekunnissa, tai biljoonissa vuosissa, niin se on sama, kun aikaa ei ole. Myöhemmin valmiille asutulle planeetalle voi synkronoida ajan aurinkokunnan planeettojen suhteen mukaiseksi.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Nyky tiede, on todennut, että ensimmäinen ihmispari luotiin n.6000 vuotta sitten. Tämä näkyy DNA:ssa. Samoin Raamatussa kerrottu vedenpaisumus, eli ihmiskunnan hukkuminen ja uusialku neljästä pariskunnasta. Matematiikka kertoo tieteen hyväksymin keinoin, perimämme rappeutumis nopeudeksi, täysin puhtaasta, elinkelvottomaksi populaatioksi, muutama tuhatta vuotta. Nämä täsmäävät Raamatun kertomuksiin. Miten te ateistit todistatte miljardit eliöstön vuodet. Materian Jumala loi ajattomassa tilassa, omasta äärettömästä energiastaan. Tekipä Hän atomit, planeetat, galaksit ja äärettömän kaikkeuden sekunnissa, tai biljoonissa vuosissa, niin se on sama, kun aikaa ei ole. Myöhemmin valmiille asutulle planeetalle voi synkronoida ajan aurinkokunnan planeettojen suhteen mukaiseksi.

Lue lisää

Kaikki mitä sanoit oli väärin. Kun menet yhtään mihinkään, niin koko paikan keskiverto älykkyys tippuu räjähdysmäisesti, koska sinä negatiivisella älykkyydellä tiputat keskiarvoa.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Kaikki mitä sanoit oli väärin. Kun menet yhtään mihinkään, niin koko paikan keskiverto älykkyys tippuu räjähdysmäisesti, koska sinä negatiivisella älykkyydellä tiputat keskiarvoa.

Lue lisää

Kaikki missä on älyä mitattu olen ollut keulilla. Mutta Jumalan viisaus voittaa jopa supertekoälynkin, koska Jumala tietää kaiken, mutta tekoäly vain syötetyt tiedot. Äly on vain eräs ihmisten ominaisuus. Taitojen kirjo on suuri rikkaus kokonaisuudelle. Myös sinä putkinäköinen, suppeuden ystävä, saatat olla hyödyllinen.

Tuota "Tieteessä ei tehdä "x ei ole olemassa" väitteitä" kannattaa miettiä atesitinkin, miksei?

Miksi tieteessä rajataan tarkoituksella tiedon piiriä? Ja mitä siitä seuraa totuudelle ja todellisuuskäsitykselle?

Anonyymi00103 kirjoitti:

Tuota "Tieteessä ei tehdä "x ei ole olemassa" väitteitä" kannattaa miettiä atesitinkin, miksei?

Miksi tieteessä rajataan tarkoituksella tiedon piiriä? Ja mitä siitä seuraa totuudelle ja todellisuuskäsitykselle?

Lue lisää

"Tuota "Tieteessä ei tehdä "x ei ole olemassa" väitteitä" kannattaa miettiä atesitinkin, miksei?"

Kyllä tieteessä on tehty tällaisia hypoteeseja. Yksi esimerkki on: "Flogistonia ei ole sittenkään olemassa." Flogistonin olemattomuusväite on ihan sama kuin Jumalan olemattomuusväite. Molemmat ovat spesifejä ja falsifioitavissa olevia väitteitä.

"Tieto ei ole uskomus."

Wikipedian mukaan "tieto on filosofian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto

"Tieto ja uskomus tulee erottaa toisistaan."

Sitähän minä avauksessa juuri perustelen. Suomen kielessä ne menee herkästi sekaisin kun molemmista käytetään samaa sanaa.

""Jumalia ei ole olemassa " on uskomus."

Se on yhtä hyvin perusteltu tosiasia kuin "flogistonia ei ole olemassa".

""Jumalia ei ole olemassa " on uskomus."

Jos tuntuu vaikealta ymmärtää niin kyseessä on yhtä tosi uskomus kuin "maa ei ole litteä", "Raamatullista globaalia tulvaa ei ole tapahtunut" tai "Genesis 1-3 luomiskertomukset eivät ole totta". Nämä ovat samalla sellaisia uskomuksia, että se kumoaa kokonaan Raamatun Jumalan ja suomalaisen keskustelupalstan kontekstissa tekee positiivisesta ateismista kaikista järkevimmän suhtautumisen jumaliin. Positiivinen ateismi on siis tietoa.

Uskonnollisissa teoksissa käytetään sanaa uskomus, kun tarkoitetaan uskonnollisia käsityksiä.

Filosofisissa teoksissa käytetään sanaa uskomus tiedosta.

Mielestäni tuossa ei pitäisi käyttää sanaa uskomus, koska se vain sotkee keskustelua. Minun mielestäni tiedon määritelmän pitäisi kuulua:
Tietoa on hyvin perusteltu käsitys, jota pidetään totena (juuri todisteiden perusteella).

Anonyymi00102 kirjoitti:

Uskonnollisissa teoksissa käytetään sanaa uskomus, kun tarkoitetaan uskonnollisia käsityksiä.

Filosofisissa teoksissa käytetään sanaa uskomus tiedosta.

Mielestäni tuossa ei pitäisi käyttää sanaa uskomus, koska se vain sotkee keskustelua. Minun mielestäni tiedon määritelmän pitäisi kuulua:
Tietoa on hyvin perusteltu käsitys, jota pidetään totena (juuri todisteiden perusteella).

Lue lisää

"Minun mielestäni tiedon määritelmän pitäisi kuulua:
Tietoa on hyvin perusteltu käsitys, jota pidetään totena (juuri todisteiden perusteella).

Olen täsmälleen samaa mieltä tästä.

Subjektiivisesti ei ole merkitystä onko kyseessä uskomus vai totena pitäminen koska totena pitäminen edellyttää aina hyvää perustelua. Uskovaisen kreationistin hyvä perustelu on "Koska Raamattu ja saarnamies näin sanoo ja se tuntuu järkevältä" ja tähän liittyy myös kognitiiviset ja tiedolliset puutteet. Tieteessä taas hyvä perustelu ei ole pelkästään subjektiivinen asia vaan muiden pitää myös hyväksyä todisteet ja hyvä perustelu. Sama pätee uskovaisten uskon nimeämiseen, he välttelevät käyttämästä halventavia termejä kuten uskomusta tai taikauskoa. Nämä termit asettaa aina ulkopuolinen tarkkailija ja se on ihan samaa kuin tieteen vertaisarviointi. Tieteessä ei vaan sanota, että "paperisi on herkkäuskoista paskaa ja taikauskoa" vaan "se ei läpäise vertaisarviointia".

-avaaja

TODELLISUUS on lopul5q totuuden ainoa kriteeri. Ei seemiläinen, saamelainen tai ugandalainen kansantaru.

Anonyymi00007 kirjoitti:

TODELLISUUS on lopul5q totuuden ainoa kriteeri. Ei seemiläinen, saamelainen tai ugandalainen kansantaru.

Todellisuus ei rajoitus siihen, mitä ihminen voi pidellä käsissään.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Todellisuus ei rajoitus siihen, mitä ihminen voi pidellä käsissään.

Kuka sellaista väitti!

Sinä et taida ymmärtää, että todellisuus on pääsi ULKOpuolella eikä sisäpuolella.

Tosin on vain yksi Jumala joka on ilmoittanut itsensä ja tahtonsa Raamatussa. Kaikissa laskemissasi 18000 uskonnoissa, on saatana ollut mukana suunnittelemassa niitä, jotta hänen käskyläisensä kiinnostuisi niistä.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tosin on vain yksi Jumala joka on ilmoittanut itsensä ja tahtonsa Raamatussa. Kaikissa laskemissasi 18000 uskonnoissa, on saatana ollut mukana suunnittelemassa niitä, jotta hänen käskyläisensä kiinnostuisi niistä.

Lue lisää

Miten se yksi Jumala on ilmoittanut itsensä? Raamattuhan on ihmisten kirjoittama kirja, ei minkään Jumalan.

Eikö Allah sitten ole ilmoittanut itseään ihan samalla tavalla Koraanissa?

Eikä mitään Saatanaa ole olemassa, ei sen enempää kuin Jumalaakaan.

On vain yksi Jumala, maan ja taivaan luoja. Tämän parempaa selitystä et saa.

Anonyymi00012 kirjoitti:

On vain yksi Jumala, maan ja taivaan luoja. Tämän parempaa selitystä et saa.

Jos keskustelu ei ole ennestään luokatonta niin tuollaiset hurmahenkisten itseään täynnä olevien ääriuskovaisten julistukset pilaavat sen varmasti!

Anonyymi00012 kirjoitti:

On vain yksi Jumala, maan ja taivaan luoja. Tämän parempaa selitystä et saa.

Tulit oikein todistamaan erikseen ettei sinulla ole määritteitä. Tämä on aina söpöä kun uskonpöhinässä olevat heiluttelevat valkoista lippua ymmärtämättään.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Tulit oikein todistamaan erikseen ettei sinulla ole määritteitä. Tämä on aina söpöä kun uskonpöhinässä olevat heiluttelevat valkoista lippua ymmärtämättään.

Olen ateisti.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Olen ateisti.

Sinä:
"On vain yksi Jumala, maan ja taivaan luoja. Tämän parempaa selitystä et saa."

Sinä:
"Olen ateisti."

Olet tainnut sitten ymmärtää väärin mikä ateisti on? Vai oliko tuon tarkoitus olla joku parodia väite, jota et vain erikseen ilmoittanut? Kun hihhuleilla on tapana todistaa väitteitä heistä todeksi ihan ilman apua.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Sinä:
"On vain yksi Jumala, maan ja taivaan luoja. Tämän parempaa selitystä et saa."

Sinä:
"Olen ateisti."

Olet tainnut sitten ymmärtää väärin mikä ateisti on? Vai oliko tuon tarkoitus olla joku parodia väite, jota et vain erikseen ilmoittanut? Kun hihhuleilla on tapana todistaa väitteitä heistä todeksi ihan ilman apua.

Lue lisää

En usko yhteenkään jumalaan, joten olen ateisti. Sinulla taitaa olla pakkomielle kutsua ateistiksi henkilöitä jotka eivät kelpaa sinulle ateistina.

Anonyymi00033 kirjoitti:

En usko yhteenkään jumalaan, joten olen ateisti. Sinulla taitaa olla pakkomielle kutsua ateistiksi henkilöitä jotka eivät kelpaa sinulle ateistina.

Miksi sitten väitit kuinka on yksi Jumala aikaisemmin? Kysyinkin sinulta jo miksi sanoit noin, mutta et vastannut siihen. Voitko nyt selventää miksi väitit niin?

Minulla pakkomielle kutsua ateistiksi sellaista jotka eivät kelpaa ateistiksi? Onko sinulla kaikki kunnossa?

Jos joku sanoo että on olemassa Jumala joka on luonut maan ja taivaan, niin kutsun sellaista teistiksi ihan syystäkin. Et ole vieläkään kertonut miksi sanoit näin?

Anonyymi00050 kirjoitti:

Miksi sitten väitit kuinka on yksi Jumala aikaisemmin? Kysyinkin sinulta jo miksi sanoit noin, mutta et vastannut siihen. Voitko nyt selventää miksi väitit niin?

Minulla pakkomielle kutsua ateistiksi sellaista jotka eivät kelpaa ateistiksi? Onko sinulla kaikki kunnossa?

Jos joku sanoo että on olemassa Jumala joka on luonut maan ja taivaan, niin kutsun sellaista teistiksi ihan syystäkin. Et ole vieläkään kertonut miksi sanoit näin?

Lue lisää

Sanoin sen kristityn näkökulmasta.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Sanoin sen kristityn näkökulmasta.

Miksi et heti sanonut?

Kirjoitin jo aikaisemmin:
"Vai oliko tuon tarkoitus olla joku parodia väite, jota et vain erikseen ilmoittanut? Kun hihhuleilla on tapana todistaa väitteitä heistä todeksi ihan ilman apua."

Eli se oli tuollainen.

Niin sinä:
"Sinulla taitaa olla pakkomielle kutsua ateistiksi henkilöitä jotka eivät kelpaa sinulle ateistina."

Tulipa nyt sentään selväksi pitkän kaivamisen jälkeen.

Filosofiassa tieto määritellään hyvin perustelluksi todeksi uskomukseksi. Positiivinen ateismi täyttää kaksi ensimmäistä kriteeriä: se on hyvin perusteltu ja se on uskomus. Se ei kuitenkaan voi täyttää “tosi”-kriteeriä absoluuttisesti, koska väite “jumalia ei ole olemassa” on negatiivinen universaaliväite, jota ei voi todistaa lopullisesti.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Filosofiassa tieto määritellään hyvin perustelluksi todeksi uskomukseksi. Positiivinen ateismi täyttää kaksi ensimmäistä kriteeriä: se on hyvin perusteltu ja se on uskomus. Se ei kuitenkaan voi täyttää “tosi”-kriteeriä absoluuttisesti, koska väite “jumalia ei ole olemassa” on negatiivinen universaaliväite, jota ei voi todistaa lopullisesti.

Lue lisää

Tuntematon jumala on mahdollinen, mutta niin on myös tuntematon tonttu.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Filosofiassa tieto määritellään hyvin perustelluksi todeksi uskomukseksi. Positiivinen ateismi täyttää kaksi ensimmäistä kriteeriä: se on hyvin perusteltu ja se on uskomus. Se ei kuitenkaan voi täyttää “tosi”-kriteeriä absoluuttisesti, koska väite “jumalia ei ole olemassa” on negatiivinen universaaliväite, jota ei voi todistaa lopullisesti.

Lue lisää

"Se ei kuitenkaan voi täyttää “tosi”-kriteeriä absoluuttisesti, koska väite “jumalia ei ole olemassa” on negatiivinen universaaliväite, jota ei voi todistaa lopullisesti."

Mitä eroa on väitteillä: "flogistonia ei ole olemassa" ja "jumalia ei ole olemassa"? Ei mitään. Jumalista on esitetty väitteitä, että ne ovat olleet vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa ja nuo väitteet ovat yhtä helppoja falsifoida kuin flogiston. Kun nuo jumalväitteet todetaan olevan ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa, kyseistä jumalaa ei ole olemassa. Näin voidaan käydä läpi kaikki noin 18 000 jumalaa ja todeta ne olemattomaksi kunnes jäljelle jää pelkkä termi eli sana.

Eihän tieto ole sellaista, että joku keksii puppusanageneraattorilla sanoja ja sen jälkeen me alamme kauhistelemaan: "“controwia ei ole olemassa” tai "bumberia ei ole olemassa" ovat negatiivisia universaaliväitteitä, joita ei voi todistaa lopullisesti."

Miten ihmeessä pronssikautisista jumalmyyteistä olisi tullut universaaleja väitteitä niin, että kun ihan kaikki väitteet on kumottu niin silti pohditaan "entä jos vuohipaimen sittenkin omasi jotain salattua tietoa ja jokin tuntematon jumala on olemassa, vaikka 99,999% hänen sepitelmistä on täyttä kuraa". Kyllä sontaläjän voi todeta siksi itsekseen eikä sieltä timanttia löydy vaikka kuinka pöyhisi.

Emmekö siis voi kutsua tiedoksi mitään, mikä on "vain" hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös?

Anonyymi00015 kirjoitti:

Tuntematon jumala on mahdollinen, mutta niin on myös tuntematon tonttu.

"Tuntematon jumala on mahdollinen..."

Kyllä, yhtä totta ja relevanttia kuin puppusanageneraattorin tuuttaama siansaksa. Kun et uskalla määritellä tuntematonta jumalaasi millään tavalla, ei sillä ole mitään merkitystä.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Emmekö siis voi kutsua tiedoksi mitään, mikä on "vain" hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös?

"Emmekö siis voi kutsua tiedoksi mitään, mikä on "vain" hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös?"

Erittäin hyvä kysymys. Tiedossa ei ole tietoa siitä, onko se totta vai harhaa. Tiedon totuus pitää itse perustella rationaalisesti. Hyvin perusteltu tieto selittää kaikki ilmiöön liittyvät havainnot säästäväisyysperiaatteen mukaisesti eikä ole ristiriidassa minkään muun havainnon, selityksen tai tiedon kanssa.

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Emmekö siis voi kutsua tiedoksi mitään, mikä on "vain" hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös?"

Erittäin hyvä kysymys. Tiedossa ei ole tietoa siitä, onko se totta vai harhaa. Tiedon totuus pitää itse perustella rationaalisesti. Hyvin perusteltu tieto selittää kaikki ilmiöön liittyvät havainnot säästäväisyysperiaatteen mukaisesti eikä ole ristiriidassa minkään muun havainnon, selityksen tai tiedon kanssa.

Lue lisää

Lyhyt vastaus: ei — emme voi kutsua tiedoksi mitään, mikä on “vain” hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös.
Mutta: voimme kutsua sitä perustelluksi uskomukseksi, rationaaliseksi kannaksi tai parhaaksi saatavilla olevaksi selitykseksi.

---

🎯 Miksi hyvin perusteltu johtopäätös ei ole vielä tietoa
Tieto vaatii klassisesti kolme ehtoa:

1. Uskomus – sinun täytyy pitää väite totena
2. Perustelu – sinulla täytyy olla hyvät syyt uskoa siihen
3. Totuus – väitteen täytyy olla todella tosi maailmassa

Hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös täyttää kohdat 1 ja 2.
Mutta se ei täytä kohtaa 3, koska:

> Johtopäätös voi olla rationaalinen, vaikka se olisi väärä.

Esimerkki:
- Kaikki havaintosi viittaavat siihen, että planeetta X on olemassa → rationaalinen johtopäätös
- Myöhemmin paljastuu, että havainto oli mittausvirhe → johtopäätös oli rationaalinen, mutta ei tietoa

---

🎯 Mikä erottaa tiedon ja rationaalisen johtopäätöksen

Tieto = tosi + perusteltu + uskottu

Johtopäätös = perusteltu + uskottu (mutta totuus voi puuttua)

Siksi:

- “Jumalia ei ole olemassa” voi olla erittäin hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös
- mutta sitä ei voi kutsua tiedoksi, koska totuusehto ei ole saavutettavissa (negatiivinen universaali väite)

Tämä ei tee johtopäätöksestä heikkoa.
Se tekee siitä episteemisesti vahvan mutta ei tiedollisesti varman.

---

🎯 Miksi tämä ei vähennä johtopäätöksen arvoa
Filosofiassa suurin osa tärkeistä asioista ei ole tietoa vaan:

- Rationaalisia uskomuksia
- Parhaita selityksiä
- Todennäköisyysperusteisia johtopäätöksiä

Esimerkiksi:

- “Ei ole syytä uskoa keijuihin”
- “Ei ole syytä uskoa astrologiaan”
- “Ei ole syytä uskoa jumaliin”

Nämä ovat rationaalisia johtopäätöksiä, mutta eivät tietoa.

---

🎯 Tiivistys
Ei — tieto vaatii totuuden, ja rationaalinen johtopäätös ei takaa totuutta.
Mutta rationaalinen johtopäätös voi silti olla paras mahdollinen kanta, ja käytännössä se on se, mitä ihmiset arjessa kutsuvat “tiedoksi”, vaikka se ei ole filosofisesti tiukkaa tietoa.

---

Jos haluat, voin seuraavaksi selittää:

- Miksi negatiivisia universaaleja väitteitä ei voi tietää
- Miten tieto eroaa varmuudesta
- Miksi ateismi on rationaalinen johtopäätös mutta ei tietoväite

Anonyymi00025 kirjoitti:

Lyhyt vastaus: ei — emme voi kutsua tiedoksi mitään, mikä on “vain” hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös.
Mutta: voimme kutsua sitä perustelluksi uskomukseksi, rationaaliseksi kannaksi tai parhaaksi saatavilla olevaksi selitykseksi.

---

🎯 Miksi hyvin perusteltu johtopäätös ei ole vielä tietoa
Tieto vaatii klassisesti kolme ehtoa:

1. Uskomus – sinun täytyy pitää väite totena
2. Perustelu – sinulla täytyy olla hyvät syyt uskoa siihen
3. Totuus – väitteen täytyy olla todella tosi maailmassa

Hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös täyttää kohdat 1 ja 2.
Mutta se ei täytä kohtaa 3, koska:

> Johtopäätös voi olla rationaalinen, vaikka se olisi väärä.

Esimerkki:
- Kaikki havaintosi viittaavat siihen, että planeetta X on olemassa → rationaalinen johtopäätös
- Myöhemmin paljastuu, että havainto oli mittausvirhe → johtopäätös oli rationaalinen, mutta ei tietoa

---

🎯 Mikä erottaa tiedon ja rationaalisen johtopäätöksen

Tieto = tosi perusteltu uskottu

Johtopäätös = perusteltu uskottu (mutta totuus voi puuttua)

Siksi:

- “Jumalia ei ole olemassa” voi olla erittäin hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös
- mutta sitä ei voi kutsua tiedoksi, koska totuusehto ei ole saavutettavissa (negatiivinen universaali väite)

Tämä ei tee johtopäätöksestä heikkoa.
Se tekee siitä episteemisesti vahvan mutta ei tiedollisesti varman.

---

🎯 Miksi tämä ei vähennä johtopäätöksen arvoa
Filosofiassa suurin osa tärkeistä asioista ei ole tietoa vaan:

- Rationaalisia uskomuksia
- Parhaita selityksiä
- Todennäköisyysperusteisia johtopäätöksiä

Esimerkiksi:

- “Ei ole syytä uskoa keijuihin”
- “Ei ole syytä uskoa astrologiaan”
- “Ei ole syytä uskoa jumaliin”

Nämä ovat rationaalisia johtopäätöksiä, mutta eivät tietoa.

---

🎯 Tiivistys
Ei — tieto vaatii totuuden, ja rationaalinen johtopäätös ei takaa totuutta.
Mutta rationaalinen johtopäätös voi silti olla paras mahdollinen kanta, ja käytännössä se on se, mitä ihmiset arjessa kutsuvat “tiedoksi”, vaikka se ei ole filosofisesti tiukkaa tietoa.

---

Jos haluat, voin seuraavaksi selittää:

- Miksi negatiivisia universaaleja väitteitä ei voi tietää
- Miten tieto eroaa varmuudesta
- Miksi ateismi on rationaalinen johtopäätös mutta ei tietoväite

Lue lisää

Jos haluan lukea tekoälypaskaa voi generoida itse haluamiahi vastauksia.

Jos sinä et ymmärrä koko asiaa, niin turha sinun on copu-pasteta tänne tekstiä jota et ymmärrä.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Lyhyt vastaus: ei — emme voi kutsua tiedoksi mitään, mikä on “vain” hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös.
Mutta: voimme kutsua sitä perustelluksi uskomukseksi, rationaaliseksi kannaksi tai parhaaksi saatavilla olevaksi selitykseksi.

---

🎯 Miksi hyvin perusteltu johtopäätös ei ole vielä tietoa
Tieto vaatii klassisesti kolme ehtoa:

1. Uskomus – sinun täytyy pitää väite totena
2. Perustelu – sinulla täytyy olla hyvät syyt uskoa siihen
3. Totuus – väitteen täytyy olla todella tosi maailmassa

Hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös täyttää kohdat 1 ja 2.
Mutta se ei täytä kohtaa 3, koska:

> Johtopäätös voi olla rationaalinen, vaikka se olisi väärä.

Esimerkki:
- Kaikki havaintosi viittaavat siihen, että planeetta X on olemassa → rationaalinen johtopäätös
- Myöhemmin paljastuu, että havainto oli mittausvirhe → johtopäätös oli rationaalinen, mutta ei tietoa

---

🎯 Mikä erottaa tiedon ja rationaalisen johtopäätöksen

Tieto = tosi perusteltu uskottu

Johtopäätös = perusteltu uskottu (mutta totuus voi puuttua)

Siksi:

- “Jumalia ei ole olemassa” voi olla erittäin hyvin perusteltu rationaalinen johtopäätös
- mutta sitä ei voi kutsua tiedoksi, koska totuusehto ei ole saavutettavissa (negatiivinen universaali väite)

Tämä ei tee johtopäätöksestä heikkoa.
Se tekee siitä episteemisesti vahvan mutta ei tiedollisesti varman.

---

🎯 Miksi tämä ei vähennä johtopäätöksen arvoa
Filosofiassa suurin osa tärkeistä asioista ei ole tietoa vaan:

- Rationaalisia uskomuksia
- Parhaita selityksiä
- Todennäköisyysperusteisia johtopäätöksiä

Esimerkiksi:

- “Ei ole syytä uskoa keijuihin”
- “Ei ole syytä uskoa astrologiaan”
- “Ei ole syytä uskoa jumaliin”

Nämä ovat rationaalisia johtopäätöksiä, mutta eivät tietoa.

---

🎯 Tiivistys
Ei — tieto vaatii totuuden, ja rationaalinen johtopäätös ei takaa totuutta.
Mutta rationaalinen johtopäätös voi silti olla paras mahdollinen kanta, ja käytännössä se on se, mitä ihmiset arjessa kutsuvat “tiedoksi”, vaikka se ei ole filosofisesti tiukkaa tietoa.

---

Jos haluat, voin seuraavaksi selittää:

- Miksi negatiivisia universaaleja väitteitä ei voi tietää
- Miten tieto eroaa varmuudesta
- Miksi ateismi on rationaalinen johtopäätös mutta ei tietoväite

Lue lisää

"3. Totuus – väitteen täytyy olla todella tosi maailmassa"

Tiedossa ei ole elementtiä, joka kertoo onko se "todella totta tosi maailmassa". Se pitää itse perustella rationaalisesti. Luonnollisesti tiedon pitää selittää kaikki havaitun todellisuuden havainnot kyseisestä ilmiöstä mahdollisimman säästäväisesti (=Occamin periaate) ja se ei saa olla ristiriidassa muiden havaintojen tai tietojen kanssa.

Tämä tekoälypaskasi ei taida olla puhtaasti tekoälyn tuottamaa vaan editoit sitä itse. Sen verran älytöntä tekstiä tämäkin on.

"- mutta sitä ei voi kutsua tiedoksi, koska totuusehto ei ole saavutettavissa (negatiivinen universaali väite)"

Jumalväite ei ole universaali väite. Jumalväitteet ovat spesifejä ja koskevat aina tiettyä jumalaa ja sitä, kuinka tuo jumala on väitetty olleen vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Nämä todellisuutta koskevat väitteet voidaan falsifioida. Esimerkiksi Raamatun Jumalaan liittyvä Genesis 1-3 ei ole totta. Tämä johtaa 100% varmaan tietoon, ettei Raamatun Jumalaa ole olemassa.

Samalla tavalla voimme kumota kaikki muidenkin jumalien olemassaoloväitteet ja kun ne on kumottu niin jäljelle ei jää enää mitään. Jumalien olemattomuus on ihan samaa kuin flogistonin olemattomuus, niiden olemassaoloväitteet ovat spesifejä ja falsifioitavissa.

Richard Dawkins toteaa hyvin asiasta:

"It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

Anonyymi00027 kirjoitti:

Jos haluan lukea tekoälypaskaa voi generoida itse haluamiahi vastauksia.

Jos sinä et ymmärrä koko asiaa, niin turha sinun on copu-pasteta tänne tekstiä jota et ymmärrä.

Lue lisää

On kaksi väitettä jotka eivät ole totta.
1. Jumala on olemassa
2. Jumalaa ei ole olemassa

Anonyymi00031 kirjoitti:

"3. Totuus – väitteen täytyy olla todella tosi maailmassa"

Tiedossa ei ole elementtiä, joka kertoo onko se "todella totta tosi maailmassa". Se pitää itse perustella rationaalisesti. Luonnollisesti tiedon pitää selittää kaikki havaitun todellisuuden havainnot kyseisestä ilmiöstä mahdollisimman säästäväisesti (=Occamin periaate) ja se ei saa olla ristiriidassa muiden havaintojen tai tietojen kanssa.

Tämä tekoälypaskasi ei taida olla puhtaasti tekoälyn tuottamaa vaan editoit sitä itse. Sen verran älytöntä tekstiä tämäkin on.

"- mutta sitä ei voi kutsua tiedoksi, koska totuusehto ei ole saavutettavissa (negatiivinen universaali väite)"

Jumalväite ei ole universaali väite. Jumalväitteet ovat spesifejä ja koskevat aina tiettyä jumalaa ja sitä, kuinka tuo jumala on väitetty olleen vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Nämä todellisuutta koskevat väitteet voidaan falsifioida. Esimerkiksi Raamatun Jumalaan liittyvä Genesis 1-3 ei ole totta. Tämä johtaa 100% varmaan tietoon, ettei Raamatun Jumalaa ole olemassa.

Samalla tavalla voimme kumota kaikki muidenkin jumalien olemassaoloväitteet ja kun ne on kumottu niin jäljelle ei jää enää mitään. Jumalien olemattomuus on ihan samaa kuin flogistonin olemattomuus, niiden olemassaoloväitteet ovat spesifejä ja falsifioitavissa.

Richard Dawkins toteaa hyvin asiasta:

"It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

Lue lisää

Tekoäly tekee vähemmän virheitä kuin ihminen. Ihminen pelkää ja vastustaa kaikkea uutta siksi kehruukoneita aluksi tuhottiin. Ikävä kyllä tekoäly tulee voittamaan.

Anonyymi00031 kirjoitti:

"3. Totuus – väitteen täytyy olla todella tosi maailmassa"

Tiedossa ei ole elementtiä, joka kertoo onko se "todella totta tosi maailmassa". Se pitää itse perustella rationaalisesti. Luonnollisesti tiedon pitää selittää kaikki havaitun todellisuuden havainnot kyseisestä ilmiöstä mahdollisimman säästäväisesti (=Occamin periaate) ja se ei saa olla ristiriidassa muiden havaintojen tai tietojen kanssa.

Tämä tekoälypaskasi ei taida olla puhtaasti tekoälyn tuottamaa vaan editoit sitä itse. Sen verran älytöntä tekstiä tämäkin on.

"- mutta sitä ei voi kutsua tiedoksi, koska totuusehto ei ole saavutettavissa (negatiivinen universaali väite)"

Jumalväite ei ole universaali väite. Jumalväitteet ovat spesifejä ja koskevat aina tiettyä jumalaa ja sitä, kuinka tuo jumala on väitetty olleen vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Nämä todellisuutta koskevat väitteet voidaan falsifioida. Esimerkiksi Raamatun Jumalaan liittyvä Genesis 1-3 ei ole totta. Tämä johtaa 100% varmaan tietoon, ettei Raamatun Jumalaa ole olemassa.

Samalla tavalla voimme kumota kaikki muidenkin jumalien olemassaoloväitteet ja kun ne on kumottu niin jäljelle ei jää enää mitään. Jumalien olemattomuus on ihan samaa kuin flogistonin olemattomuus, niiden olemassaoloväitteet ovat spesifejä ja falsifioitavissa.

Richard Dawkins toteaa hyvin asiasta:

"It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

Lue lisää

Olet ymmärtänyt Dawkinsin viestin väärin. Hän vaatii tiedettä tutkimaan uskontoja koska ne esittävät tieteellisiä väitteitä nyt tiede sulkee silmänsä ja torjuu uskontojen tutkimuksen.

Anonyymi00034 kirjoitti:

On kaksi väitettä jotka eivät ole totta.
1. Jumala on olemassa
2. Jumalaa ei ole olemassa

"On kaksi väitettä jotka eivät ole totta.
1. Jumala on olemassa
2. Jumalaa ei ole olemassa"

Nämä ovat vastakkaisia väitteitä, joten jomman kumman pitää olla totta. Koska puhut yhdestä jumalasta, tarkoitat aivan ilmeisesti Raamatun Jumalaa. Genesis 1-3:n virheelliset väitteet kumoavat koko Jumalan olemassaolon, joten väite 2 on totta.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Olet ymmärtänyt Dawkinsin viestin väärin. Hän vaatii tiedettä tutkimaan uskontoja koska ne esittävät tieteellisiä väitteitä nyt tiede sulkee silmänsä ja torjuu uskontojen tutkimuksen.

Lue lisää

"Hän vaatii tiedettä tutkimaan uskontoja..."

Ei vaadi. Dawkins toteaa, että jumalista tehdään väitteitä, joiden mukaan nämä ovat tai ovat olleet vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Tämä vuorovaikutus on havaittavissa ja falsifioitavissa, joten ne ovat tieteellisiä väitteitä. Dawkinsin pointti on se, ettei noita väitteitä pääse pakoon maalitolppia siirtelemällä tyyliin "jumala on aineeton henki, joka on olemassa, mutta jota ei voi havaita".

Anonyymi00047 kirjoitti:

"Hän vaatii tiedettä tutkimaan uskontoja..."

Ei vaadi. Dawkins toteaa, että jumalista tehdään väitteitä, joiden mukaan nämä ovat tai ovat olleet vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Tämä vuorovaikutus on havaittavissa ja falsifioitavissa, joten ne ovat tieteellisiä väitteitä. Dawkinsin pointti on se, ettei noita väitteitä pääse pakoon maalitolppia siirtelemällä tyyliin "jumala on aineeton henki, joka on olemassa, mutta jota ei voi havaita".

Lue lisää

Dawkins itse yrittää siirtää maalitolppia sinne, minne ne eivät ulotu. Toisin sanoen yrittää laajentaa tiedon piiriä epämääräisten uskomusten alueelle, mikä projekti ei voi onnistua.

"Voitte vapaasti rellestää mielenne mukaisesti."

Kun puhut kristittyjen Jumalasta niin tarkoitat varmaan, että ihmiskunnan 5,8 miljardia ei-kristittyä voi mellastaa mielensä mukaisesti. Miten kristinuskon tuhannet lahkot? Uskovatko ne kaikki oikein hyvään Jumalaasi vai rellestääkö suurin osa kristityistä lahkoistakin oman mielensä mukaisesti? Mieti nyt vähän tuota älytöntä ja lapsellista tekstiäsi. Olet järjetön ja harhainen.

Kristityillä Jeesus on anteeksiantoautomaatti, johon vedoten myös Suomessa on jätetty ilmoittamatta viranomaisille lapsia raiskanneita pedofiilejä. Se siitä "vapaasti rellestämisestä".

Kristinuskon ihmisuhriin perustuva "sovitusoppi" on paitsi täysin epälooginen, myös barbaarinen. Ehtoollisen symbolinen kannibalismi on puistattavaa.

Juuri näin on olet ymmärtänyt oikein.

Samoin evoluutio ei täytä tieteen tutklmusvaatimuksia koska sitä ei voi toistaa.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Samoin evoluutio ei täytä tieteen tutklmusvaatimuksia koska sitä ei voi toistaa.

Tiede tutkii todellisuutta sellaisena kuin se voidaan havaita, mitata ja toistaa.
Ja tiede hyväksyy vain väitteet, jotka täyttävät tietyt tiukat vaatimukset: havaittavuus, testattavuus, toistettavuus, falsifioitavuus ja avoimuus.
Nämä vaatimukset ovat kuvattu suomalaisissa tutkimuseettisissä ohjeissa (TENK) ja kansainvälisessä tieteellisessä metodissa.

---

🧠 Mitä tiede tutkii?
Tiede tutkii kaikkea, mikä voidaan havaita tai jollain tavalla todentaa:

- Luonnonilmiöitä – aine, energia, fysiikka, kemia, biologia
- Ihmistä – psykologia, lääketiede, käyttäytyminen
- Yhteiskuntaa – talous, politiikka, kulttuuri
- Käsitteitä ja rakenteita – matematiikka, logiikka
- Teknologiaa – tekoäly, koneet, ohjelmistot

Mutta vain siltä osin kuin niistä voidaan saada julkista, tarkistettavaa ja toistettavaa tietoa.
Tiede ei tutki väitteitä, joita ei voi havaita tai testata (esim. puhtaasti metafyysiset väitteet).

---

📏 Mitkä vaatimukset tiede hyväksyy?

1. Havaittavuus
Ilmiöstä täytyy voida saada havaintoja – aistinvaraisia, instrumentaalisia tai tilastollisia.
Ilmiö, jota ei voi havaita millään tavalla, ei ole tieteellinen tutkimuskohde.

---

2. Testattavuus
Väitteestä täytyy voida tehdä ennuste, joka voidaan testata.
Jos väite ei johda testattaviin seurauksiin, se ei ole tieteellinen.

---

3. Toistettavuus
Kokeen tai havainnon täytyy tuottaa sama tulos riippumatta siitä, kuka sen tekee.
Tämä on keskeinen osa hyvää tieteellistä käytäntöä.

---

4. Falsifioitavuus
Väite täytyy voida osoittaa vääräksi, jos todellisuus ei vastaa sitä.
Jos väite on muotoiltu niin, ettei mikään havainto voi kumota sitä, se ei ole tiedettä.

---

5. Avoimuus ja läpinäkyvyys
Tiede edellyttää:

- avointa aineiston käsittelyä
- menetelmien kuvaamista
- sidonnaisuuksien ilmoittamista
- rehellisyyttä ja tarkkuutta

Nämä ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK).

---

6. Eettisyys
Erityisesti ihmiseen kohdistuva tutkimus vaatii:

- ennakkoarvioinnin
- tutkimusluvat
- vahingon välttämistä
- autonomian kunnioittamista

TENK:n ohjeet korostavat näitä periaatteita.

---

🎯 Yhteenveto
Tiede tutkii vain sellaista todellisuutta, josta voidaan saada havaintoja ja jonka väitteet voidaan testata, toistaa ja mahdollisesti kumota.
Kaiken lisäksi tutkimuksen täytyy olla avointa, läpinäkyvää ja eettisesti kestävää.

---

Haluatko seuraavaksi?
- Mitä tiede EI voi tutkia
- Miksi kokemus ei aina sovi tieteeseen
- Miten tieteellinen menetelmä toimii vaihe vaiheelta

Anonyymi00042 kirjoitti:

Tiede tutkii todellisuutta sellaisena kuin se voidaan havaita, mitata ja toistaa.
Ja tiede hyväksyy vain väitteet, jotka täyttävät tietyt tiukat vaatimukset: havaittavuus, testattavuus, toistettavuus, falsifioitavuus ja avoimuus.
Nämä vaatimukset ovat kuvattu suomalaisissa tutkimuseettisissä ohjeissa (TENK) ja kansainvälisessä tieteellisessä metodissa.

---

🧠 Mitä tiede tutkii?
Tiede tutkii kaikkea, mikä voidaan havaita tai jollain tavalla todentaa:

- Luonnonilmiöitä – aine, energia, fysiikka, kemia, biologia
- Ihmistä – psykologia, lääketiede, käyttäytyminen
- Yhteiskuntaa – talous, politiikka, kulttuuri
- Käsitteitä ja rakenteita – matematiikka, logiikka
- Teknologiaa – tekoäly, koneet, ohjelmistot

Mutta vain siltä osin kuin niistä voidaan saada julkista, tarkistettavaa ja toistettavaa tietoa.
Tiede ei tutki väitteitä, joita ei voi havaita tai testata (esim. puhtaasti metafyysiset väitteet).

---

📏 Mitkä vaatimukset tiede hyväksyy?

1. Havaittavuus
Ilmiöstä täytyy voida saada havaintoja – aistinvaraisia, instrumentaalisia tai tilastollisia.
Ilmiö, jota ei voi havaita millään tavalla, ei ole tieteellinen tutkimuskohde.

---

2. Testattavuus
Väitteestä täytyy voida tehdä ennuste, joka voidaan testata.
Jos väite ei johda testattaviin seurauksiin, se ei ole tieteellinen.

---

3. Toistettavuus
Kokeen tai havainnon täytyy tuottaa sama tulos riippumatta siitä, kuka sen tekee.
Tämä on keskeinen osa hyvää tieteellistä käytäntöä.

---

4. Falsifioitavuus
Väite täytyy voida osoittaa vääräksi, jos todellisuus ei vastaa sitä.
Jos väite on muotoiltu niin, ettei mikään havainto voi kumota sitä, se ei ole tiedettä.

---

5. Avoimuus ja läpinäkyvyys
Tiede edellyttää:

- avointa aineiston käsittelyä
- menetelmien kuvaamista
- sidonnaisuuksien ilmoittamista
- rehellisyyttä ja tarkkuutta

Nämä ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK).

---

6. Eettisyys
Erityisesti ihmiseen kohdistuva tutkimus vaatii:

- ennakkoarvioinnin
- tutkimusluvat
- vahingon välttämistä
- autonomian kunnioittamista

TENK:n ohjeet korostavat näitä periaatteita.

---

🎯 Yhteenveto
Tiede tutkii vain sellaista todellisuutta, josta voidaan saada havaintoja ja jonka väitteet voidaan testata, toistaa ja mahdollisesti kumota.
Kaiken lisäksi tutkimuksen täytyy olla avointa, läpinäkyvää ja eettisesti kestävää.

---

Haluatko seuraavaksi?
- Mitä tiede EI voi tutkia
- Miksi kokemus ei aina sovi tieteeseen
- Miten tieteellinen menetelmä toimii vaihe vaiheelta

Lue lisää

Lyhyt vastaus:
Evoluutio täyttää tieteen vaatimukset, koska se voidaan toistaa, havaita, mitata ja falsifioida laboratorioissa, luonnossa ja geneettisissä aineistoissa.
Mutta evoluutiota ei toisteta “ihminen → kala” -tasolla, vaan sukupolvien yli tapahtuvina periytyvinä muutoksina, jotka ovat testattavissa ja toistettavissa.

Alla selkeä, tieteellisesti tarkka vastaus.

---

🧬 Mitä evoluution toistaminen tarkoittaa tieteessä?
Evoluutio = periytyvien ominaisuuksien muutos populaatiossa sukupolvien yli.
Tämä voidaan toistaa kolmella tavalla:

- Laboratoriokokeissa
- Luonnon populaatioissa
- Geneettisissä aineistoissa ja mallinnuksessa

Kaikki nämä täyttävät tieteen vaatimukset: havaittavuus, testattavuus, toistettavuus ja falsifioitavuus.

---

🔬 1) Laboratoriossa toistettava evoluutio (täysin toistettavaa)
Tämä on se, mitä tiede vaatii: toistettavia kokeita.

Esimerkkejä:
- Banaanikärpästen lajiutumiskoe
Kärpäset kasvatettiin eri ravintoympäristöissä (tärkkelys vs. maltoosi).
Muutaman kymmenen sukupolven jälkeen ne parittelivat vain oman ryhmänsä kanssa → lisääntymiseste syntyi → lajiutuminen alkoi.
Tämä koe on toistettu useita kertoja.

- Bakteerien evoluutio (Lenski experiment)
E. coli -bakteereja kasvatetaan vuodesta 1988.
Niissä on havaittu:
- uusia mutaatioita
- uusia kykyjä (esim. sitraatin käyttö ravintona)
- luonnonvalinnan ohjaamia muutoksia
Kaikki täysin toistettavissa.

- Peurahiirien turkin värin evoluutio
Hiiret, jotka maastoutuvat paremmin, selviävät paremmin → turkin väri muuttuu sukupolvien yli.
Koe toistettu useissa ympäristöissä.

👉 Laboratoriokokeet täyttävät havaittavuuden, testattavuuden, toistettavuuden ja falsifioitavuuden.

---

🌍 2) Luonnossa toistettava evoluutio
Luonnossa evoluutio tapahtuu hitaammin, mutta se voidaan silti testata ja toistaa.

Esimerkkejä:
- Itämeren kampelan lajiutuminen
Kampela on sopeutunut Itämeren vähäsuolaisuuteen ja eriytynyt omaksi lajikseen.
Muutos on havaittu geneettisesti ja morfologisesti.

- Kalastusevoluutio
Ylikalastus suosii aikaisin kypsyviä kaloja → kalakannat muuttuvat.
Ilmiö on toistettu useissa järvissä ja merialueissa.

- Vieraslajien evoluutio
Vieraslajit muuttuvat nopeasti uudessa ympäristössä (invaasiobiologia).
Toistettavissa eri maissa ja ekosysteemeissä.

---

🧬 3) Evoluution toistaminen geneettisissä aineistoissa
Tiede voi toistaa evoluution rekonstruoimalla menneitä muutoksia:

- DNA-viivakoodaus
- Fylogenetiikka
- Populaatiogenetiikka
- Suuren kapasiteetin sekvensointi
- Morfologinen vertailu

Nämä menetelmät tuottavat toistettavia tuloksia, jotka eri tutkimusryhmät voivat vahvistaa.

---

📏 Täyttääkö evoluutio tieteen vaatimukset?

✔ Havaittavuus
Muutos näkyy fenotyypissä ja DNA:ssa.

✔ Testattavuus
Hypoteeseja voidaan testata (esim. “muuttuuko turkin väri saalistuspaineessa?”).

✔ Toistettavuus
Kokeet voidaan toistaa eri laboratorioissa ja eri populaatioissa.

✔ Falsifioitavuus
Jos evoluutiota ei tapahtuisi, kokeet tuottaisivat nollatuloksen.
Mutta ne tuottavat muutoksia → teoriaa ei ole falsifioitu.

✔ Avoimuus ja läpinäkyvyys
Menetelmät, aineistot ja analyysit ovat julkisia.

---

🎯 Yhteenveto
Evoluutio täyttää kaikki tieteen vaatimukset, koska se voidaan toistaa laboratoriossa, havaita luonnossa ja todentaa geneettisesti.
Tiede ei vaadi “ihminen muuttuu kalaksi” -kokeita, vaan periytyvien ominaisuuksien muutoksen toistettavuutta sukupolvien yli.

---

Haluatko seuraavaksi?
- Miksi evoluutio ei ole “vain teoria”
- Voiko evoluution falsifioida?
- Miten lajiutuminen tapahtuu käytännössä

Anonyymi00042 kirjoitti:

Tiede tutkii todellisuutta sellaisena kuin se voidaan havaita, mitata ja toistaa.
Ja tiede hyväksyy vain väitteet, jotka täyttävät tietyt tiukat vaatimukset: havaittavuus, testattavuus, toistettavuus, falsifioitavuus ja avoimuus.
Nämä vaatimukset ovat kuvattu suomalaisissa tutkimuseettisissä ohjeissa (TENK) ja kansainvälisessä tieteellisessä metodissa.

---

🧠 Mitä tiede tutkii?
Tiede tutkii kaikkea, mikä voidaan havaita tai jollain tavalla todentaa:

- Luonnonilmiöitä – aine, energia, fysiikka, kemia, biologia
- Ihmistä – psykologia, lääketiede, käyttäytyminen
- Yhteiskuntaa – talous, politiikka, kulttuuri
- Käsitteitä ja rakenteita – matematiikka, logiikka
- Teknologiaa – tekoäly, koneet, ohjelmistot

Mutta vain siltä osin kuin niistä voidaan saada julkista, tarkistettavaa ja toistettavaa tietoa.
Tiede ei tutki väitteitä, joita ei voi havaita tai testata (esim. puhtaasti metafyysiset väitteet).

---

📏 Mitkä vaatimukset tiede hyväksyy?

1. Havaittavuus
Ilmiöstä täytyy voida saada havaintoja – aistinvaraisia, instrumentaalisia tai tilastollisia.
Ilmiö, jota ei voi havaita millään tavalla, ei ole tieteellinen tutkimuskohde.

---

2. Testattavuus
Väitteestä täytyy voida tehdä ennuste, joka voidaan testata.
Jos väite ei johda testattaviin seurauksiin, se ei ole tieteellinen.

---

3. Toistettavuus
Kokeen tai havainnon täytyy tuottaa sama tulos riippumatta siitä, kuka sen tekee.
Tämä on keskeinen osa hyvää tieteellistä käytäntöä.

---

4. Falsifioitavuus
Väite täytyy voida osoittaa vääräksi, jos todellisuus ei vastaa sitä.
Jos väite on muotoiltu niin, ettei mikään havainto voi kumota sitä, se ei ole tiedettä.

---

5. Avoimuus ja läpinäkyvyys
Tiede edellyttää:

- avointa aineiston käsittelyä
- menetelmien kuvaamista
- sidonnaisuuksien ilmoittamista
- rehellisyyttä ja tarkkuutta

Nämä ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK).

---

6. Eettisyys
Erityisesti ihmiseen kohdistuva tutkimus vaatii:

- ennakkoarvioinnin
- tutkimusluvat
- vahingon välttämistä
- autonomian kunnioittamista

TENK:n ohjeet korostavat näitä periaatteita.

---

🎯 Yhteenveto
Tiede tutkii vain sellaista todellisuutta, josta voidaan saada havaintoja ja jonka väitteet voidaan testata, toistaa ja mahdollisesti kumota.
Kaiken lisäksi tutkimuksen täytyy olla avointa, läpinäkyvää ja eettisesti kestävää.

---

Haluatko seuraavaksi?
- Mitä tiede EI voi tutkia
- Miksi kokemus ei aina sovi tieteeseen
- Miten tieteellinen menetelmä toimii vaihe vaiheelta

Lue lisää

"Ja tiede hyväksyy vain väitteet, jotka täyttävät tietyt tiukat vaatimukset: havaittavuus, testattavuus, toistettavuus, falsifioitavuus ja avoimuus. "

Eli nyt tässä listassa ei olekaan "Totuus – väitteen täytyy olla todella tosi maailmassa" kuten tuossa ylempänä tekoälyhuttusi kertoi?

"Jos tieto määritellään niin tiukasti, kuin jotkut ketjussa haluavat sen tehdä, niin onko esimerkiksi galaksien olemassaolo "tietoa"."

Tämä on erittäin hyvä kysymys. Jos tiedon pitäisi olla "absoluuttisesti ja universaalisti 100% varmuudella todella totta tosi maailmassa" kuten jotkut tässä ketjussa väittävät, niin meillä ei olisi lainkaan tietoa ja tiedettä.

Avaukseni pointti on se, etteivät jumalväitteet ole universaaleja vaan spesifejä ja falsifioitavia. Kun ne jokainen on falsifioitu, jumalista ei jää jäljelle mitään, mistä seuraa se, että ateismi on tietoa.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Samoin evoluutio ei täytä tieteen tutklmusvaatimuksia koska sitä ei voi toistaa.

Tämä on yhtä typerä väite kuin väittää kuinka painovoima ei täytä tieteen tutkimusvaatimuksia, koska sitä ei voisi toistaa.

Kummassakin tapauksessa on havaittu ilmiö, jota todellakin voidaan toistaa. Näihin kumpaankin on omat teoriat, jotka selittävät tätä havaintoa ja antavat ennustettavuutta.

Vai oliko peräti juttusi tasoa "toista maailmansotaa ei voi tutkia, koska sitä ei voi toistaa"?

Anonyymi00043 kirjoitti:

Lyhyt vastaus:
Evoluutio täyttää tieteen vaatimukset, koska se voidaan toistaa, havaita, mitata ja falsifioida laboratorioissa, luonnossa ja geneettisissä aineistoissa.
Mutta evoluutiota ei toisteta “ihminen → kala” -tasolla, vaan sukupolvien yli tapahtuvina periytyvinä muutoksina, jotka ovat testattavissa ja toistettavissa.

Alla selkeä, tieteellisesti tarkka vastaus.

---

🧬 Mitä evoluution toistaminen tarkoittaa tieteessä?
Evoluutio = periytyvien ominaisuuksien muutos populaatiossa sukupolvien yli.
Tämä voidaan toistaa kolmella tavalla:

- Laboratoriokokeissa
- Luonnon populaatioissa
- Geneettisissä aineistoissa ja mallinnuksessa

Kaikki nämä täyttävät tieteen vaatimukset: havaittavuus, testattavuus, toistettavuus ja falsifioitavuus.

---

🔬 1) Laboratoriossa toistettava evoluutio (täysin toistettavaa)
Tämä on se, mitä tiede vaatii: toistettavia kokeita.

Esimerkkejä:
- Banaanikärpästen lajiutumiskoe
Kärpäset kasvatettiin eri ravintoympäristöissä (tärkkelys vs. maltoosi).
Muutaman kymmenen sukupolven jälkeen ne parittelivat vain oman ryhmänsä kanssa → lisääntymiseste syntyi → lajiutuminen alkoi.
Tämä koe on toistettu useita kertoja.

- Bakteerien evoluutio (Lenski experiment)
E. coli -bakteereja kasvatetaan vuodesta 1988.
Niissä on havaittu:
- uusia mutaatioita
- uusia kykyjä (esim. sitraatin käyttö ravintona)
- luonnonvalinnan ohjaamia muutoksia
Kaikki täysin toistettavissa.

- Peurahiirien turkin värin evoluutio
Hiiret, jotka maastoutuvat paremmin, selviävät paremmin → turkin väri muuttuu sukupolvien yli.
Koe toistettu useissa ympäristöissä.

👉 Laboratoriokokeet täyttävät havaittavuuden, testattavuuden, toistettavuuden ja falsifioitavuuden.

---

🌍 2) Luonnossa toistettava evoluutio
Luonnossa evoluutio tapahtuu hitaammin, mutta se voidaan silti testata ja toistaa.

Esimerkkejä:
- Itämeren kampelan lajiutuminen
Kampela on sopeutunut Itämeren vähäsuolaisuuteen ja eriytynyt omaksi lajikseen.
Muutos on havaittu geneettisesti ja morfologisesti.

- Kalastusevoluutio
Ylikalastus suosii aikaisin kypsyviä kaloja → kalakannat muuttuvat.
Ilmiö on toistettu useissa järvissä ja merialueissa.

- Vieraslajien evoluutio
Vieraslajit muuttuvat nopeasti uudessa ympäristössä (invaasiobiologia).
Toistettavissa eri maissa ja ekosysteemeissä.

---

🧬 3) Evoluution toistaminen geneettisissä aineistoissa
Tiede voi toistaa evoluution rekonstruoimalla menneitä muutoksia:

- DNA-viivakoodaus
- Fylogenetiikka
- Populaatiogenetiikka
- Suuren kapasiteetin sekvensointi
- Morfologinen vertailu

Nämä menetelmät tuottavat toistettavia tuloksia, jotka eri tutkimusryhmät voivat vahvistaa.

---

📏 Täyttääkö evoluutio tieteen vaatimukset?

✔ Havaittavuus
Muutos näkyy fenotyypissä ja DNA:ssa.

✔ Testattavuus
Hypoteeseja voidaan testata (esim. “muuttuuko turkin väri saalistuspaineessa?”).

✔ Toistettavuus
Kokeet voidaan toistaa eri laboratorioissa ja eri populaatioissa.

✔ Falsifioitavuus
Jos evoluutiota ei tapahtuisi, kokeet tuottaisivat nollatuloksen.
Mutta ne tuottavat muutoksia → teoriaa ei ole falsifioitu.

✔ Avoimuus ja läpinäkyvyys
Menetelmät, aineistot ja analyysit ovat julkisia.

---

🎯 Yhteenveto
Evoluutio täyttää kaikki tieteen vaatimukset, koska se voidaan toistaa laboratoriossa, havaita luonnossa ja todentaa geneettisesti.
Tiede ei vaadi “ihminen muuttuu kalaksi” -kokeita, vaan periytyvien ominaisuuksien muutoksen toistettavuutta sukupolvien yli.

---

Haluatko seuraavaksi?
- Miksi evoluutio ei ole “vain teoria”
- Voiko evoluution falsifioida?
- Miten lajiutuminen tapahtuu käytännössä

Lue lisää

Voi Saatana sentään, kun ateismi-palstalla on tyhmää väkeä!
Kopioivat metrikaupalla tekstiä JOSTA EIVÄT ITSE YMMÄRRÄ MITÄÄN.

Mikseivät ole koulussa?

Anonyymi00051 kirjoitti:

Tämä on yhtä typerä väite kuin väittää kuinka painovoima ei täytä tieteen tutkimusvaatimuksia, koska sitä ei voisi toistaa.

Kummassakin tapauksessa on havaittu ilmiö, jota todellakin voidaan toistaa. Näihin kumpaankin on omat teoriat, jotka selittävät tätä havaintoa ja antavat ennustettavuutta.

Vai oliko peräti juttusi tasoa "toista maailmansotaa ei voi tutkia, koska sitä ei voi toistaa"?

Lue lisää

Mielenkiintoinen väite laittaa ajattelemaan mitä toistaminen tarkoittaa että tiede sen hyväksyisi ?

Tiede ei aloita tutkimaan Jeesuksen taivaaseen nousua ennenkuin se toistetaan.

Anonyymi00057 kirjoitti:

Mielenkiintoinen väite laittaa ajattelemaan mitä toistaminen tarkoittaa että tiede sen hyväksyisi ?

Tiede ei aloita tutkimaan Jeesuksen taivaaseen nousua ennenkuin se toistetaan.

Lue lisää

"Tiede ei aloita tutkimaan Jeesuksen taivaaseen nousua ennenkuin se toistetaan."

Ongelma on lähtökohtaisesti se, ettei tuollaisesta asiasta ole aikajais kirjoituksia. Ei ole mitään viitteitä koko tapahtumasta kuin vasta myöhemmin sepitettynä. Tätähän on teologiset historian tutkijat kyllä tutkineet.

Toisekseen kyseessä on epämääräinen yliluonnollinen ilmiö väite, josta ei tiedetä mitään mekanismeja. Toisin sanottuna koko väitteellä ei ole mitään mitä edes voisi tieteellisesti tutkia.

Tosiaan historian tutkimus voi joissakin asioissa perustua hyvinkin löyhiin löytöihin, mutta mitä erikoisempi väite on, sitä voimakkaampia todisteita sellaiseen tarvittaisiin.

Jos joku väittäisi kuinka Rooman valta johtui siitä kun heillä oli vaikka Zeuksen salamat käytössä, niin sellainen vaatisi todella raskaita todisteita.

LÄÄKKEET!!!

Edelleen auringon koostuminen vedystä ja heliumista ei ole palstan nillittäjien mielestä "tieto", koska se on "vain" johtopäätös esimerkiksi auringon valon spektristä yms välillisistä todisteista, joita toki on hyvin kattava joukko.

Voi siis sanoa, että auringon koostuminen pääasiassa vedystä ja heliumista on yhtä kattavasti todistettu johtopäätös, kuin se, että kristittyjen Jumalaa (*) ei ole olemassa.

(*) Jumalista yleensä puhuminen on mahdotonta, koska käsite on niin hähmäinen. Teistit yrittävät viimeiseen asti välttää, että mitenkään määrittäisivät mitenkään konkreettisesti jumaalaansa. Jumala on etupäässä uskovaisen sisällä olevat tunne ja tunteet ovat tietenkin sinällään tosia kokijalleen, mutta ne eivät kerro siitä mitä on ihmisen ulkopuolella.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Edelleen auringon koostuminen vedystä ja heliumista ei ole palstan nillittäjien mielestä "tieto", koska se on "vain" johtopäätös esimerkiksi auringon valon spektristä yms välillisistä todisteista, joita toki on hyvin kattava joukko.

Voi siis sanoa, että auringon koostuminen pääasiassa vedystä ja heliumista on yhtä kattavasti todistettu johtopäätös, kuin se, että kristittyjen Jumalaa (*) ei ole olemassa.

(*) Jumalista yleensä puhuminen on mahdotonta, koska käsite on niin hähmäinen. Teistit yrittävät viimeiseen asti välttää, että mitenkään määrittäisivät mitenkään konkreettisesti jumaalaansa. Jumala on etupäässä uskovaisen sisällä olevat tunne ja tunteet ovat tietenkin sinällään tosia kokijalleen, mutta ne eivät kerro siitä mitä on ihmisen ulkopuolella.

Lue lisää

"...yhtä kattavasti todistettu johtopäätös, kuin se, että kristittyjen Jumalaa (*) ei ole olemassa."

Olet täsmälleen oikeassa tässä. Yksittäisestä jumalasta esitetyt väitteet ovat falsifioitavissa, mutta yleisesti jumalien falsifiointi on mahdotonta kun maalitolpat siirtyvät jatkuvasti. Yleinen jumalien falsifiointi on tehtävä niin, että jokainen jumala falsifioidaan tapauskohtaisesti, jolloin jäljelle ei jää enää mitään. Näinhän kristitytkin tekevät, he ovat falsifioineet mielessään n-1 jumalaa, mutta sillä omalla jumalalla maalitolppia on edelleen se n kappaletta.

Anonyymi00060 kirjoitti:

"...yhtä kattavasti todistettu johtopäätös, kuin se, että kristittyjen Jumalaa (*) ei ole olemassa."

Olet täsmälleen oikeassa tässä. Yksittäisestä jumalasta esitetyt väitteet ovat falsifioitavissa, mutta yleisesti jumalien falsifiointi on mahdotonta kun maalitolpat siirtyvät jatkuvasti. Yleinen jumalien falsifiointi on tehtävä niin, että jokainen jumala falsifioidaan tapauskohtaisesti, jolloin jäljelle ei jää enää mitään. Näinhän kristitytkin tekevät, he ovat falsifioineet mielessään n-1 jumalaa, mutta sillä omalla jumalalla maalitolppia on edelleen se n kappaletta.

Lue lisää

Puhuttaesta jumalista yleisellä tasolla maalitolppia on vaikea edes löytää.

"Tiede voi todistaa olemassaolon, mutta ei täydellistä olemattomuutta."

Entiteeteistä ei esitetä universaaleja väitteitä vaan spesifejä ja falsifioitavissa olevia väitteitä. Entiteetin voi todistaa olemattomaksi.

Anonyymi00059 kirjoitti:

"Tiede voi todistaa olemassaolon, mutta ei täydellistä olemattomuutta."

Entiteeteistä ei esitetä universaaleja väitteitä vaan spesifejä ja falsifioitavissa olevia väitteitä. Entiteetin voi todistaa olemattomaksi.

Lue lisää

Lyhyt vastaus: kyllä, spesifin entiteetin voi todistaa olemattomaksi, mutta ei universaalisti määriteltyä entiteettiä, jonka olemus on rajaton, epämääräinen tai ei-falsifioitavissa.

Tämä ero on koko keskustelun ydin.

---

🎯 Keskeinen pointti
Kun sanot:

> “Entiteeteistä ei esitetä universaaleja väitteitä vaan spesifejä ja falsifioitavissa olevia väitteitä.”

Olet täysin oikeassa tieteellisessä metodissa.

Tiede voi todistaa olemattomuuden vain silloin, kun väite on:

- spesifi
- rajattu
- havaittavissa
- falsifioitavissa

Esimerkki:

> “Marsissa ei ole hevosia.”

Tämä voidaan todistaa, koska:

- Mars on rajattu paikka
- Hevonen on rajattu, havaittava olio
- Voimme tutkia Marsin pinnan ja ilmakehän

Tämä on falsifioitavissa oleva väite, ja siksi olemattomuus voidaan todistaa.

---

🔍 Missä kohtaa ongelma syntyy?
Ongelma syntyy, kun entiteetti ei ole spesifi, vaan määritelty tavalla, joka tekee siitä periaatteessa falsifioimattoman.

Esimerkki:

> “On olemassa olento, joka ei ole havaittavissa millään menetelmällä.”

Tätä ei voi falsifioida, koska:

- ei ole havaintokriteeriä
- ei ole paikkaa, jossa voisi tarkistaa
- ei ole ominaisuuksia, joita voisi testata

Tämä on universaali negatiivinen väite, jota tiede ei voi todistaa.

---

🧠 Siksi jumala-hypoteesi on ongelmallinen
Jumala määritellään yleensä tavalla, joka tekee siitä:

- ei-havaittavan
- ei-paikallisen
- ei-aikaan sidotun
- ei-mitattavan
- ei-falsifioitavissa olevan

Tämä tekee väitteestä:

> “Jumalaa ei ole olemassa”

loogisesti mahdottoman todistaa, koska se vaatisi:

- koko universumin täydellisen kartoituksen
- kaikkien ulottuvuuksien tutkimisen
- kaikkien aikakausien läpikäymisen

Mutta jos jumala määriteltäisiin spesifisti, kuten:

> “Jumala on fyysinen olento, joka asuu pilven päällä ja lähettää salamia.”

Tämä olisi falsifioitavissa, ja olemattomuus voitaisiin todistaa.

---

📌 Tiivistetty johtopäätös
- Spesifin entiteetin olemattomuus voidaan todistaa.
- Epämääräisen, rajattoman tai ei-falsifioitavissa olevan entiteetin olemattomuutta ei voida todistaa.
- Siksi jumala-hypoteesia ei voi falsifioida, ellei sitä määritellä tarkasti ja rajatusti.

---

🔗 Jos haluat jatkaa, voin selittää:
- falsifioitavuuden roolin tieteessä
- miksi jumala-hypoteesi muuttuu usein unfalsifioitavaksi
- miten entiteetin olemattomuus todistetaan käytännössä

Anonyymi00064 kirjoitti:

Lyhyt vastaus: kyllä, spesifin entiteetin voi todistaa olemattomaksi, mutta ei universaalisti määriteltyä entiteettiä, jonka olemus on rajaton, epämääräinen tai ei-falsifioitavissa.

Tämä ero on koko keskustelun ydin.

---

🎯 Keskeinen pointti
Kun sanot:

> “Entiteeteistä ei esitetä universaaleja väitteitä vaan spesifejä ja falsifioitavissa olevia väitteitä.”

Olet täysin oikeassa tieteellisessä metodissa.

Tiede voi todistaa olemattomuuden vain silloin, kun väite on:

- spesifi
- rajattu
- havaittavissa
- falsifioitavissa

Esimerkki:

> “Marsissa ei ole hevosia.”

Tämä voidaan todistaa, koska:

- Mars on rajattu paikka
- Hevonen on rajattu, havaittava olio
- Voimme tutkia Marsin pinnan ja ilmakehän

Tämä on falsifioitavissa oleva väite, ja siksi olemattomuus voidaan todistaa.

---

🔍 Missä kohtaa ongelma syntyy?
Ongelma syntyy, kun entiteetti ei ole spesifi, vaan määritelty tavalla, joka tekee siitä periaatteessa falsifioimattoman.

Esimerkki:

> “On olemassa olento, joka ei ole havaittavissa millään menetelmällä.”

Tätä ei voi falsifioida, koska:

- ei ole havaintokriteeriä
- ei ole paikkaa, jossa voisi tarkistaa
- ei ole ominaisuuksia, joita voisi testata

Tämä on universaali negatiivinen väite, jota tiede ei voi todistaa.

---

🧠 Siksi jumala-hypoteesi on ongelmallinen
Jumala määritellään yleensä tavalla, joka tekee siitä:

- ei-havaittavan
- ei-paikallisen
- ei-aikaan sidotun
- ei-mitattavan
- ei-falsifioitavissa olevan

Tämä tekee väitteestä:

> “Jumalaa ei ole olemassa”

loogisesti mahdottoman todistaa, koska se vaatisi:

- koko universumin täydellisen kartoituksen
- kaikkien ulottuvuuksien tutkimisen
- kaikkien aikakausien läpikäymisen

Mutta jos jumala määriteltäisiin spesifisti, kuten:

> “Jumala on fyysinen olento, joka asuu pilven päällä ja lähettää salamia.”

Tämä olisi falsifioitavissa, ja olemattomuus voitaisiin todistaa.

---

📌 Tiivistetty johtopäätös
- Spesifin entiteetin olemattomuus voidaan todistaa.
- Epämääräisen, rajattoman tai ei-falsifioitavissa olevan entiteetin olemattomuutta ei voida todistaa.
- Siksi jumala-hypoteesia ei voi falsifioida, ellei sitä määritellä tarkasti ja rajatusti.

---

🔗 Jos haluat jatkaa, voin selittää:
- falsifioitavuuden roolin tieteessä
- miksi jumala-hypoteesi muuttuu usein unfalsifioitavaksi
- miten entiteetin olemattomuus todistetaan käytännössä

Lue lisää

"...mutta ei universaalisti määriteltyä entiteettiä, jonka olemus on rajaton, epämääräinen tai ei-falsifioitavissa."

Jumalat ovat spesifejä entiteettejä, ei universaaleja.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Lyhyt vastaus: kyllä, spesifin entiteetin voi todistaa olemattomaksi, mutta ei universaalisti määriteltyä entiteettiä, jonka olemus on rajaton, epämääräinen tai ei-falsifioitavissa.

Tämä ero on koko keskustelun ydin.

---

🎯 Keskeinen pointti
Kun sanot:

> “Entiteeteistä ei esitetä universaaleja väitteitä vaan spesifejä ja falsifioitavissa olevia väitteitä.”

Olet täysin oikeassa tieteellisessä metodissa.

Tiede voi todistaa olemattomuuden vain silloin, kun väite on:

- spesifi
- rajattu
- havaittavissa
- falsifioitavissa

Esimerkki:

> “Marsissa ei ole hevosia.”

Tämä voidaan todistaa, koska:

- Mars on rajattu paikka
- Hevonen on rajattu, havaittava olio
- Voimme tutkia Marsin pinnan ja ilmakehän

Tämä on falsifioitavissa oleva väite, ja siksi olemattomuus voidaan todistaa.

---

🔍 Missä kohtaa ongelma syntyy?
Ongelma syntyy, kun entiteetti ei ole spesifi, vaan määritelty tavalla, joka tekee siitä periaatteessa falsifioimattoman.

Esimerkki:

> “On olemassa olento, joka ei ole havaittavissa millään menetelmällä.”

Tätä ei voi falsifioida, koska:

- ei ole havaintokriteeriä
- ei ole paikkaa, jossa voisi tarkistaa
- ei ole ominaisuuksia, joita voisi testata

Tämä on universaali negatiivinen väite, jota tiede ei voi todistaa.

---

🧠 Siksi jumala-hypoteesi on ongelmallinen
Jumala määritellään yleensä tavalla, joka tekee siitä:

- ei-havaittavan
- ei-paikallisen
- ei-aikaan sidotun
- ei-mitattavan
- ei-falsifioitavissa olevan

Tämä tekee väitteestä:

> “Jumalaa ei ole olemassa”

loogisesti mahdottoman todistaa, koska se vaatisi:

- koko universumin täydellisen kartoituksen
- kaikkien ulottuvuuksien tutkimisen
- kaikkien aikakausien läpikäymisen

Mutta jos jumala määriteltäisiin spesifisti, kuten:

> “Jumala on fyysinen olento, joka asuu pilven päällä ja lähettää salamia.”

Tämä olisi falsifioitavissa, ja olemattomuus voitaisiin todistaa.

---

📌 Tiivistetty johtopäätös
- Spesifin entiteetin olemattomuus voidaan todistaa.
- Epämääräisen, rajattoman tai ei-falsifioitavissa olevan entiteetin olemattomuutta ei voida todistaa.
- Siksi jumala-hypoteesia ei voi falsifioida, ellei sitä määritellä tarkasti ja rajatusti.

---

🔗 Jos haluat jatkaa, voin selittää:
- falsifioitavuuden roolin tieteessä
- miksi jumala-hypoteesi muuttuu usein unfalsifioitavaksi
- miten entiteetin olemattomuus todistetaan käytännössä

Lue lisää

Lopeta tuo kusipäinen spämmääminen!

"Emme tietenkään ole voineet nähdä "jumalaa" ei sillä ole mitään todistusarvoa"

Mutta jumalien väitetään olevan vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Tuo vuorovaikutus pitäisi näkyä, vaikka jumalia ei näkisikään. Onko havaitussa todellisuudessa jälkiä jumalten vuorovaikutuksesta? Ei ole. Havaittu todellisuus toimii juuri niin kuin järjettömien luonnonlakien mukaan pitääkin toimia.

"A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

- Richard Dawkins

Anonyymi00063 kirjoitti:

"Emme tietenkään ole voineet nähdä "jumalaa" ei sillä ole mitään todistusarvoa"

Mutta jumalien väitetään olevan vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Tuo vuorovaikutus pitäisi näkyä, vaikka jumalia ei näkisikään. Onko havaitussa todellisuudessa jälkiä jumalten vuorovaikutuksesta? Ei ole. Havaittu todellisuus toimii juuri niin kuin järjettömien luonnonlakien mukaan pitääkin toimia.

"A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

- Richard Dawkins

Lue lisää

Siksi tieteen pitäisi tutkia jumalia eikä ummistaa silmiään ja väittää tiede ei voi tutkia jumalia
Tätä Richard Dawkins tarkoitti.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Siksi tieteen pitäisi tutkia jumalia eikä ummistaa silmiään ja väittää tiede ei voi tutkia jumalia
Tätä Richard Dawkins tarkoitti.

"Tätä Richard Dawkins tarkoitti."

No ei edelleenkään tarkoita. Dawkins tarkoittaa sitä, että jumaluskot tekevät falsifioitavia olemassaoloväitteitä ja ne ovat sen vuoksi tieteellisesti falsifioitavissa, mutta ei niitä väitteitä tarvitse edes erikseen tutkia vaan ihan vaan luonnontieteiden sivutuotteena jumalmyytit on tullut kumotuksi. Otetaan esimerkkinä kreationismi, joka tekee paljonkin falsifioitavissa olevia väitteitä havaitusta todellisuudesta, mutta ei biologiassa kannata alkaa tutkimaan jotain kreationistien baramiineja, ne falsifioituu ihan sillä, että on ollut lukion biologian tunneilla hereillä.

Anonyymi00067 kirjoitti:

"Tätä Richard Dawkins tarkoitti."

No ei edelleenkään tarkoita. Dawkins tarkoittaa sitä, että jumaluskot tekevät falsifioitavia olemassaoloväitteitä ja ne ovat sen vuoksi tieteellisesti falsifioitavissa, mutta ei niitä väitteitä tarvitse edes erikseen tutkia vaan ihan vaan luonnontieteiden sivutuotteena jumalmyytit on tullut kumotuksi. Otetaan esimerkkinä kreationismi, joka tekee paljonkin falsifioitavissa olevia väitteitä havaitusta todellisuudesta, mutta ei biologiassa kannata alkaa tutkimaan jotain kreationistien baramiineja, ne falsifioituu ihan sillä, että on ollut lukion biologian tunneilla hereillä.

Lue lisää

Dawkinsin mukaan

Jumala on hypoteesi
Hypoteesi kuuluu tieteelle
Tiede ei saa kieltäytyä tutkimasta hypoteesia vain siksi että se on uskonnollinen.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Dawkinsin mukaan

Jumala on hypoteesi
Hypoteesi kuuluu tieteelle
Tiede ei saa kieltäytyä tutkimasta hypoteesia vain siksi että se on uskonnollinen.

"Dawkinsin mukaan"

Dawkinsin mukaan uskonnot tekevät olemassaoloväitteitä ja nyt ei tarkoiteta jumalien olemassaolosta väitteitä vaan jumalien vuorovaikutuksesta havaitun todellisuuden kanssa: "Religions make existence claims, and this means scientific claims."

"Tiede ei saa kieltäytyä tutkimasta hypoteesia vain siksi että se on uskonnollinen."

Miksi ihmeessä luonnontieteiden pitäisi tutkia teistisiä olemassaoloväitteitä? Ne olisivat tasoa:

-Onko maa todellakin litteä? (Jumala on muurannut litteän maan peruspylväät Jobin kirjan mukaan)
-Onko auringonvalo ja päivänvalo erillisiä asioita? (1. päivänä luodaan päivänvalo ja vasta 4. päivänä luodaan aurinko)
-Onko ihminen ja eläimet todellakin tehty savesta?
-Onko globaali tulva todellakin tapahtunut?
-Onko Jeesus historiallinen henkilö, jos siitä ei ole yhtään ainoaa primäärilähdettä ja ensimmäiset tarinat on sepitetty 100 vuotta väitettyjä tapahtumia myöhemmin?

Ei tuollaisia tutkita enää luonnontieteissä. Niihin on löydetty vastaukset jo noin 500 vuotta sitten ja nykyään nuo ovat ihan peruskoulukamaa. Voisitte jo lopettaa noiden lapsellisten väitteiden esittämisen.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Siksi tieteen pitäisi tutkia jumalia eikä ummistaa silmiään ja väittää tiede ei voi tutkia jumalia
Tätä Richard Dawkins tarkoitti.

Jos lopetetaan kristittyjen epätoivoinen väistely jumalansa olemattomuuden kiertämiseksi ja mennään konkretiaan, niin eikö kristityt usko mm:

- On olemassa Jumala, joka on kaikkitietävä
- On olemassa Jumala, joka on kaikkivoipa
- On olemassa Jumala, joka on hyvä.

Jos laitetaan aivot päälle, niin eikö jokainen tajua, että maailmassa on paljon viattomien kärsimystä. Laosia kuolee syöpään, perheitä jää maanjäristyksissä sortuvien talojen raunioihin kuolemaan jne.
Kaikkiitietävä ja kaikkivoipa Jumala voisi estää viattomien kärsimyksen, mutta sitä ei tapahdu.
Siis joko jumalaa ei ole tai häneltä puuttuu joku ominaisuuksista, jotka kristityt kuvittelevat hänellä olevan. Kristittyjen Jumalaa ei siis ole.
PISTE.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Jos lopetetaan kristittyjen epätoivoinen väistely jumalansa olemattomuuden kiertämiseksi ja mennään konkretiaan, niin eikö kristityt usko mm:

- On olemassa Jumala, joka on kaikkitietävä
- On olemassa Jumala, joka on kaikkivoipa
- On olemassa Jumala, joka on hyvä.

Jos laitetaan aivot päälle, niin eikö jokainen tajua, että maailmassa on paljon viattomien kärsimystä. Laosia kuolee syöpään, perheitä jää maanjäristyksissä sortuvien talojen raunioihin kuolemaan jne.
Kaikkiitietävä ja kaikkivoipa Jumala voisi estää viattomien kärsimyksen, mutta sitä ei tapahdu.
Siis joko jumalaa ei ole tai häneltä puuttuu joku ominaisuuksista, jotka kristityt kuvittelevat hänellä olevan. Kristittyjen Jumalaa ei siis ole.
PISTE.

Lue lisää

Näppis... siis lapsia kuolee syöpään.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Jos lopetetaan kristittyjen epätoivoinen väistely jumalansa olemattomuuden kiertämiseksi ja mennään konkretiaan, niin eikö kristityt usko mm:

- On olemassa Jumala, joka on kaikkitietävä
- On olemassa Jumala, joka on kaikkivoipa
- On olemassa Jumala, joka on hyvä.

Jos laitetaan aivot päälle, niin eikö jokainen tajua, että maailmassa on paljon viattomien kärsimystä. Laosia kuolee syöpään, perheitä jää maanjäristyksissä sortuvien talojen raunioihin kuolemaan jne.
Kaikkiitietävä ja kaikkivoipa Jumala voisi estää viattomien kärsimyksen, mutta sitä ei tapahdu.
Siis joko jumalaa ei ole tai häneltä puuttuu joku ominaisuuksista, jotka kristityt kuvittelevat hänellä olevan. Kristittyjen Jumalaa ei siis ole.
PISTE.

Lue lisää

"Kaikkiitietävä ja kaikkivoipa Jumala voisi estää viattomien kärsimyksen, mutta sitä ei tapahdu."

Itse asiassa ei voi estää koska silloin hän muuttaisi tapahtumien kulkua ja menettäisi kaikkitietävyyden. Olen ihan samaa mieltä postauksestasi, mutta halusin vain nostaa esille sen, että jo pelkkä kaikkitietävä kaikkivaltias on oksymoroni. Jos Jumala on kaikkitietävä, se ei voi muuttaa tapahtumien kulkua vaan on pelkkä kaikkitietävä tarkkailija historian vuoristoradalla. Jos sen sijaan Jumala on kaikkivaltias, se voi muuttaa tahtonsa mukaisesti tapahtumien kulkua, mutta ei ole enää kaikkitietävä ja siten voi tehdä myös virheitä.

Anonyymi00071 kirjoitti:

"Dawkinsin mukaan"

Dawkinsin mukaan uskonnot tekevät olemassaoloväitteitä ja nyt ei tarkoiteta jumalien olemassaolosta väitteitä vaan jumalien vuorovaikutuksesta havaitun todellisuuden kanssa: "Religions make existence claims, and this means scientific claims."

"Tiede ei saa kieltäytyä tutkimasta hypoteesia vain siksi että se on uskonnollinen."

Miksi ihmeessä luonnontieteiden pitäisi tutkia teistisiä olemassaoloväitteitä? Ne olisivat tasoa:

-Onko maa todellakin litteä? (Jumala on muurannut litteän maan peruspylväät Jobin kirjan mukaan)
-Onko auringonvalo ja päivänvalo erillisiä asioita? (1. päivänä luodaan päivänvalo ja vasta 4. päivänä luodaan aurinko)
-Onko ihminen ja eläimet todellakin tehty savesta?
-Onko globaali tulva todellakin tapahtunut?
-Onko Jeesus historiallinen henkilö, jos siitä ei ole yhtään ainoaa primäärilähdettä ja ensimmäiset tarinat on sepitetty 100 vuotta väitettyjä tapahtumia myöhemmin?

Ei tuollaisia tutkita enää luonnontieteissä. Niihin on löydetty vastaukset jo noin 500 vuotta sitten ja nykyään nuo ovat ihan peruskoulukamaa. Voisitte jo lopettaa noiden lapsellisten väitteiden esittämisen.

Lue lisää

Dawkins EI sano, että “tiede häviää uskonnoille”. Hän sanoo, että jos tiede ei tutki jumalaväitteitä, se antaa uskonnoille vapaaehtoisesti erivapauden, jota mikään muu väite ei saa. Siksi hän vastustaa NOMA‑mallia (Non‑Overlapping Magisteria).

Anonyymi00077 kirjoitti:

Dawkins EI sano, että “tiede häviää uskonnoille”. Hän sanoo, että jos tiede ei tutki jumalaväitteitä, se antaa uskonnoille vapaaehtoisesti erivapauden, jota mikään muu väite ei saa. Siksi hän vastustaa NOMA‑mallia (Non‑Overlapping Magisteria).

Lue lisää

Jos kysyisit Dawkinsilta suoraan:
“Miksi tieteen pitäisi tutkia jumalia?”

Hän vastaisi jotakuinkin näin:

“Koska jumalaväitteet ovat väitteitä todellisuudesta.
Jos tiede ei tutki niitä, uskonto saa erivapauden, jota mikään muu väite ei saa.
NOMA on virhe — se suojelee uskontoa kritiikiltä ja heikentää tieteen asemaa.”

Anonyymi00078 kirjoitti:

Jos kysyisit Dawkinsilta suoraan:
“Miksi tieteen pitäisi tutkia jumalia?”

Hän vastaisi jotakuinkin näin:

“Koska jumalaväitteet ovat väitteitä todellisuudesta.
Jos tiede ei tutki niitä, uskonto saa erivapauden, jota mikään muu väite ei saa.
NOMA on virhe — se suojelee uskontoa kritiikiltä ja heikentää tieteen asemaa.”

Lue lisää

Uskonnolliset väitteet eivät ole tunnejuttuja vaan väitteitä todellisuudesta.
Kun uskonto sanoo, että jumala loi maailman, kuulee rukouksia, parantaa sairaita tai ohjaa ihmisten kohtaloita, se esittää empirisiä väitteitä. Empiirisiä väitteitä voidaan tutkia – ja siksi niitä myös pitää tutkia.

Jos tiede sanoo:
“Emme tutki jumalia.”
…se antaa uskonnolle erivapauden, jota mikään muu väite ei saa.
Se on Dawkinsin mukaan virhe. Se ei ole nöyryyttä, vaan tieteen vapaaehtoinen perääntyminen.

Siksi Dawkinsin mukaan tieteen pitää tutkia jumalaväitteitä:

ne ovat väitteitä todellisuudesta

ne vaikuttavat ihmisten elämään ja päätöksiin

ne eivät saa erivapautta vain siksi, että ne ovat vanhoja tai pyhiä

tutkimatta jättäminen ei ole neutraalia, vaan antaa uskonnolle suoja‑alueen

Lyhyesti:
Uskonto “voittaa” vain silloin, kun tiede luovuttaa pelikentän.
Dawkins vastustaa NOMAa, koska se suojelee uskontoa kritiikiltä.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Siksi tieteen pitäisi tutkia jumalia eikä ummistaa silmiään ja väittää tiede ei voi tutkia jumalia
Tätä Richard Dawkins tarkoitti.

"Siksi tieteen pitäisi tutkia jumalia eikä ummistaa silmiään ja väittää tiede ei voi tutkia jumalia"

Olen sanonut lukemattomia kertoja, varsinkin kreationismi palstalla kuinka niitä jumalia saa tutkia niin paljon kuin haluaa, mutta saatte ihan itse tuhlata aikaanne siihen.

Yksikään luonnontieteiden tutkija ei rupea tuhlaamaan aikaansa sellaiseen josta ei ole todisteita.

Esimerkiksi luomisesta ei ole kehitetty vieläkään tieteellistä hypoteesia, vaikka luulisi valtavaa määrää teistejä kiinnostavan sellainen. Tämä yksinkertaisesti sen takia, koska se ei kestä tieteellistä kriteeriä.

Se on vain henkilökohtainen voi voi ettei henkilö edes tiedä miten tieteitä tehdään ja kiukuttelee kun muut ei hänen harhojaan rupea tutkimaan.

Anonyymi00080 kirjoitti:

"Siksi tieteen pitäisi tutkia jumalia eikä ummistaa silmiään ja väittää tiede ei voi tutkia jumalia"

Olen sanonut lukemattomia kertoja, varsinkin kreationismi palstalla kuinka niitä jumalia saa tutkia niin paljon kuin haluaa, mutta saatte ihan itse tuhlata aikaanne siihen.

Yksikään luonnontieteiden tutkija ei rupea tuhlaamaan aikaansa sellaiseen josta ei ole todisteita.

Esimerkiksi luomisesta ei ole kehitetty vieläkään tieteellistä hypoteesia, vaikka luulisi valtavaa määrää teistejä kiinnostavan sellainen. Tämä yksinkertaisesti sen takia, koska se ei kestä tieteellistä kriteeriä.

Se on vain henkilökohtainen voi voi ettei henkilö edes tiedä miten tieteitä tehdään ja kiukuttelee kun muut ei hänen harhojaan rupea tutkimaan.

Lue lisää

Kerro Dawkinsille hän haluaa tutkimusta eivät muut en minäkään.

Anonyymi00076 kirjoitti:

"Kaikkiitietävä ja kaikkivoipa Jumala voisi estää viattomien kärsimyksen, mutta sitä ei tapahdu."

Itse asiassa ei voi estää koska silloin hän muuttaisi tapahtumien kulkua ja menettäisi kaikkitietävyyden. Olen ihan samaa mieltä postauksestasi, mutta halusin vain nostaa esille sen, että jo pelkkä kaikkitietävä kaikkivaltias on oksymoroni. Jos Jumala on kaikkitietävä, se ei voi muuttaa tapahtumien kulkua vaan on pelkkä kaikkitietävä tarkkailija historian vuoristoradalla. Jos sen sijaan Jumala on kaikkivaltias, se voi muuttaa tahtonsa mukaisesti tapahtumien kulkua, mutta ei ole enää kaikkitietävä ja siten voi tehdä myös virheitä.

Lue lisää

Jos "kaikkitietävyys" määritellään, niin, että tietää myös tulevaisuuden, (joka on täysin deterministinen), niin silloinhan ihmisen vapaa tahto ja Jumalan kaikkitietävyys ovat sovittamattomassa ristiriidassa.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Jos lopetetaan kristittyjen epätoivoinen väistely jumalansa olemattomuuden kiertämiseksi ja mennään konkretiaan, niin eikö kristityt usko mm:

- On olemassa Jumala, joka on kaikkitietävä
- On olemassa Jumala, joka on kaikkivoipa
- On olemassa Jumala, joka on hyvä.

Jos laitetaan aivot päälle, niin eikö jokainen tajua, että maailmassa on paljon viattomien kärsimystä. Laosia kuolee syöpään, perheitä jää maanjäristyksissä sortuvien talojen raunioihin kuolemaan jne.
Kaikkiitietävä ja kaikkivoipa Jumala voisi estää viattomien kärsimyksen, mutta sitä ei tapahdu.
Siis joko jumalaa ei ole tai häneltä puuttuu joku ominaisuuksista, jotka kristityt kuvittelevat hänellä olevan. Kristittyjen Jumalaa ei siis ole.
PISTE.

Lue lisää

Miksi ihmiset itse tuppautuvat alueille, jossa on tulivuoria ja maanjäristyksiä?
Se, että maanjäristyksiä yleensäkin on, on yksi edellytys siihen, että elämä on mahdollista maapallolla.
Miksi ihmiset sotivat ja pommittavat tavallisia ihmisiä kuoliaaksi?
Paratiisi oli tarjolla, mutta ei kelvannut.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Jos "kaikkitietävyys" määritellään, niin, että tietää myös tulevaisuuden, (joka on täysin deterministinen), niin silloinhan ihmisen vapaa tahto ja Jumalan kaikkitietävyys ovat sovittamattomassa ristiriidassa.

Lue lisää

"...ihmisen vapaa tahto ja Jumalan kaikkitietävyys ovat sovittamattomassa ristiriidassa."

Juuri näin ja jo pelkästään Jumalan oma vapaa tahto olisi sovittamattomassa ristiriidassa kaikkitietävyyden kanssa.

Anonyymi00080 kirjoitti:

"Siksi tieteen pitäisi tutkia jumalia eikä ummistaa silmiään ja väittää tiede ei voi tutkia jumalia"

Olen sanonut lukemattomia kertoja, varsinkin kreationismi palstalla kuinka niitä jumalia saa tutkia niin paljon kuin haluaa, mutta saatte ihan itse tuhlata aikaanne siihen.

Yksikään luonnontieteiden tutkija ei rupea tuhlaamaan aikaansa sellaiseen josta ei ole todisteita.

Esimerkiksi luomisesta ei ole kehitetty vieläkään tieteellistä hypoteesia, vaikka luulisi valtavaa määrää teistejä kiinnostavan sellainen. Tämä yksinkertaisesti sen takia, koska se ei kestä tieteellistä kriteeriä.

Se on vain henkilökohtainen voi voi ettei henkilö edes tiedä miten tieteitä tehdään ja kiukuttelee kun muut ei hänen harhojaan rupea tutkimaan.

Lue lisää

Kun näet nimen Dawkins hän saattaa joskus sanoa jotain epä ateistista kuten tässä. Hän haluaa myös uskovaisten uskomukset tieteen tutkittaviksi koska tieteellä on enemmän auktoriteettia tyrmätä uskomukset.

Anonyymi00084 kirjoitti:

"...ihmisen vapaa tahto ja Jumalan kaikkitietävyys ovat sovittamattomassa ristiriidassa."

Juuri näin ja jo pelkästään Jumalan oma vapaa tahto olisi sovittamattomassa ristiriidassa kaikkitietävyyden kanssa.

Lue lisää

Jos et halua lukea tekoälyn viestiä niin älälue mutta tässä se on

Lyhyt vastaus: väite “ihmisen vapaa tahto ja Jumalan kaikkitietävyys ovat sovittamattomassa ristiriidassa” on klassinen uskonnonfilosofinen ongelma, mutta ei välttämättä looginen pakko.
Ristiriita syntyy vain tietyissä Jumalan‑tietokäsityksissä — ei kaikissa.

---

🎯 Miksi väite näyttää ristiriidalta?
Jos oletetaan kaksi asiaa yhtä aikaa:

1. Jumala tietää täydellisesti tulevat teot (klassinen teismi)
2. Ihminen voisi toimia toisin (libertaristinen vapaa tahto)

→ Syntyy ongelma:
Jos Jumala jo tietää, mitä teet huomenna, voitko tehdä toisin?
Jos et voi, vapaus katoaa.
Jos voit, Jumalan tieto olisi väärää → Jumala ei olisi kaikkitietävä.

Tämä on ristiriidan ydin.

---

🧩 Mutta ristiriita ei ole looginen pakko
Filosofiassa on kolme päälinjaa, jotka purkavat väitteen:

1) Prosessiteologia: Jumala ei tiedä tulevaisuutta aktualisoituneena
Hartshorne (1897–2000) ja prosessiteologia:
- Tulevaisuus ei ole olemassa vielä.
- Siksi sitä ei voi edes periaatteessa tietää.
- Jumala tietää kaiken, mikä on mahdollista tietää — mutta tulevat vapaiden olentojen teot eivät ole “tietoa”, vaan vasta muodostuvia.
→ Ei ristiriitaa, koska kaikkitietävyys ei sisällä tulevia vapaita tekoja.

Tämä ratkaisu säilyttää vapaan tahdon vahvimmassa muodossa.

---

2) Molinismi: Jumala tietää “mitä mahdollinen ihminen tekisi”
Molinismi erottaa kaksi tietoa:

- Aktuaalinen tieto: mitä todella tapahtuu
- Välitieto: mitä mahdollinen yksilö tekisi tietyissä olosuhteissa

Jumala ei tiedä tulevia tekoja suoraan, vaan tietää:

> “Jos Aimo olisi tilanteessa X, hän valitsisi Y.”

Tämä tieto edeltää luomista.
→ Jumala voi suunnitella maailman, mutta ihminen toimii silti vapaasti.
→ Ristiriita vältetään, mutta järjestelmä on metafyysisesti raskas.

---

3) Agnostinen teismi: Jumala tietää kaiken, mutta tieto ei pakota
Tässä mallissa:

- Jumalan tieto on kuvaus, ei syy.
- Jumala tietää, mitä valitset, koska valitset sen — ei päinvastoin.

Esimerkki:
Jos näet videolta, että joku juo kahvia, tietosi ei pakottanut häntä juomaan kahvia.
Samoin Jumalan tieto olisi “aikaton havainto”, ei syy.

Tämä malli on suosittu kristillisessä filosofiassa.

---

🔥 Miksi jotkut silti sanovat ristiriidan olevan “sovittamaton”?
Koska he hyväksyvät kaksi vahvaa oletusta yhtä aikaa:

- Jumala tietää tulevaisuuden täydellisenä faktana
- Ihminen voi aidosti tehdä toisin

Nämä kaksi eivät sovi yhteen libertaristisen vapauden kanssa.
Mutta ristiriita ei ole looginen välttämättömyys — se syntyy vain tietyssä teologisessa mallissa.

---

📌 Yhteenveto
Väite ei ole filosofisesti pakollinen.
Se on totta vain, jos hyväksyt klassisen käsityksen, jossa Jumala tietää tulevat teot faktana ja ihminen voi silti tehdä toisin.
Prosessiteologia, molinismi ja agnostinen teismi osoittavat, että ristiriita voidaan purkaa ilman, että kumpaakaan käsitettä tarvitsee hylätä.

---

Haluatko jatkaa tästä?
Voimme pureutua johonkin kolmesta mallista syvemmin:

- prosessi­teologia
- molinismi
- klassinen teismi

Valitse yksi, niin mennään syvemmälle.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Kun näet nimen Dawkins hän saattaa joskus sanoa jotain epä ateistista kuten tässä. Hän haluaa myös uskovaisten uskomukset tieteen tutkittaviksi koska tieteellä on enemmän auktoriteettia tyrmätä uskomukset.

Lue lisää

"Hän haluaa myös uskovaisten uskomukset tieteen tutkittaviksi..."

Luonnontieteiden näkökulmasta niissä ei ole mitään tutkittavaa. Vastaukset uskovaisten väitteisiin löytyvät peruskoulun ja lukion oppikirjoista. Dawkinsin pointti on se, ettei teistien jumalväitteitä voi piilottaa NOMA:n mukaisesti uskonnolliseen domainiin vaan teistit tekevät väitteitä jumalien vuorovaikutuksesta havaittuun todellisuuteen eli niiden väitteiden totuus voidaan tutkia. Väitteiden totuusarvo on tutkittu jo satoja vuosia sitten. Aristoteles, Eratostenes muut antiikin Kreikan filosofit huomasivat, ettei maa ole litteä. Kopernikus, Galilei ja Newton laittoivat taivaankannen takaisen havaitun todellisuuden järjestykseen. Sir Charles Lyell ja muut geologit kumosivat tulvamyytin ja Charles Darwin ja muut myöhemmin tulleet biologit kumosivat luomiskertomuksen eläinten ja ihmisten luomisen osalta.

Anonyymi00087 kirjoitti:

"Hän haluaa myös uskovaisten uskomukset tieteen tutkittaviksi..."

Luonnontieteiden näkökulmasta niissä ei ole mitään tutkittavaa. Vastaukset uskovaisten väitteisiin löytyvät peruskoulun ja lukion oppikirjoista. Dawkinsin pointti on se, ettei teistien jumalväitteitä voi piilottaa NOMA:n mukaisesti uskonnolliseen domainiin vaan teistit tekevät väitteitä jumalien vuorovaikutuksesta havaittuun todellisuuteen eli niiden väitteiden totuus voidaan tutkia. Väitteiden totuusarvo on tutkittu jo satoja vuosia sitten. Aristoteles, Eratostenes muut antiikin Kreikan filosofit huomasivat, ettei maa ole litteä. Kopernikus, Galilei ja Newton laittoivat taivaankannen takaisen havaitun todellisuuden järjestykseen. Sir Charles Lyell ja muut geologit kumosivat tulvamyytin ja Charles Darwin ja muut myöhemmin tulleet biologit kumosivat luomiskertomuksen eläinten ja ihmisten luomisen osalta.

Lue lisää

Dawkins on ollut väärässä taistellessaan NOMAa vastaan. Onko se yleensä mahdollista että Dawkins olisi erehtynyt?

Anonyymi00088 kirjoitti:

Dawkins on ollut väärässä taistellessaan NOMAa vastaan. Onko se yleensä mahdollista että Dawkins olisi erehtynyt?

"Dawkins on ollut väärässä taistellessaan NOMAa vastaan."

Millä tavalla väärässä?

Anonyymi00083 kirjoitti:

Miksi ihmiset itse tuppautuvat alueille, jossa on tulivuoria ja maanjäristyksiä?
Se, että maanjäristyksiä yleensäkin on, on yksi edellytys siihen, että elämä on mahdollista maapallolla.
Miksi ihmiset sotivat ja pommittavat tavallisia ihmisiä kuoliaaksi?
Paratiisi oli tarjolla, mutta ei kelvannut.

Lue lisää

Sadistijumalasi on suunnitellut sen niin, että tuliperäisillä alueilla on yleensä hyvin hedelmällinen maaperä, joka houkuttelee maanviljelijöitä.

Eikö siis KAIKKIVOIPA Jumala pysty luomaan planeetta, joka mahdollistaisi elämän, mutta jossa ei olisi maanjäristyksiä ja tulivuoria? Kaikkivoipuus onkin rajallista?

Anonyymi00089 kirjoitti:

"Dawkins on ollut väärässä taistellessaan NOMAa vastaan."

Millä tavalla väärässä?

Dawkins vastustaa NOMA‑mallia, koska se antaa uskonnolle keinotekoisen turva‑alueen, jossa sen väitteitä ei tarvitse todistaa eikä kumota. Hänen mukaansa uskonto esittää empirisiä väitteitä todellisuudesta, joten tiede voi ja pitää tutkia niitä.

Siis tieteen pitäisi tutkia uskonnollisia väitteitä Dawkinsin mukaan. Onko hän väärässä pitäisikö vai ei pitäisi ?

Anonyymi00093 kirjoitti:

Dawkins vastustaa NOMA‑mallia, koska se antaa uskonnolle keinotekoisen turva‑alueen, jossa sen väitteitä ei tarvitse todistaa eikä kumota. Hänen mukaansa uskonto esittää empirisiä väitteitä todellisuudesta, joten tiede voi ja pitää tutkia niitä.

Siis tieteen pitäisi tutkia uskonnollisia väitteitä Dawkinsin mukaan. Onko hän väärässä pitäisikö vai ei pitäisi ?

Lue lisää

Uskonto ei pysy “arvoissa” – se esittää väitteitä todellisuudesta
Esimerkkejä uskonnollisista väitteistä:
Jumala loi maailman
Jumala kuulee rukouksia
Jumala parantaa sairaita
Jumala puuttuu tapahtumiin
Jumala loi ensimmäisen ihmisparin

Nämä ovat empirisiä väitteitä, eivät pelkkiä moraalifilosofisia ajatuksia.
Empiirisiä väitteitä voi tutkia.

Anonyymi00093 kirjoitti:

Dawkins vastustaa NOMA‑mallia, koska se antaa uskonnolle keinotekoisen turva‑alueen, jossa sen väitteitä ei tarvitse todistaa eikä kumota. Hänen mukaansa uskonto esittää empirisiä väitteitä todellisuudesta, joten tiede voi ja pitää tutkia niitä.

Siis tieteen pitäisi tutkia uskonnollisia väitteitä Dawkinsin mukaan. Onko hän väärässä pitäisikö vai ei pitäisi ?

Lue lisää

NOMA antaa uskonnolle erivapauden
Jos tiede sanoo:
“Emme tutki jumalia.”
…se tarkoittaa Dawkinsin mukaan käytännössä:
uskonnolliset väitteet vapautetaan kritiikistä
uskonto saa “koskemattoman alueen”
tiede luovuttaa osan todellisuudesta uskonnoille
Dawkinsin mielestä tämä on tieteen itse aiheuttama tappio.

Anonyymi00093 kirjoitti:

Dawkins vastustaa NOMA‑mallia, koska se antaa uskonnolle keinotekoisen turva‑alueen, jossa sen väitteitä ei tarvitse todistaa eikä kumota. Hänen mukaansa uskonto esittää empirisiä väitteitä todellisuudesta, joten tiede voi ja pitää tutkia niitä.

Siis tieteen pitäisi tutkia uskonnollisia väitteitä Dawkinsin mukaan. Onko hän väärässä pitäisikö vai ei pitäisi ?

Lue lisää

Dawkins tiivistettynä:
“Uskonto esittää väitteitä todellisuudesta.
Tiede voi tutkia todellisuutta.
Siksi tieteen pitää tutkia uskonnollisia väitteitä.
NOMA on virhe, koska se suojelee uskontoa kritiikiltä.”

Anonyymi00093 kirjoitti:

Dawkins vastustaa NOMA‑mallia, koska se antaa uskonnolle keinotekoisen turva‑alueen, jossa sen väitteitä ei tarvitse todistaa eikä kumota. Hänen mukaansa uskonto esittää empirisiä väitteitä todellisuudesta, joten tiede voi ja pitää tutkia niitä.

Siis tieteen pitäisi tutkia uskonnollisia väitteitä Dawkinsin mukaan. Onko hän väärässä pitäisikö vai ei pitäisi ?

Lue lisää

"Dawkins vastustaa NOMA‑mallia..."

Ei vastusta. non-overlapping magisteria on aivan totta "is ought" -ongelman perusteella. Tiede tutkii asioiden tilaa, mutta ei määrittele miten asioiden pitäisi olla. Faktoista ei voi suoraan johtaa eettisiä sääntöjä. Non-overlapping magisteriassa yhdellä puolen ovat arvot ja etiikka, joita luonnontieteet eivät määrittele ja toisella puolen on havaittu todellisuus, jota luonnontieteet kuvailevat.

Dawkins vastustaa sitä, että uskonnoille annetaan legitimiteetti eli oikeus olla olemassa arvo- ja etiikkapuolella, mutta ei puututa tarmokkaasti siihen, että tämän legitimiteetin varjolla uskonnot tulevat päsmäröimään luonnontieteiden puolelle. Uskontoja pitää lyödä aina täysillä vastapalloon kun ne tulevat päsmäröimään luonnontieteiden puolelle.

Eikä siellä arvo- ja eettiselläkään puolella uskonnot ole parhaita suunnan näyttäjiä. Miten ihmeessä pronssikautisten vuohipaimenten moraali olisi kelvollista nykyaikaisen tiedon valossa? Nykyään tiedämme esimerkiksi, että kaikki ihmiset ovat samaa rotua, naiset ovat kognitiivisesti yhtä hyviä kuin miehet, homoseksuaalisuus on synnynnäistä ja lapsi oppii leikkimällä vuorovaikutuksessa turvallisten aikuisten kanssa eikä piiskaamalla ja raiskaamalla.

Anonyymi00098 kirjoitti:

"Dawkins vastustaa NOMA‑mallia..."

Ei vastusta. non-overlapping magisteria on aivan totta "is ought" -ongelman perusteella. Tiede tutkii asioiden tilaa, mutta ei määrittele miten asioiden pitäisi olla. Faktoista ei voi suoraan johtaa eettisiä sääntöjä. Non-overlapping magisteriassa yhdellä puolen ovat arvot ja etiikka, joita luonnontieteet eivät määrittele ja toisella puolen on havaittu todellisuus, jota luonnontieteet kuvailevat.

Dawkins vastustaa sitä, että uskonnoille annetaan legitimiteetti eli oikeus olla olemassa arvo- ja etiikkapuolella, mutta ei puututa tarmokkaasti siihen, että tämän legitimiteetin varjolla uskonnot tulevat päsmäröimään luonnontieteiden puolelle. Uskontoja pitää lyödä aina täysillä vastapalloon kun ne tulevat päsmäröimään luonnontieteiden puolelle.

Eikä siellä arvo- ja eettiselläkään puolella uskonnot ole parhaita suunnan näyttäjiä. Miten ihmeessä pronssikautisten vuohipaimenten moraali olisi kelvollista nykyaikaisen tiedon valossa? Nykyään tiedämme esimerkiksi, että kaikki ihmiset ovat samaa rotua, naiset ovat kognitiivisesti yhtä hyviä kuin miehet, homoseksuaalisuus on synnynnäistä ja lapsi oppii leikkimällä vuorovaikutuksessa turvallisten aikuisten kanssa eikä piiskaamalla ja raiskaamalla.

Lue lisää

"samaa rotua"

Piti sanomani, että samaa lajia eikä rotuja ole.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Sadistijumalasi on suunnitellut sen niin, että tuliperäisillä alueilla on yleensä hyvin hedelmällinen maaperä, joka houkuttelee maanviljelijöitä.

Eikö siis KAIKKIVOIPA Jumala pysty luomaan planeetta, joka mahdollistaisi elämän, mutta jossa ei olisi maanjäristyksiä ja tulivuoria? Kaikkivoipuus onkin rajallista?

Lue lisää

Tämä maapallo noudattaa kaikkia tietämämme fysiikan ja kemian yms. lakeja. Jos meinataan, että täällä on elämää, mitä tunnemme, on täällä oltava tiettyjä asioita oikeassa järjestyksessä. Pienintäkään pikkuaisiaa ei voida aliarvioida. Kuollut paksukuorinen, sisältä kylmä pallo, ei voisi olla pallo, jossa olisi näin, kun on maapallolla.

Anonyymi00098 kirjoitti:

"Dawkins vastustaa NOMA‑mallia..."

Ei vastusta. non-overlapping magisteria on aivan totta "is ought" -ongelman perusteella. Tiede tutkii asioiden tilaa, mutta ei määrittele miten asioiden pitäisi olla. Faktoista ei voi suoraan johtaa eettisiä sääntöjä. Non-overlapping magisteriassa yhdellä puolen ovat arvot ja etiikka, joita luonnontieteet eivät määrittele ja toisella puolen on havaittu todellisuus, jota luonnontieteet kuvailevat.

Dawkins vastustaa sitä, että uskonnoille annetaan legitimiteetti eli oikeus olla olemassa arvo- ja etiikkapuolella, mutta ei puututa tarmokkaasti siihen, että tämän legitimiteetin varjolla uskonnot tulevat päsmäröimään luonnontieteiden puolelle. Uskontoja pitää lyödä aina täysillä vastapalloon kun ne tulevat päsmäröimään luonnontieteiden puolelle.

Eikä siellä arvo- ja eettiselläkään puolella uskonnot ole parhaita suunnan näyttäjiä. Miten ihmeessä pronssikautisten vuohipaimenten moraali olisi kelvollista nykyaikaisen tiedon valossa? Nykyään tiedämme esimerkiksi, että kaikki ihmiset ovat samaa rotua, naiset ovat kognitiivisesti yhtä hyviä kuin miehet, homoseksuaalisuus on synnynnäistä ja lapsi oppii leikkimällä vuorovaikutuksessa turvallisten aikuisten kanssa eikä piiskaamalla ja raiskaamalla.

Lue lisää

"Dawkins vastustaa sitä, että uskonnoille annetaan legitimiteetti eli oikeus olla olemassa arvo- ja etiikkapuolella, mutta ei puututa tarmokkaasti siihen, että tämän legitimiteetin varjolla uskonnot tulevat päsmäröimään luonnontieteiden puolelle."

Dawkins voisi sanoa suoraan, että hän haluaa tehdä omista uskomuksistaan titeen statuksen saavuttaneita tosiasioita. Ei se onnistu, mutta Dawkinsin halua on kova, minkä ymmärrän hänen näkökulmastaan hyvin. Niin moni muukin ateisti haluaisi.

"Better to remain silent and be thought a fool than to speak and to remove all doubt."

Toistettavuus ei ole universaali tieteen vaatimus.
Se koskee vain kokeellisia luonnontieteitä.

Historia on tiedettä, vaikka sitä ei voi toistaa, koska se täyttää tieteellisen menetelmän vaatimukset muilla tavoilla.

Evoluutio on tiedettä, koska sen mekanismit ovat toistettavissa, testattavissa ja falsifioitavissa.

Evoluutioteorian kuten teorioiden asema tieteessä yleensäkin, on erilainen kuin tutkitun tiedon.

Einsteinin suhteellisuusteoriakin on teoria, josta voidaan tehdä yleistyksiä, mutta itse teoriaa ei välttämättä tarvitse kutsua "todeksi". Se ei ole tieteelliselle teorialle oikeastaan relevanttia, ollako totta vai ei, ollako "tiedettä" vai ei.

Tieteelliseen teoriaan voidaan nojautua, kun se ei tule falsifioiduksi. Evoluutioteoria on samassa asemassa omalla tieteen alallaan.