Jos uskomme Raamattua, verioppi on perusteeton ja väärä oppi

Jehovat höpöttävät maailmanlopuistaan viikon tarkkuudella, mutta jos jehovalta kysyy jotakin hyvin yleistä juutalais-kristillisestä historiasta, yhtä tarkkoja "tietoja" ei jehovilta löydy! Nämä uhraussäännöt, joita varhaisessa juutalaisuudessa opetettiin, eivät ole peräisin kristillisestä perinteestä. Näitä asioita jehovissa ei tunneta, ei juutalaisuuden historiaa, ei Raamatun historiaa, ei kristinuskon historiaa ei edes oman liikkeen alle satavuotiasta pieleenmenneiden ennustusten historiaa! Verensiirroista jehovilla ei ole mitään käsitystä. Ameriikkalaista Totuutta!

Anonyymi00002 kirjoitti:

Jehovat höpöttävät maailmanlopuistaan viikon tarkkuudella, mutta jos jehovalta kysyy jotakin hyvin yleistä juutalais-kristillisestä historiasta, yhtä tarkkoja "tietoja" ei jehovilta löydy! Nämä uhraussäännöt, joita varhaisessa juutalaisuudessa opetettiin, eivät ole peräisin kristillisestä perinteestä. Näitä asioita jehovissa ei tunneta, ei juutalaisuuden historiaa, ei Raamatun historiaa, ei kristinuskon historiaa ei edes oman liikkeen alle satavuotiasta pieleenmenneiden ennustusten historiaa! Verensiirroista jehovilla ei ole mitään käsitystä. Ameriikkalaista Totuutta!

Lue lisää

Kun ei ymmärrä, mitä raamatunkohdat ovat historiallisesti tarkoittaneet ja mikä niiden tarkoitus ja ajatus on ollut omana aikanaan, ei osaa niitä soveltaa nykyaikaankaan, vaan päätyy varmasti pöpelikköön Jehovan todistajien järjestön tapaan.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Jehovat höpöttävät maailmanlopuistaan viikon tarkkuudella, mutta jos jehovalta kysyy jotakin hyvin yleistä juutalais-kristillisestä historiasta, yhtä tarkkoja "tietoja" ei jehovilta löydy! Nämä uhraussäännöt, joita varhaisessa juutalaisuudessa opetettiin, eivät ole peräisin kristillisestä perinteestä. Näitä asioita jehovissa ei tunneta, ei juutalaisuuden historiaa, ei Raamatun historiaa, ei kristinuskon historiaa ei edes oman liikkeen alle satavuotiasta pieleenmenneiden ennustusten historiaa! Verensiirroista jehovilla ei ole mitään käsitystä. Ameriikkalaista Totuutta!

Lue lisää

Raamatun pariin

Anonyymi00004 kirjoitti:

Kun ei ymmärrä, mitä raamatunkohdat ovat historiallisesti tarkoittaneet ja mikä niiden tarkoitus ja ajatus on ollut omana aikanaan, ei osaa niitä soveltaa nykyaikaankaan, vaan päätyy varmasti pöpelikköön Jehovan todistajien järjestön tapaan.

Lue lisää

Soopaa

Mitä "oppikysymyksiä" nyt raamatun saduista muka voisi löytyä. HOHOOO. jt Peräilmaoppi on kyllä hyvin raamatun mukainen.

kookoo5 kirjoitti:

Mitä "oppikysymyksiä" nyt raamatun saduista muka voisi löytyä. HOHOOO. jt Peräilmaoppi on kyllä hyvin raamatun mukainen.

Raamattua voi silti tutkia tieteen menetelmin, kuten peräilmaakin.

Soopaa

Nykyään omaa verta saa käyttää hoitotoimenpiteissä.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Nykyään omaa verta saa käyttää hoitotoimenpiteissä.

Tämäkin tuomittiin aiemmin suorasanaisesti Jumalan lain vastaisena toimintana. Muuttiko Jumala lakiaan vai erehtyikö järjestö siitä, mitä Jumalan laki tarkoittaa?

Anonyymi00007 kirjoitti:

Tämäkin tuomittiin aiemmin suorasanaisesti Jumalan lain vastaisena toimintana. Muuttiko Jumala lakiaan vai erehtyikö järjestö siitä, mitä Jumalan laki tarkoittaa?

Siinä näkee, että VT ei ole luottamista.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Tämäkin tuomittiin aiemmin suorasanaisesti Jumalan lain vastaisena toimintana. Muuttiko Jumala lakiaan vai erehtyikö järjestö siitä, mitä Jumalan laki tarkoittaa?

JT ovat äärikonservatiiveja.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Siinä näkee, että VT ei ole luottamista.

Ei tosiaankaan ole luottamista. Virheiden sattuessa järjestö ei myöskään koskaan pyydä anteeksi aiheuttamaansa vahinkoa, vaan esittää oppimuutoksen "tarkennuksena", joka todistajien tulee niellä ilman vastalauseita.

Ei ihan kansakoulupohjalta. Lahkon perustajalla oli tutkinto juridiikasta. Veriopin kehittäjillä oli vähäisempi koulutus. Franz oli lukenut hiukan teologiaa.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Ei ihan kansakoulupohjalta. Lahkon perustajalla oli tutkinto juridiikasta. Veriopin kehittäjillä oli vähäisempi koulutus. Franz oli lukenut hiukan teologiaa.

Mitään oikeita asiantuntijoita he eivät kuitenkaan ole olleet. Itseluottamusta ja röyhkeyttä on kyllä ollut senkin edestä.

Vartiotornitekoäly siinä taas.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Vartiotornitekoäly siinä taas.

Ota lääkkeet ajallaan

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ota lääkkeet ajallaan

Millaisia lääkkeitä sinä otat? Vai pitäisikö sinua robotti vähän säätää?

Sapatin pyhyys oli suurempi asia kuin verikielto, joka oli ruokasäädös. Silti sapatin pyhyyskin jousti, kun ihmisen tai jopa eläimen hyvinvointi sitä vaati.

Jehovalaiset eivät ymmärrä Raamattua, vaan tekevät orjallisesti niin kuin heidän lahkonsa vaatii, ja muuttavat "omaa" näkemystään heti kun niin käsketään. Vain vähän aikaa sitten oman veren tallettaminen leikkausta varten tuomittiin Jumalan lain vastaisena toimintana, nyt se sallitaan. Tuollainen on kyllä häpeämätöntä Jumalan lain halpana pitämistä ja hänen puolestaan puhumista. Aiemmin kiellettiin kaikki veren osat, nyt monet niistä sallitaan.

Olisi hauska nähdä jeppulan takinkääntö ja kuulla kootut selitykset, jos veren lääketieteellinen käyttö sallittaisiin kokonaan, eikä vain osittain kuten nyt.

"Mutta mielestäsi kuitenkin laki veren pyhyydestä muuttuisi vapaaehtoiseksi aina kun tarvetta ilmenisi?"

Veri ei ollut pyhää, mutta sen syömistä normaalisti vältettiin. Ei tätä henkensä kaupalla silti tarvinnut tehdä. Eräs poikkeus oli itsestään kuolleen syöminen, josta ei tullut rangaistusta, vain puhdistautumisen velvoite. Itsestään kuollutta syötäessä tulee syödyksi myös eläimen veri, koska verenlasku ei enää onnistu.

Itsestään kuollutta tuskin syötiin muuten kuin tosi tarpeeseen ja parempien vaihtoehtojen puutteessa. Tämän sai kuitenkin rangaistuksetta tehdä, mikä osoittaa, että ihmisen ravitseminen meni veren karttamisen edelle, jos nämä asiat joutuivat vastakkain.

Normaalisti eläimen veri kuitenkin laskettiin teurastettaessa maahan, eli verta ei syöty lihan mukana eikä muullakaan tavalla. Tavanomaisessa teurastustilanteessa tämän pystyi tekemään eikä asia ollut ongelma.

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Mutta mielestäsi kuitenkin laki veren pyhyydestä muuttuisi vapaaehtoiseksi aina kun tarvetta ilmenisi?"

Veri ei ollut pyhää, mutta sen syömistä normaalisti vältettiin. Ei tätä henkensä kaupalla silti tarvinnut tehdä. Eräs poikkeus oli itsestään kuolleen syöminen, josta ei tullut rangaistusta, vain puhdistautumisen velvoite. Itsestään kuollutta syötäessä tulee syödyksi myös eläimen veri, koska verenlasku ei enää onnistu.

Itsestään kuollutta tuskin syötiin muuten kuin tosi tarpeeseen ja parempien vaihtoehtojen puutteessa. Tämän sai kuitenkin rangaistuksetta tehdä, mikä osoittaa, että ihmisen ravitseminen meni veren karttamisen edelle, jos nämä asiat joutuivat vastakkain.

Normaalisti eläimen veri kuitenkin laskettiin teurastettaessa maahan, eli verta ei syöty lihan mukana eikä muullakaan tavalla. Tavanomaisessa teurastustilanteessa tämän pystyi tekemään eikä asia ollut ongelma.

Lue lisää

> Veri ei ollut pyhää, mutta sen syömistä normaalisti vältettiin. Ei tätä henkensä kaupalla silti tarvinnut tehdä >

Niin no, kyllä kannattikin välttää, koska veren syömisestä menetti henkensä (3.Moos.17:12,14). Kyllä se silloin on "henkensä kaupalla" tekemistä.

> poikkeus oli itsestään kuolleen syöminen, josta ei tullut rangaistusta, vain puhdistautumisen velvoite >

Paitsi veren syömisen, Jumala oli kieltänyt lihan syömisen verineen jo Nooalta ja toisti kiellon israelilaisille. Raadellun eläimen syöminen oli Lain mukaan sallittu muille paitsi Israelin kansaan kuuluvalle. Israelilaisilla oli lupa myydä raadeltu tai kuolleena löydetty eläin kansaan kuulumattomalle (muukalainen) ja nämä saivat käyttää sellaisen eläimen ravinnokseen, mutta israelilainen ei sitä saanut tehdä (5.Moos.14:21). Verta ei muukalainenkaan saanut Israelin alueella syödä (3.Moos.17:10).

Tahallinen ja vakavaksi luokiteltu Jumalan käskyjen rikkominen johti pahimmillaan israelilaisen kuolemaan Jumalan tuomiovaateen mukaisesti. Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25).

> Itsestään kuollutta tuskin syötiin muuten kuin tosi tarpeeseen ja parempien vaihtoehtojen puutteessa >

Muukalaisilla oli tämäkin vaihtoehto, israelilaisilla tahallinen, veriseksi luokitellun lihan syöminen oli kielletty kuoleman uhalla. Tosin paikallisissa olosuhteissa veripitoinen liha pilaantui tunneissa, joten sellaisen syöminen oli terveysriski muukalaisellekin ja siihen turvauduttiin varmasti hyvin harvoin.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Vartiotornitekoäly siinä taas.

> Vartiotornitekoäly siinä taas >

Loppuiko taaperolta taas lukutaito kesken ja tuli väsy? Tekosyythän ei kriitikolta lopu, kun huomaa oman tietonsa ja ymmärryskykynsä rajoittuneisuuden.

Anonyymi00024 kirjoitti:

> Veri ei ollut pyhää, mutta sen syömistä normaalisti vältettiin. Ei tätä henkensä kaupalla silti tarvinnut tehdä >

Niin no, kyllä kannattikin välttää, koska veren syömisestä menetti henkensä (3.Moos.17:12,14). Kyllä se silloin on "henkensä kaupalla" tekemistä.

> poikkeus oli itsestään kuolleen syöminen, josta ei tullut rangaistusta, vain puhdistautumisen velvoite >

Paitsi veren syömisen, Jumala oli kieltänyt lihan syömisen verineen jo Nooalta ja toisti kiellon israelilaisille. Raadellun eläimen syöminen oli Lain mukaan sallittu muille paitsi Israelin kansaan kuuluvalle. Israelilaisilla oli lupa myydä raadeltu tai kuolleena löydetty eläin kansaan kuulumattomalle (muukalainen) ja nämä saivat käyttää sellaisen eläimen ravinnokseen, mutta israelilainen ei sitä saanut tehdä (5.Moos.14:21). Verta ei muukalainenkaan saanut Israelin alueella syödä (3.Moos.17:10).

Tahallinen ja vakavaksi luokiteltu Jumalan käskyjen rikkominen johti pahimmillaan israelilaisen kuolemaan Jumalan tuomiovaateen mukaisesti. Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25).

> Itsestään kuollutta tuskin syötiin muuten kuin tosi tarpeeseen ja parempien vaihtoehtojen puutteessa >

Muukalaisilla oli tämäkin vaihtoehto, israelilaisilla tahallinen, veriseksi luokitellun lihan syöminen oli kielletty kuoleman uhalla. Tosin paikallisissa olosuhteissa veripitoinen liha pilaantui tunneissa, joten sellaisen syöminen oli terveysriski muukalaisellekin ja siihen turvauduttiin varmasti hyvin harvoin.

Lue lisää

Itsestään kuolleen syömisen kielto oli suositusluontoinen, eikä asiasta tullut rangaistusta. Puhdistautuminen kyllä vaadittiin niin israelilaiselta kuin muukalaisasukkaalta, mutta puhdistautuminen ei ole rangaistus. Huvikseen sitä tuskin kukaan söi, mutta parempien vaihtoehtojen puutteessa niin saattoi tehdä. Veri tulee syödyksi siinä samalla. Ei veri ole Raamatussa mitään myrkkyä, eikä myöskään "pyhää". Sitä ei ollut tapana syödä, mutta asiassa ei tarvinnut mennä kohtuuttomuuksiin. Ravinnon saaminen oli tärkeämpää kuin veren välttäminen, jos nämä joutuivat vastakkain.

Anonyymi00024 kirjoitti:

> Veri ei ollut pyhää, mutta sen syömistä normaalisti vältettiin. Ei tätä henkensä kaupalla silti tarvinnut tehdä >

Niin no, kyllä kannattikin välttää, koska veren syömisestä menetti henkensä (3.Moos.17:12,14). Kyllä se silloin on "henkensä kaupalla" tekemistä.

> poikkeus oli itsestään kuolleen syöminen, josta ei tullut rangaistusta, vain puhdistautumisen velvoite >

Paitsi veren syömisen, Jumala oli kieltänyt lihan syömisen verineen jo Nooalta ja toisti kiellon israelilaisille. Raadellun eläimen syöminen oli Lain mukaan sallittu muille paitsi Israelin kansaan kuuluvalle. Israelilaisilla oli lupa myydä raadeltu tai kuolleena löydetty eläin kansaan kuulumattomalle (muukalainen) ja nämä saivat käyttää sellaisen eläimen ravinnokseen, mutta israelilainen ei sitä saanut tehdä (5.Moos.14:21). Verta ei muukalainenkaan saanut Israelin alueella syödä (3.Moos.17:10).

Tahallinen ja vakavaksi luokiteltu Jumalan käskyjen rikkominen johti pahimmillaan israelilaisen kuolemaan Jumalan tuomiovaateen mukaisesti. Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25).

> Itsestään kuollutta tuskin syötiin muuten kuin tosi tarpeeseen ja parempien vaihtoehtojen puutteessa >

Muukalaisilla oli tämäkin vaihtoehto, israelilaisilla tahallinen, veriseksi luokitellun lihan syöminen oli kielletty kuoleman uhalla. Tosin paikallisissa olosuhteissa veripitoinen liha pilaantui tunneissa, joten sellaisen syöminen oli terveysriski muukalaisellekin ja siihen turvauduttiin varmasti hyvin harvoin.

Lue lisää

"Tosin paikallisissa olosuhteissa veripitoinen liha pilaantui tunneissa"

Ei nyt sentään, eikä varsinkaan aina. Talvella saattoi olla hyvinkin viileää, varsinkin yöllä.

Anonyymi00024 kirjoitti:

> Veri ei ollut pyhää, mutta sen syömistä normaalisti vältettiin. Ei tätä henkensä kaupalla silti tarvinnut tehdä >

Niin no, kyllä kannattikin välttää, koska veren syömisestä menetti henkensä (3.Moos.17:12,14). Kyllä se silloin on "henkensä kaupalla" tekemistä.

> poikkeus oli itsestään kuolleen syöminen, josta ei tullut rangaistusta, vain puhdistautumisen velvoite >

Paitsi veren syömisen, Jumala oli kieltänyt lihan syömisen verineen jo Nooalta ja toisti kiellon israelilaisille. Raadellun eläimen syöminen oli Lain mukaan sallittu muille paitsi Israelin kansaan kuuluvalle. Israelilaisilla oli lupa myydä raadeltu tai kuolleena löydetty eläin kansaan kuulumattomalle (muukalainen) ja nämä saivat käyttää sellaisen eläimen ravinnokseen, mutta israelilainen ei sitä saanut tehdä (5.Moos.14:21). Verta ei muukalainenkaan saanut Israelin alueella syödä (3.Moos.17:10).

Tahallinen ja vakavaksi luokiteltu Jumalan käskyjen rikkominen johti pahimmillaan israelilaisen kuolemaan Jumalan tuomiovaateen mukaisesti. Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25).

> Itsestään kuollutta tuskin syötiin muuten kuin tosi tarpeeseen ja parempien vaihtoehtojen puutteessa >

Muukalaisilla oli tämäkin vaihtoehto, israelilaisilla tahallinen, veriseksi luokitellun lihan syöminen oli kielletty kuoleman uhalla. Tosin paikallisissa olosuhteissa veripitoinen liha pilaantui tunneissa, joten sellaisen syöminen oli terveysriski muukalaisellekin ja siihen turvauduttiin varmasti hyvin harvoin.

Lue lisää

"Tahallinen ja vakavaksi luokiteltu Jumalan käskyjen rikkominen johti pahimmillaan israelilaisen kuolemaan Jumalan tuomiovaateen mukaisesti. Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25)."

Kovasti vaadit tuomiota, mutta Raamatussa ei liene yhtään esimerkkiä siitä, että veren syönnistä olisi langetettu kuolemanrangaistus. Vastaesimerkki sen sijaan löytyy, kun Saulin miehet söivät lihaa verineen eivätkä saaneet rangaistusta, kuolemanrangaistuksesta puhumattakaan.

Itse asiassa Mooseksen laki ei edes määrää veren syömisestä kuolemanrangaistusta, kuten vaikkapa murhasta, vaan veren syönnistä rangaistus oli kansan keskuudesta poistaminen, mikä saattoi toteutua esimerkiksi karkoituksena. Lisäksi vaikka laki olisi määrännyt jostain rangaistuksen, sitä ei välttämättä pantu täytäntöön. Daavidkin selvisi aviorikoksesta ja murhasta ilman kuolemanrangaistusta, vaikka lain mukaan se olisi kuulunut antaa. Mooseksen lakikin vaati tuomioistuimen, jossa lakia luettiin ja sovellettiin, eli lain kirjaimen säätämä rangaistus ei ollut automaatio.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Itsestään kuolleen syömisen kielto oli suositusluontoinen, eikä asiasta tullut rangaistusta. Puhdistautuminen kyllä vaadittiin niin israelilaiselta kuin muukalaisasukkaalta, mutta puhdistautuminen ei ole rangaistus. Huvikseen sitä tuskin kukaan söi, mutta parempien vaihtoehtojen puutteessa niin saattoi tehdä. Veri tulee syödyksi siinä samalla. Ei veri ole Raamatussa mitään myrkkyä, eikä myöskään "pyhää". Sitä ei ollut tapana syödä, mutta asiassa ei tarvinnut mennä kohtuuttomuuksiin. Ravinnon saaminen oli tärkeämpää kuin veren välttäminen, jos nämä joutuivat vastakkain.

Lue lisää

Itse asiassa 3. ja 5. Mooseksen kirjan välillä on sellaisia eroja, että 5. kirja on hieman sallivampi tai vähemmän ankara käsitellessään samoja asioita. Tämä johtunee siitä, että teksti on myöhempää perua, jolloin käsitys laista on hieman pehmentynyt aikaisempaan verrattuna.

Itsestään kuolleen syömisen kohdalla tämä näkyy niin, että 3. Moos. 17:15 ei sinänsä kiellä itsestään kuolleen syömistä sen paremmin israelilaiselta kuin muukalaisasukkaaltakaan, mutta puhdistautuminen vaaditaan molemmilta. 5. Moos. 14:21 sen sijaan suhtautuu jopa suopeasti siihen, että itsestään kuolleen eläimen sai antaa muukalaisasukkaalle tai myydä vierasmaalaiselle, eikä puhdistautumista mainita.

Anonyymi00028 kirjoitti:

"Tahallinen ja vakavaksi luokiteltu Jumalan käskyjen rikkominen johti pahimmillaan israelilaisen kuolemaan Jumalan tuomiovaateen mukaisesti. Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25)."

Kovasti vaadit tuomiota, mutta Raamatussa ei liene yhtään esimerkkiä siitä, että veren syönnistä olisi langetettu kuolemanrangaistus. Vastaesimerkki sen sijaan löytyy, kun Saulin miehet söivät lihaa verineen eivätkä saaneet rangaistusta, kuolemanrangaistuksesta puhumattakaan.

Itse asiassa Mooseksen laki ei edes määrää veren syömisestä kuolemanrangaistusta, kuten vaikkapa murhasta, vaan veren syönnistä rangaistus oli kansan keskuudesta poistaminen, mikä saattoi toteutua esimerkiksi karkoituksena. Lisäksi vaikka laki olisi määrännyt jostain rangaistuksen, sitä ei välttämättä pantu täytäntöön. Daavidkin selvisi aviorikoksesta ja murhasta ilman kuolemanrangaistusta, vaikka lain mukaan se olisi kuulunut antaa. Mooseksen lakikin vaati tuomioistuimen, jossa lakia luettiin ja sovellettiin, eli lain kirjaimen säätämä rangaistus ei ollut automaatio.

Lue lisää

"Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25)."

Jos tuon viittaamasi raamatunkohdan katsoo, niin ei se vaikuta mitenkään erityisen vakavalta tai ankaralta. Erityisesti jae 25 "Pidättykää nauttimasta verta; silloin te menettelette Herran käskyn mukaisesti ja te ja teidän jälkeläisenne menestytte." Siis menestys itselle ja jälkeläisille oli palkkana käskyn noudattamisesta. Ei tuo sovi siihen kuvaan, että kyseessä olisi jokin kuoleman uhalla ylläpidetty ja valvottu kielto.

Anonyymi00027 kirjoitti:

"Tosin paikallisissa olosuhteissa veripitoinen liha pilaantui tunneissa"

Ei nyt sentään, eikä varsinkaan aina. Talvella saattoi olla hyvinkin viileää, varsinkin yöllä.

Lue lisää

> Talvella saattoi olla hyvinkin viileää, varsinkin yöllä,>

Eli etsivätkö israelilaiset raatoja talvisin yöllä pimeässä?

Ensinnäkään israelilaiset eivät nähneet nälkää jotta olisivat joutuneet turvautumaan epäpuhtaisiin tai mahdollisesti pilaantuneisiin ruokiin. Toisekseen raatojen syöminen oli Israelin kansaan kuuluvalta kiellettyä. "Ette saa syödä kuolleena löydettyä eläintä" (5.Moos.14:21). Käskyssä ei ollut lisäystä "paitsi jos".

Jumala toisti Israelille sanat, jotka oli sanonut satoja vuosia aiemmin Nooalle:

" Lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä" (1.Moos.9:4). Nooalle.

"Älä vain syö verta, sillä veri on elämä, etkä saa syödä elämää lihan kanssa" (5.Moos.12:23). Israelille.

Tämä ei ollut mikään suositus, vaan kielto. Ja Jumalan määräysten rikkomisesta rangaistiin ankarasti:

"Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, MISSÄ MUODOSSA TAHANSA, minä poistan hänet kansansa keskuudesta" (3.Moos.17:10).

Anonyymi00028 kirjoitti:

"Tahallinen ja vakavaksi luokiteltu Jumalan käskyjen rikkominen johti pahimmillaan israelilaisen kuolemaan Jumalan tuomiovaateen mukaisesti. Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25)."

Kovasti vaadit tuomiota, mutta Raamatussa ei liene yhtään esimerkkiä siitä, että veren syönnistä olisi langetettu kuolemanrangaistus. Vastaesimerkki sen sijaan löytyy, kun Saulin miehet söivät lihaa verineen eivätkä saaneet rangaistusta, kuolemanrangaistuksesta puhumattakaan.

Itse asiassa Mooseksen laki ei edes määrää veren syömisestä kuolemanrangaistusta, kuten vaikkapa murhasta, vaan veren syönnistä rangaistus oli kansan keskuudesta poistaminen, mikä saattoi toteutua esimerkiksi karkoituksena. Lisäksi vaikka laki olisi määrännyt jostain rangaistuksen, sitä ei välttämättä pantu täytäntöön. Daavidkin selvisi aviorikoksesta ja murhasta ilman kuolemanrangaistusta, vaikka lain mukaan se olisi kuulunut antaa. Mooseksen lakikin vaati tuomioistuimen, jossa lakia luettiin ja sovellettiin, eli lain kirjaimen säätämä rangaistus ei ollut automaatio.

Lue lisää

> Kovasti vaadit tuomiota >

En minä vaadi vaan kyse on Jumalan asettamasta laista rangaistuksineen.

> Raamatussa ei liene yhtään esimerkkiä siitä, että veren syönnistä olisi langetettu kuolemanrangaistus >

Ei Raamattu olekaan mikään teloituspöytäkirja. Voi olla, että pelote oli riittävä, ettei kuolemanrangaistusta veren syömisestä tarvinnut toteuttaa. Joka tapauksessa Jumalan kanta veren syömiseen tuli jokaiselle selväksi.

> Saulin miehet söivät lihaa verineen eivätkä saaneet rangaistusta >

Missä niin lukee? Raamattu sanoo tilanteesta:

" Jotkut menivät kertomaan Saulille: "Miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa". Saul vastasi: "Te olette tehneet pahan rikkomuksen - - - Menkää joka puolelle miesten luo - - - silloin he eivät syö veristä lihaa eivätkä riko Herran käskyä".

Tekstissä ei sanota, etteivät miehet olisi saaneet Lain mukaista rangaistusta. Ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä omien luulojen pohjalta.

> Itse asiassa Mooseksen laki ei edes määrää veren syömisestä kuolemanrangaistusta, kuten vaikkapa murhasta, vaan veren syönnistä rangaistus oli kansan keskuudesta poistaminen >

"Kansan keskuudesta poistaminen" on yhden suomalaisen raamatunkäännöksen (KR92) tapa esittää asia. KR38 käyttää ilmaisua "hävitettäköön" tai "hävitettäköön kansastansa". KJV käyttää ilmausta "cut off", joka tarkoittaa pois leikkaamista. Vetoaminen KR92:n lievempään ilmaisuun ei poista sitä tosiasiaa, että veren syöminen on Jumalaa palvovilta jyrkästi kielletty ja rangaistus oli ankara.

> Lisäksi vaikka laki olisi määrännyt jostain rangaistuksen, sitä ei välttämättä pantu täytäntöön. Daavidkin selvisi aviorikoksesta ja murhasta ilman kuolemanrangaistusta >

Näytät mieltynyt etsimään esimerkkejä, joissa Jumala on osoittanut armoa yksittäisille palvojilleen yksittäisissä tapauksissa. Tapaukset olivat harvinaisia ja niihin liittyi aina joku opetus ja syy, miksi armoa osoitettiin. Oletatko, että omalla kohdallasi - tai jonkun toisen kohdalla - Jumalan lakien ja määräysten vastaisesti toimiminen edellyttäisi Jumalan armoa ja selviäisit asiasta pään silittelyllä? Kova on luotto ja usko tuolta pohjalta.

> Mooseksen lakikin vaati tuomioistuimen, jossa lakia luettiin ja sovellettiin, eli lain kirjaimen säätämä rangaistus ei ollut automaatio >

Tekeekö tämän asian ymmärtäminen olosi itsevarmemmaksi? Eikö olisi parempi olla joutumatta testaamaan, onko rangaistus automaatio vai ei? Siihen auttaa huomattavasti se, että noudattaa Jumalan lakeja ja ohjeistusta.

Anonyymi00032 kirjoitti:

"Veren syöminen tai tahallinen veriseksi lihaksi luokitellun tuotteen syöminen oli tällainen vakava synti (5.Moos.12:23-25)."

Jos tuon viittaamasi raamatunkohdan katsoo, niin ei se vaikuta mitenkään erityisen vakavalta tai ankaralta. Erityisesti jae 25 "Pidättykää nauttimasta verta; silloin te menettelette Herran käskyn mukaisesti ja te ja teidän jälkeläisenne menestytte." Siis menestys itselle ja jälkeläisille oli palkkana käskyn noudattamisesta. Ei tuo sovi siihen kuvaan, että kyseessä olisi jokin kuoleman uhalla ylläpidetty ja valvottu kielto.

Lue lisää

> Jos tuon viittaamasi raamatunkohdan katsoo, niin ei se vaikuta mitenkään erityisen vakavalta tai ankaralta >

Ota huomioon, että Jumala otti Israelin liittosuhteeseen myönteisellä asenteella, odottaen kansan olevan uskollinen. Olisi ollut aika karua ilmoittaa joka käänteessä, että "JOS ETTE TOTTELE, MINÄ TAPAN TEIDÄT".

Tietysti jos käänteisesti tuonkin lauseen ajattelee, niin siinä sanotaan että " jos syötte verta, silloin rikotte Herran käskyä ja silloin te ja teidän jälkeläisenne menehdytte".

> Ei tuo sovi siihen kuvaan, että kyseessä olisi jokin kuoleman uhalla ylläpidetty ja valvottu kielto >

Kyllä tuosta ihan normiälyllä varustettu ihminen ymmärtää, mistä on kysymys. Kun vielä on aiemmin esitetty, mitä toiveen vastaisesti toimimisesta on säädetty, niin vielä enemmän ymmärtää. Siis vaatiihan se siis normiälyn.

"Jumala on luvannut palkita ne, jotka ovat uskollisia Hänelle. Palkintoa ei ole luvattu siitä, että suojelee ihmiselämää Jumalan lakien vastaisesti."

Jos oli aikoinaan sitä mieltä, että elinsiirto ei tarkoita uskottomuutta Jumalalle, vaikka järjestö niin väittikin, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia sääntöjä, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Jos oli aikoinaan sitä mieltä, että veren fraktioita voi käyttää lääketieteellisenä hoitomuotona eikä se tarkoita uskottomuutta Jumalalle, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia sääntöjä, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Jos oli hetki sitten sitä mieltä, että omaa verta voi käyttää lääketieteellisenä hoitomuotona eikä se tarkoita uskottomuutta Jumalle, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia oppeja, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Kun me kerromme sinulle täällä ties kuinka monetta vuotta, että verensiirto ei tarkoita uskottomuutta Jumalalle, niin osaatkohan laskea todennäköisyyksistä, kumpi on uskollinen Jumalalle ja kumpi levittää epäraamatullisia oppeja, jotka aiheuttavat turhia kuolemia ja verivelan taakan myös sinulle?

Anonyymi00034 kirjoitti:

> Kovasti vaadit tuomiota >

En minä vaadi vaan kyse on Jumalan asettamasta laista rangaistuksineen.

> Raamatussa ei liene yhtään esimerkkiä siitä, että veren syönnistä olisi langetettu kuolemanrangaistus >

Ei Raamattu olekaan mikään teloituspöytäkirja. Voi olla, että pelote oli riittävä, ettei kuolemanrangaistusta veren syömisestä tarvinnut toteuttaa. Joka tapauksessa Jumalan kanta veren syömiseen tuli jokaiselle selväksi.

> Saulin miehet söivät lihaa verineen eivätkä saaneet rangaistusta >

Missä niin lukee? Raamattu sanoo tilanteesta:

" Jotkut menivät kertomaan Saulille: "Miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa". Saul vastasi: "Te olette tehneet pahan rikkomuksen - - - Menkää joka puolelle miesten luo - - - silloin he eivät syö veristä lihaa eivätkä riko Herran käskyä".

Tekstissä ei sanota, etteivät miehet olisi saaneet Lain mukaista rangaistusta. Ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä omien luulojen pohjalta.

> Itse asiassa Mooseksen laki ei edes määrää veren syömisestä kuolemanrangaistusta, kuten vaikkapa murhasta, vaan veren syönnistä rangaistus oli kansan keskuudesta poistaminen >

"Kansan keskuudesta poistaminen" on yhden suomalaisen raamatunkäännöksen (KR92) tapa esittää asia. KR38 käyttää ilmaisua "hävitettäköön" tai "hävitettäköön kansastansa". KJV käyttää ilmausta "cut off", joka tarkoittaa pois leikkaamista. Vetoaminen KR92:n lievempään ilmaisuun ei poista sitä tosiasiaa, että veren syöminen on Jumalaa palvovilta jyrkästi kielletty ja rangaistus oli ankara.

> Lisäksi vaikka laki olisi määrännyt jostain rangaistuksen, sitä ei välttämättä pantu täytäntöön. Daavidkin selvisi aviorikoksesta ja murhasta ilman kuolemanrangaistusta >

Näytät mieltynyt etsimään esimerkkejä, joissa Jumala on osoittanut armoa yksittäisille palvojilleen yksittäisissä tapauksissa. Tapaukset olivat harvinaisia ja niihin liittyi aina joku opetus ja syy, miksi armoa osoitettiin. Oletatko, että omalla kohdallasi - tai jonkun toisen kohdalla - Jumalan lakien ja määräysten vastaisesti toimiminen edellyttäisi Jumalan armoa ja selviäisit asiasta pään silittelyllä? Kova on luotto ja usko tuolta pohjalta.

> Mooseksen lakikin vaati tuomioistuimen, jossa lakia luettiin ja sovellettiin, eli lain kirjaimen säätämä rangaistus ei ollut automaatio >

Tekeekö tämän asian ymmärtäminen olosi itsevarmemmaksi? Eikö olisi parempi olla joutumatta testaamaan, onko rangaistus automaatio vai ei? Siihen auttaa huomattavasti se, että noudattaa Jumalan lakeja ja ohjeistusta.

Lue lisää

Oletko tosiaan sitä mieltä, että ihminen pitäisi tappaa - tai olisi Mooseksen lain alaisuudessa pitänyt tappaa - siksi, että hän syö verta? Myös silloin, kun hän tekee sen tilanteessa, jossa muutakaan ruokaa ei ole?

Arvomaailmasi on kammottava. Onneksi sinä et päätä, etkä päättänyt tuolloin, miten Mooseksen lakia tulkitaan ja sovelletaan.

Anonyymi00033 kirjoitti:

> Talvella saattoi olla hyvinkin viileää, varsinkin yöllä,>

Eli etsivätkö israelilaiset raatoja talvisin yöllä pimeässä?

Ensinnäkään israelilaiset eivät nähneet nälkää jotta olisivat joutuneet turvautumaan epäpuhtaisiin tai mahdollisesti pilaantuneisiin ruokiin. Toisekseen raatojen syöminen oli Israelin kansaan kuuluvalta kiellettyä. "Ette saa syödä kuolleena löydettyä eläintä" (5.Moos.14:21). Käskyssä ei ollut lisäystä "paitsi jos".

Jumala toisti Israelille sanat, jotka oli sanonut satoja vuosia aiemmin Nooalle:

" Lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä" (1.Moos.9:4). Nooalle.

"Älä vain syö verta, sillä veri on elämä, etkä saa syödä elämää lihan kanssa" (5.Moos.12:23). Israelille.

Tämä ei ollut mikään suositus, vaan kielto. Ja Jumalan määräysten rikkomisesta rangaistiin ankarasti:

"Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, MISSÄ MUODOSSA TAHANSA, minä poistan hänet kansansa keskuudesta" (3.Moos.17:10).

Lue lisää

Itsestään kuolleen syöminen tuli ehkä todennäköisimmin kysymykseen esimerkiksi tilanteessa, jossa karjaeläin kuoli itsekseen, eikä tätä heti huomattu.

3. Moos. 11:39 Jos joku koskettaa sellaista itsestään kuollutta eläintä, jonka lihaa muuten saa syödä, hän on epäpuhdas iltaan saakka.
40 Jos joku syö tällaisen eläimen raatoa, hänen on pestävä vaatteensa ja oltava epäpuhdas iltaan saakka. Sama määräys koskee sitä, joka kantaa raadon pois.

Eihän tuosta mitään rangaistusta tullut. Syömisestä tuli saastaiseksi, mutta ei sen enempää kuin ruhon käsittelystäkään.

Käsky oli huomaavainen israelilaisia kohtaan. Jos ravinnosta oli tiukkaa, itsestään kuolleen eläimen saattoi syödä, vaikka siitä tulikin saastaiseksi, eikä ruohoa tarvinnut heittää pois. Jos ruokaa oli muutenkin tarpeeksi, itsestään kuollutta tuskin syötiin.

Anonyymi00033 kirjoitti:

> Talvella saattoi olla hyvinkin viileää, varsinkin yöllä,>

Eli etsivätkö israelilaiset raatoja talvisin yöllä pimeässä?

Ensinnäkään israelilaiset eivät nähneet nälkää jotta olisivat joutuneet turvautumaan epäpuhtaisiin tai mahdollisesti pilaantuneisiin ruokiin. Toisekseen raatojen syöminen oli Israelin kansaan kuuluvalta kiellettyä. "Ette saa syödä kuolleena löydettyä eläintä" (5.Moos.14:21). Käskyssä ei ollut lisäystä "paitsi jos".

Jumala toisti Israelille sanat, jotka oli sanonut satoja vuosia aiemmin Nooalle:

" Lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä" (1.Moos.9:4). Nooalle.

"Älä vain syö verta, sillä veri on elämä, etkä saa syödä elämää lihan kanssa" (5.Moos.12:23). Israelille.

Tämä ei ollut mikään suositus, vaan kielto. Ja Jumalan määräysten rikkomisesta rangaistiin ankarasti:

"Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, MISSÄ MUODOSSA TAHANSA, minä poistan hänet kansansa keskuudesta" (3.Moos.17:10).

Lue lisää

" Lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä" (1.Moos.9:4). Nooalle.

"Älä vain syö verta, sillä veri on elämä, etkä saa syödä elämää lihan kanssa" (5.Moos.12:23).

Jos lihassa on elämänvoimaa jäljellä, silloin sen kantaja on vielä elossa.

On viitteitä siitä, että aikoinaan eläimestä saatettiin leikata jalka tai joku palanen ja jättää se eloon, ettei liha pilaantuisi. Ensimmäinen jae koskenee juurikin tällaista tilannetta.

Jälkimmäinen taas, jos koskee Israelin kansaa, ei koske Jehovan todistajia.
Lisäksi esim kaikki muut huomiot joita aloituksessa on jo tehty.

Anonyymi00035 kirjoitti:

> Jos tuon viittaamasi raamatunkohdan katsoo, niin ei se vaikuta mitenkään erityisen vakavalta tai ankaralta >

Ota huomioon, että Jumala otti Israelin liittosuhteeseen myönteisellä asenteella, odottaen kansan olevan uskollinen. Olisi ollut aika karua ilmoittaa joka käänteessä, että "JOS ETTE TOTTELE, MINÄ TAPAN TEIDÄT".

Tietysti jos käänteisesti tuonkin lauseen ajattelee, niin siinä sanotaan että " jos syötte verta, silloin rikotte Herran käskyä ja silloin te ja teidän jälkeläisenne menehdytte".

> Ei tuo sovi siihen kuvaan, että kyseessä olisi jokin kuoleman uhalla ylläpidetty ja valvottu kielto >

Kyllä tuosta ihan normiälyllä varustettu ihminen ymmärtää, mistä on kysymys. Kun vielä on aiemmin esitetty, mitä toiveen vastaisesti toimimisesta on säädetty, niin vielä enemmän ymmärtää. Siis vaatiihan se siis normiälyn.

Lue lisää

"Kyllä tuosta ihan normiälyllä varustettu ihminen ymmärtää, mistä on kysymys."

Älysi vaikuttaa tavanomaiselta, mutta ajatusmaailmasi on kyllä kaikkea muuta kuin normaali. Vaadit todella jyrkkää, äärimmäistä ja suorastaan julmaa tulkintaa Mooseksen laista, missä joustoa ei ole edes hätätilanteissa. Asian tekee hieman surkuhupaisaksi se, ettet itse pidä Mooseksen lakia noudatettavana, vaan neuvot norsunluutornistasi käsin, miten Mooseksen lakia olisi tuolloin pitänyt noudattaa, noudattamatta sitä itse. Tulee mieleen Jeesuksen sanat "Voi teitäkin, lainopettajat! Te panette ihmisten harteille taakkoja, jotka ovat raskaita kantaa, mutta itse ette kajoa niihin edes yhdellä sormella." (Luuk. 11:46)

Anonyymi00034 kirjoitti:

> Kovasti vaadit tuomiota >

En minä vaadi vaan kyse on Jumalan asettamasta laista rangaistuksineen.

> Raamatussa ei liene yhtään esimerkkiä siitä, että veren syönnistä olisi langetettu kuolemanrangaistus >

Ei Raamattu olekaan mikään teloituspöytäkirja. Voi olla, että pelote oli riittävä, ettei kuolemanrangaistusta veren syömisestä tarvinnut toteuttaa. Joka tapauksessa Jumalan kanta veren syömiseen tuli jokaiselle selväksi.

> Saulin miehet söivät lihaa verineen eivätkä saaneet rangaistusta >

Missä niin lukee? Raamattu sanoo tilanteesta:

" Jotkut menivät kertomaan Saulille: "Miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa". Saul vastasi: "Te olette tehneet pahan rikkomuksen - - - Menkää joka puolelle miesten luo - - - silloin he eivät syö veristä lihaa eivätkä riko Herran käskyä".

Tekstissä ei sanota, etteivät miehet olisi saaneet Lain mukaista rangaistusta. Ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä omien luulojen pohjalta.

> Itse asiassa Mooseksen laki ei edes määrää veren syömisestä kuolemanrangaistusta, kuten vaikkapa murhasta, vaan veren syönnistä rangaistus oli kansan keskuudesta poistaminen >

"Kansan keskuudesta poistaminen" on yhden suomalaisen raamatunkäännöksen (KR92) tapa esittää asia. KR38 käyttää ilmaisua "hävitettäköön" tai "hävitettäköön kansastansa". KJV käyttää ilmausta "cut off", joka tarkoittaa pois leikkaamista. Vetoaminen KR92:n lievempään ilmaisuun ei poista sitä tosiasiaa, että veren syöminen on Jumalaa palvovilta jyrkästi kielletty ja rangaistus oli ankara.

> Lisäksi vaikka laki olisi määrännyt jostain rangaistuksen, sitä ei välttämättä pantu täytäntöön. Daavidkin selvisi aviorikoksesta ja murhasta ilman kuolemanrangaistusta >

Näytät mieltynyt etsimään esimerkkejä, joissa Jumala on osoittanut armoa yksittäisille palvojilleen yksittäisissä tapauksissa. Tapaukset olivat harvinaisia ja niihin liittyi aina joku opetus ja syy, miksi armoa osoitettiin. Oletatko, että omalla kohdallasi - tai jonkun toisen kohdalla - Jumalan lakien ja määräysten vastaisesti toimiminen edellyttäisi Jumalan armoa ja selviäisit asiasta pään silittelyllä? Kova on luotto ja usko tuolta pohjalta.

> Mooseksen lakikin vaati tuomioistuimen, jossa lakia luettiin ja sovellettiin, eli lain kirjaimen säätämä rangaistus ei ollut automaatio >

Tekeekö tämän asian ymmärtäminen olosi itsevarmemmaksi? Eikö olisi parempi olla joutumatta testaamaan, onko rangaistus automaatio vai ei? Siihen auttaa huomattavasti se, että noudattaa Jumalan lakeja ja ohjeistusta.

Lue lisää

"Näytät mieltynyt etsimään esimerkkejä, joissa Jumala on osoittanut armoa yksittäisille palvojilleen yksittäisissä tapauksissa."

Jos Mooseksen lakia olisi ollut tarkoitus soveltaa niin, että säädetty rangaistus täytyy aina panna täytäntöön, edes Jumala ei olisi voinut perua Daavidin kuolemantuomiota, koska silloin hän olisi rikkonut omia periaatteitaan. Daavidin tapaus on esimerkki siitä, ettei lain vaatimaa rangaistusta välttämättä toteutettu. Jos Daavid selvisi aviorikoksesta ja murhasta ilman kuolemanrangaistusta, on aika vaikea kuvitella, että veren syömisestä olisi ketään teloitettu. Lieneekö tullut mitään rangaistusta, varsinkin jos lieventäviä asianhaaroja oli. Itsestään kuolleen tai esimerkiksi sianlihan syömisestä ei edes laissa määrätty rangaistusta.

Anonyymi00033 kirjoitti:

> Talvella saattoi olla hyvinkin viileää, varsinkin yöllä,>

Eli etsivätkö israelilaiset raatoja talvisin yöllä pimeässä?

Ensinnäkään israelilaiset eivät nähneet nälkää jotta olisivat joutuneet turvautumaan epäpuhtaisiin tai mahdollisesti pilaantuneisiin ruokiin. Toisekseen raatojen syöminen oli Israelin kansaan kuuluvalta kiellettyä. "Ette saa syödä kuolleena löydettyä eläintä" (5.Moos.14:21). Käskyssä ei ollut lisäystä "paitsi jos".

Jumala toisti Israelille sanat, jotka oli sanonut satoja vuosia aiemmin Nooalle:

" Lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä" (1.Moos.9:4). Nooalle.

"Älä vain syö verta, sillä veri on elämä, etkä saa syödä elämää lihan kanssa" (5.Moos.12:23). Israelille.

Tämä ei ollut mikään suositus, vaan kielto. Ja Jumalan määräysten rikkomisesta rangaistiin ankarasti:

"Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, MISSÄ MUODOSSA TAHANSA, minä poistan hänet kansansa keskuudesta" (3.Moos.17:10).

Lue lisää

"Ensinnäkään israelilaiset eivät nähneet nälkää jotta olisivat joutuneet turvautumaan epäpuhtaisiin tai mahdollisesti pilaantuneisiin ruokiin."

Lain pitää soveltua kaikenlaisiin tilanteisiin, joissa sitten voidaan tulkita ottaen lain henki ja mahdolliset lieventävät asianhaarat huomioon. Ei voi vedota siihen, etteivät israelilaiset olisi nähneet nälkää, eikä tuo Raamatun kertomuksen valossa edes pitäisi paikkaansa, vaan kyllä nälkä koetteli myös monia israelilaisia.

"Toisekseen raatojen syöminen oli Israelin kansaan kuuluvalta kiellettyä. "Ette saa syödä kuolleena löydettyä eläintä" (5.Moos.14:21). Käskyssä ei ollut lisäystä "paitsi jos"."

Tämä "paitsi jos" tulee lain tulkinnassa. Eli kielto oli olemassa, mutta siitä saatettiin joissain tilanteissa poiketa.

Anonyymi00039 kirjoitti:

" Lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä" (1.Moos.9:4). Nooalle.

"Älä vain syö verta, sillä veri on elämä, etkä saa syödä elämää lihan kanssa" (5.Moos.12:23).

Jos lihassa on elämänvoimaa jäljellä, silloin sen kantaja on vielä elossa.

On viitteitä siitä, että aikoinaan eläimestä saatettiin leikata jalka tai joku palanen ja jättää se eloon, ettei liha pilaantuisi. Ensimmäinen jae koskenee juurikin tällaista tilannetta.

Jälkimmäinen taas, jos koskee Israelin kansaa, ei koske Jehovan todistajia.
Lisäksi esim kaikki muut huomiot joita aloituksessa on jo tehty.

Lue lisää

§ Nooan jälkeläisiä koskevia käskyjä luettelevassa baraitassa (56a) kerrotaan rabbi Ḥanina ben Gamlielin sanovan: Nooan jälkeläisiä koskee myös kielto nauttia elävän eläimen verta. Viisaat opettivat baraitassa: Jae ”Mutta lihaa, jossa on sen sielu – eli sen veri – ette saa syödä” (1. Moos. 9:4) tarkoittaa kieltoa syödä elävästä eläimestä irrotettua raajaa. Rabbi Ḥanina ben Gamliel sanoo: Kyseinen jae kieltää myös elävän eläimen veren nauttimisen. [Sanhedrin 59a, Google Translator]

https://www.sefaria.org/Sanhedrin.59a?lang=bi&with=Commentary ConnectionsList&lang2=en

--------------------------------------------
Rashi on Genesis 9:4:
Google Translator:

LIHA SEN SIELUN KANSSA [EI SAA SYÖDÄ] —
Hän kielsi täällä heiltä אבר מן החי syömästä elävästä eläimestä leikattua raajaa, toisin sanoen, että בשר שוshli tarkoittaa yhdessä sen elämää. niin kauan kuin sen elämä on siinä, älkää syökö lihaa.

בנפשו דמו (kirjaimellisesti, sen veri yhdessä sen elämän kanssa) tarkoittaa, kun sen (eläimen) elämä on vielä siinä (veressä).

Näin ollen בשר בנפשו לא תאכלו LIHA NIIN KAUAN KUIN SINÄ ON ELÄMÄÄ ÄLÄ SYÖ, muodostaa kiellon אבר מן החי syödä elävästä raajasta. Ja yhdistämällä בנפשו sanaan דמו, saamme myös lukeman בנפשו דמו לא תאכלו sen VEREN YHDESSÄ ELÄMÄN KANSSA ÄLÄ SYÖ, joka muodostaa kiellon nauttia elävän eläimen verta.

https://www.sefaria.org/Rashi_on_Genesis.9.5.2?lang=bi&with=all&lang2=en

Anonyymi00044 kirjoitti:

§ Nooan jälkeläisiä koskevia käskyjä luettelevassa baraitassa (56a) kerrotaan rabbi Ḥanina ben Gamlielin sanovan: Nooan jälkeläisiä koskee myös kielto nauttia elävän eläimen verta. Viisaat opettivat baraitassa: Jae ”Mutta lihaa, jossa on sen sielu – eli sen veri – ette saa syödä” (1. Moos. 9:4) tarkoittaa kieltoa syödä elävästä eläimestä irrotettua raajaa. Rabbi Ḥanina ben Gamliel sanoo: Kyseinen jae kieltää myös elävän eläimen veren nauttimisen. [Sanhedrin 59a, Google Translator]

https://www.sefaria.org/Sanhedrin.59a?lang=bi&with=Commentary ConnectionsList&lang2=en

--------------------------------------------
Rashi on Genesis 9:4:
Google Translator:

LIHA SEN SIELUN KANSSA [EI SAA SYÖDÄ] —
Hän kielsi täällä heiltä אבר מן החי syömästä elävästä eläimestä leikattua raajaa, toisin sanoen, että בשר שוshli tarkoittaa yhdessä sen elämää. niin kauan kuin sen elämä on siinä, älkää syökö lihaa.

בנפשו דמו (kirjaimellisesti, sen veri yhdessä sen elämän kanssa) tarkoittaa, kun sen (eläimen) elämä on vielä siinä (veressä).

Näin ollen בשר בנפשו לא תאכלו LIHA NIIN KAUAN KUIN SINÄ ON ELÄMÄÄ ÄLÄ SYÖ, muodostaa kiellon אבר מן החי syödä elävästä raajasta. Ja yhdistämällä בנפשו sanaan דמו, saamme myös lukeman בנפשו דמו לא תאכלו sen VEREN YHDESSÄ ELÄMÄN KANSSA ÄLÄ SYÖ, joka muodostaa kiellon nauttia elävän eläimen verta.

https://www.sefaria.org/Rashi_on_Genesis.9.5.2?lang=bi&with=all&lang2=en

Lue lisää

Ja lisään vielä senkin, että muinaisessa maailmassa eli käsitys, jossa vaikka eläimen verta syömällä saatiin sen ominaisuuksia sen sielun mukana itseen. Tämähän oli tietysti no no juutalaisille. Epäpuhtaiden eläinten vaikka syömisestä aiheutti rituaalisen epäpuhtauden, josta piti rituaalisesti puhdistautua.

Mielenkiintoisesti kristinusko tavallaan kääntää tätä nurinperin, kun se sanoo joh 6:54

Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. [KR38]

Kyllähän se on niin, että osa kristityistä katsoo ehtoollisainesten muuttuvan ihan oikeasti Jeesuksen lihaksi ja vereksi.

On hyvin epätodennäköistä, että historiallinen Jeesus olisi itse asettanut tämän perinteen. Siitä löytynee varhaisin maininta Paavalin kirjoituksista, joissa tämä mainitsee herran siitä puhuneen jotain. . .

Juutalaisuuden ulkopuolella oltiin hyvin tietoisia riiteistä, joissa syötiin ja juotiin jumalten ominaisuuksia ja jumaluuksia itseen. Siksi oli kätevää kirjoittaa tällainen riitti Jeesuksen perinteeseen.
Juutalaisuudesta ei kaiketi tällaista tapaa löydy.

Anonyymi00036 kirjoitti:

"Jumala on luvannut palkita ne, jotka ovat uskollisia Hänelle. Palkintoa ei ole luvattu siitä, että suojelee ihmiselämää Jumalan lakien vastaisesti."

Jos oli aikoinaan sitä mieltä, että elinsiirto ei tarkoita uskottomuutta Jumalalle, vaikka järjestö niin väittikin, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia sääntöjä, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Jos oli aikoinaan sitä mieltä, että veren fraktioita voi käyttää lääketieteellisenä hoitomuotona eikä se tarkoita uskottomuutta Jumalalle, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia sääntöjä, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Jos oli hetki sitten sitä mieltä, että omaa verta voi käyttää lääketieteellisenä hoitomuotona eikä se tarkoita uskottomuutta Jumalle, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia oppeja, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Kun me kerromme sinulle täällä ties kuinka monetta vuotta, että verensiirto ei tarkoita uskottomuutta Jumalalle, niin osaatkohan laskea todennäköisyyksistä, kumpi on uskollinen Jumalalle ja kumpi levittää epäraamatullisia oppeja, jotka aiheuttavat turhia kuolemia ja verivelan taakan myös sinulle?

Lue lisää

Tätä kultin mielenhallinnassa olevat eivät jostain syystä kykene käsittämään vaikka sitä hieroisi kuinka heidän naamaansa: järjestö on aiheuttanut turhia kuolemia, ts. tappanut ihmisiä säännöillä, jotka eivät ole olleet raamatullisia. Näin ollen he ovat täydessä vastuussa seurauksista ja siitä, että he ovat vaatineet noudattamaan oppeja, joille ei ole mitään perusteita.

Järjestö on raskaasti verivelkainen ja heidän johtajansa kylpevät veressä. Ja tällaista järjestöä mainosvaltuutettukin vielä palvoo ja puolustaa.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Tätä kultin mielenhallinnassa olevat eivät jostain syystä kykene käsittämään vaikka sitä hieroisi kuinka heidän naamaansa: järjestö on aiheuttanut turhia kuolemia, ts. tappanut ihmisiä säännöillä, jotka eivät ole olleet raamatullisia. Näin ollen he ovat täydessä vastuussa seurauksista ja siitä, että he ovat vaatineet noudattamaan oppeja, joille ei ole mitään perusteita.

Järjestö on raskaasti verivelkainen ja heidän johtajansa kylpevät veressä. Ja tällaista järjestöä mainosvaltuutettukin vielä palvoo ja puolustaa.

Lue lisää

Jeesus varoitti tälläisistä tyypeistä.
Paavalikin nimitti tälläisiä kirotuiksi.
"Heissä on Jumalisuuden ulkokuori,mutta osoittautuvat pettymykseksi."
"Itse "saakuti" tekeytyy valkeuden enkeliksi."

Anonyymi00045 kirjoitti:

Ja lisään vielä senkin, että muinaisessa maailmassa eli käsitys, jossa vaikka eläimen verta syömällä saatiin sen ominaisuuksia sen sielun mukana itseen. Tämähän oli tietysti no no juutalaisille. Epäpuhtaiden eläinten vaikka syömisestä aiheutti rituaalisen epäpuhtauden, josta piti rituaalisesti puhdistautua.

Mielenkiintoisesti kristinusko tavallaan kääntää tätä nurinperin, kun se sanoo joh 6:54

Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. [KR38]

Kyllähän se on niin, että osa kristityistä katsoo ehtoollisainesten muuttuvan ihan oikeasti Jeesuksen lihaksi ja vereksi.

On hyvin epätodennäköistä, että historiallinen Jeesus olisi itse asettanut tämän perinteen. Siitä löytynee varhaisin maininta Paavalin kirjoituksista, joissa tämä mainitsee herran siitä puhuneen jotain. . .

Juutalaisuuden ulkopuolella oltiin hyvin tietoisia riiteistä, joissa syötiin ja juotiin jumalten ominaisuuksia ja jumaluuksia itseen. Siksi oli kätevää kirjoittaa tällainen riitti Jeesuksen perinteeseen.
Juutalaisuudesta ei kaiketi tällaista tapaa löydy.

Lue lisää

Johanneksen evankeliumissa jopa opetuslapset kauhistuvat Jeesuksen puheita ruumiin ja veren syömisestä. On vaikea nähdä mitä Jeesus olisi saavuttanut tuollaisella provosoinnilla. Ja olisiko hän edes saanut opettaa tuollaista synagogassa?

Anonyymi00046 kirjoitti:

Tätä kultin mielenhallinnassa olevat eivät jostain syystä kykene käsittämään vaikka sitä hieroisi kuinka heidän naamaansa: järjestö on aiheuttanut turhia kuolemia, ts. tappanut ihmisiä säännöillä, jotka eivät ole olleet raamatullisia. Näin ollen he ovat täydessä vastuussa seurauksista ja siitä, että he ovat vaatineet noudattamaan oppeja, joille ei ole mitään perusteita.

Järjestö on raskaasti verivelkainen ja heidän johtajansa kylpevät veressä. Ja tällaista järjestöä mainosvaltuutettukin vielä palvoo ja puolustaa.

Lue lisää

Mainosvaltuutettu, kuten järjestökään, ei vaikuta näkevän mitään kummallista siinä, että tulkinnat samaistetaan Jumalan lakiin, ja sitten kun tulkinnat muuttuvat, sama tilanne jatkuu. Annetaan ymmärtää, että pitää toimia juuri näin, jotta voisi saada Jumalan hyväksynnän, eikä mikään muu käy.

Ja jos käy huonosti, ei se mitään, ylösnousemus korjaa kaiken. Ylösnousemus ei kuitenkaan tuo puolisoa, vanhempaa, lasta, sisarusta, sukulaista tai ystävää takaisin tähän maailmaan. Turha kuolema on turha kuolema ja suuri menetys, vaikka miten selittelisi. Henki on Vartiotornin uskonnossa todella halpa ja hallintoelin nostaa itsensä käytännössä Jumalan asemaan.

Jos Jumala, varsinkin oikeudenmukainen, on olemassa, hän on tuskin kovin innokas palkitsemaan ketään uskollisuudesta amerikkalaisen kultin opinkappaleita kohtaan. Kai Jumala voisi hänetkin armahtaa, typerän ihmisen, mutta tuskin tuota ansioksi luetaan viimeisellä tuomiolla.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Johanneksen evankeliumissa jopa opetuslapset kauhistuvat Jeesuksen puheita ruumiin ja veren syömisestä. On vaikea nähdä mitä Jeesus olisi saavuttanut tuollaisella provosoinnilla. Ja olisiko hän edes saanut opettaa tuollaista synagogassa?

Lue lisää

Hyvä huomio!

60 Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: "Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?"
66 Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan.

Historialliskriittiseltä kannalta katsoen on vaikea uskoa, että Jeesus olisi voinut moisia synagoogassa puhua, edes midras-perinteen varjolla.

Anonyymi00036 kirjoitti:

"Jumala on luvannut palkita ne, jotka ovat uskollisia Hänelle. Palkintoa ei ole luvattu siitä, että suojelee ihmiselämää Jumalan lakien vastaisesti."

Jos oli aikoinaan sitä mieltä, että elinsiirto ei tarkoita uskottomuutta Jumalalle, vaikka järjestö niin väittikin, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia sääntöjä, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Jos oli aikoinaan sitä mieltä, että veren fraktioita voi käyttää lääketieteellisenä hoitomuotona eikä se tarkoita uskottomuutta Jumalalle, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia sääntöjä, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Jos oli hetki sitten sitä mieltä, että omaa verta voi käyttää lääketieteellisenä hoitomuotona eikä se tarkoita uskottomuutta Jumalle, kumpi oli uskollinen Jumalalle ja kumpi oli keksinyt epäraamatullisia oppeja, jotka aiheuttivat turhia kuolemia ja sitä kautta verivelan järjestölle?

Kun me kerromme sinulle täällä ties kuinka monetta vuotta, että verensiirto ei tarkoita uskottomuutta Jumalalle, niin osaatkohan laskea todennäköisyyksistä, kumpi on uskollinen Jumalalle ja kumpi levittää epäraamatullisia oppeja, jotka aiheuttavat turhia kuolemia ja verivelan taakan myös sinulle?

Lue lisää

> Elinsiirrot - - - veren fraktiot - - - oman veren käyttö >

Unohdit alusta rokotteet ja versinaiset verensiirrot. Joka tapauksessa kyse jokaisessa tapauksessa on veren pyhyyden kunnioittamiseen liittyvistä ratkaisuista eri aikakausina. Kuten jokainen varmasti tietää, vasta viimeisen 70-80 vuoden aikana on voitu puhua nykyaikaisesta lääketieteestä. Siihen asti toiminta oli aika pitkälti sattuman ja onnen kautta onnistumisesta.

Veren käytön historiassa vasta 1950- luvulla alettiin liuoslääkkeiden kohdalla päästä eroon veriseerumipohjaisista nesteistä. Siitä eteenpäinkään edistysaskeleiden saavuttamiseksi ei minkäänlaisena kriteerinä pidetty veren "karttamista" - ei lääketeollisuudessa eikä hoitomuodoissa.

JT:t karttavat verta apostolien antaman määräyksen (Apt.15:20,29) ja Raamatun aiemmin ilmoittaman Jumalan tahdon täyttämiseksi. Vasta kun veren karttamiseen liittyvät asiat täyttyvät koko lääketieteellisen ketjun läpi, voidaan alkaa harkitsemaan uuden hoitomuodon hyväksymistä.

Ulkopuolelta katsoen voi näyttää, että uusiin lääkkeisiin ja hoitomuotoihin reagoidaan kovin hitaasti. On otettava huomioon, että ensimmäisen onnistuneen hoitokerran tai toimenpiteen ja siihen liittyvän avoimen, läpi toimenpideprosessin ulottuvan tiedotuksen välillä voi kulua paljonkin aikaa. Vasta sen jälkeen järjestö voi alkaa arvioimaan, täyttääkö prosessi veren karttamisen kriteerit.

Järjestö tekee paljon työtä pysyäkseen edistyvän lääketieteen tasalla, koska heidän vastuullaan on antaa luotettavaa tietoa hoitoa odottaville jäsenilleen. Jokainen todistaja haluaa toteuttaa kohdallaan veren pyhyyden vaatimuksen täyttämisen aikakauden tilanteen mukaan.

Jälkikäteen on hyvä viisastella kun haluaa jättää aikakauteen liittyvät tosiasiat huomioimatta. Pidätkö itseäsi uskollisena Jumalalle ja miten se ilmenee? Jehovan todistajien kuolemat pelkkien verensiirtokieltoon liittyvien seikkojen takia ovat hyvin harvinaisia ja tulevat yhä harvinaisemmiksi kun verettömät hoitomuodot yleistyvät.

Verivelan suhteen kannattaa olla enemmän huolissaan niistä, jotka määräävät ihmisiä tappamaan toisiaan erimielisyyksiä ratkoessaan. Ja niistä, jotka tappavat.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Oletko tosiaan sitä mieltä, että ihminen pitäisi tappaa - tai olisi Mooseksen lain alaisuudessa pitänyt tappaa - siksi, että hän syö verta? Myös silloin, kun hän tekee sen tilanteessa, jossa muutakaan ruokaa ei ole?

Arvomaailmasi on kammottava. Onneksi sinä et päätä, etkä päättänyt tuolloin, miten Mooseksen lakia tulkitaan ja sovelletaan.

Lue lisää

> Arvomaailmasi on kammottava. Onneksi sinä et päätä, etkä päättänyt tuolloin, miten Mooseksen lakia tulkitaan ja sovelletaan >

Arvomaailmani perustuu Raamattuun ja Jumalan normeihin ja pystyn esittämään perusteet vakaumukselleni Raamatulla. Jos Jumalan esittämät normit ja hänen asettamansa rangaistukset niiden tahallisesta rikkomisesta tuntuvat kovilta, niin se on oma ongelmasi. Israelilaisten kohdalla oli kannattavaa totella niin siloin ei myöskään rangaistu.

Kannattaa myös nyt huomioda ihan oikeasti, että Mooseksen laki poistui käytöstä jo kaksi tuhatta vuotta sitten ja rangaistukset koskivat muinaista Israelia, joka oli liittosuhteessa Jumalan kanssa. Huomautus siksi, että äänenpainot alkavat joillain nousta vähän liiaksi.

Anonyymi00052 kirjoitti:

> Elinsiirrot - - - veren fraktiot - - - oman veren käyttö >

Unohdit alusta rokotteet ja versinaiset verensiirrot. Joka tapauksessa kyse jokaisessa tapauksessa on veren pyhyyden kunnioittamiseen liittyvistä ratkaisuista eri aikakausina. Kuten jokainen varmasti tietää, vasta viimeisen 70-80 vuoden aikana on voitu puhua nykyaikaisesta lääketieteestä. Siihen asti toiminta oli aika pitkälti sattuman ja onnen kautta onnistumisesta.

Veren käytön historiassa vasta 1950- luvulla alettiin liuoslääkkeiden kohdalla päästä eroon veriseerumipohjaisista nesteistä. Siitä eteenpäinkään edistysaskeleiden saavuttamiseksi ei minkäänlaisena kriteerinä pidetty veren "karttamista" - ei lääketeollisuudessa eikä hoitomuodoissa.

JT:t karttavat verta apostolien antaman määräyksen (Apt.15:20,29) ja Raamatun aiemmin ilmoittaman Jumalan tahdon täyttämiseksi. Vasta kun veren karttamiseen liittyvät asiat täyttyvät koko lääketieteellisen ketjun läpi, voidaan alkaa harkitsemaan uuden hoitomuodon hyväksymistä.

Ulkopuolelta katsoen voi näyttää, että uusiin lääkkeisiin ja hoitomuotoihin reagoidaan kovin hitaasti. On otettava huomioon, että ensimmäisen onnistuneen hoitokerran tai toimenpiteen ja siihen liittyvän avoimen, läpi toimenpideprosessin ulottuvan tiedotuksen välillä voi kulua paljonkin aikaa. Vasta sen jälkeen järjestö voi alkaa arvioimaan, täyttääkö prosessi veren karttamisen kriteerit.

Järjestö tekee paljon työtä pysyäkseen edistyvän lääketieteen tasalla, koska heidän vastuullaan on antaa luotettavaa tietoa hoitoa odottaville jäsenilleen. Jokainen todistaja haluaa toteuttaa kohdallaan veren pyhyyden vaatimuksen täyttämisen aikakauden tilanteen mukaan.

Jälkikäteen on hyvä viisastella kun haluaa jättää aikakauteen liittyvät tosiasiat huomioimatta. Pidätkö itseäsi uskollisena Jumalalle ja miten se ilmenee? Jehovan todistajien kuolemat pelkkien verensiirtokieltoon liittyvien seikkojen takia ovat hyvin harvinaisia ja tulevat yhä harvinaisemmiksi kun verettömät hoitomuodot yleistyvät.

Verivelan suhteen kannattaa olla enemmän huolissaan niistä, jotka määräävät ihmisiä tappamaan toisiaan erimielisyyksiä ratkoessaan. Ja niistä, jotka tappavat.

Lue lisää

"Ulkopuolelta katsoen voi näyttää, että uusiin lääkkeisiin ja hoitomuotoihin reagoidaan kovin hitaasti. On otettava huomioon, että ensimmäisen onnistuneen hoitokerran tai toimenpiteen ja siihen liittyvän avoimen, läpi toimenpideprosessin ulottuvan tiedotuksen välillä voi kulua paljonkin aikaa. Vasta sen jälkeen järjestö voi alkaa arvioimaan, täyttääkö prosessi veren karttamisen kriteerit."

Ulkopuolelta näyttää lähinnä siltä, että eri hoitomuotoja hyväksytään pakon edessä eikä sillä ole mitään tekemistä minkään raamatullisten periaatteiden kanssa. Eihän näissä sinunkaan argumenttiesi perusteella ole ollut lääketieteestä tai toimenpiteiden onnistumisprosentista kyse, vaan raamatullisuudesta. Se ei muutu riippuen siitä, miten lääketiede etenee tai miten turvallista jokin hoitomuoto on.

Joko verta kartetaan tai ei. Järjestö on päätynyt limboon, joka ei ole sen enempää lääketieteellisesti kuin raamatullisesti perusteltua. Surkuhupaisinta on fraktioiden hyväksyminen, joka vaatii muiden ihmisten verenluovutusta, joka on todistajilta kiellettyä. Miten tämä muuttuu raamatulliseksi vain siksi, että todistajat käyttävät muiden synnistä tuotettuja hoitomuotoja?

"Jälkikäteen on hyvä viisastella kun haluaa jättää aikakauteen liittyvät tosiasiat huomioimatta. Pidätkö itseäsi uskollisena Jumalalle ja miten se ilmenee? Jehovan todistajien kuolemat pelkkien verensiirtokieltoon liittyvien seikkojen takia ovat hyvin harvinaisia ja tulevat yhä harvinaisemmiksi kun verettömät hoitomuodot yleistyvät."

Hölynpölyä. Tätini kuoli reilu kuukausi sitten, kun ei voinut hyväksyä verensiirtoa hoitomuotona. Eivät nämä mitään erityisen harvinaisia tapauksia ole. Jokainen kuolema valuttaa verivelkaa hallintoelimen ja jokaisen todistajan käsiin, oli niitä sitten kymmenen tai tuhat.

Aikakausilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Järjestö on ollut järjestäen täysin väärässä kaikissa vereen liittyvissä näkemyksissään ja se on tappanut ihmisiä sen takia.

"Verivelan suhteen kannattaa olla enemmän huolissaan niistä, jotka määräävät ihmisiä tappamaan toisiaan erimielisyyksiä ratkoessaan. Ja niistä, jotka tappavat."

Järjestö tappaa. Monella tavalla. Tappaa kun voi muutenkin kuin aseilla.

Anonyymi00054 kirjoitti:

"Ulkopuolelta katsoen voi näyttää, että uusiin lääkkeisiin ja hoitomuotoihin reagoidaan kovin hitaasti. On otettava huomioon, että ensimmäisen onnistuneen hoitokerran tai toimenpiteen ja siihen liittyvän avoimen, läpi toimenpideprosessin ulottuvan tiedotuksen välillä voi kulua paljonkin aikaa. Vasta sen jälkeen järjestö voi alkaa arvioimaan, täyttääkö prosessi veren karttamisen kriteerit."

Ulkopuolelta näyttää lähinnä siltä, että eri hoitomuotoja hyväksytään pakon edessä eikä sillä ole mitään tekemistä minkään raamatullisten periaatteiden kanssa. Eihän näissä sinunkaan argumenttiesi perusteella ole ollut lääketieteestä tai toimenpiteiden onnistumisprosentista kyse, vaan raamatullisuudesta. Se ei muutu riippuen siitä, miten lääketiede etenee tai miten turvallista jokin hoitomuoto on.

Joko verta kartetaan tai ei. Järjestö on päätynyt limboon, joka ei ole sen enempää lääketieteellisesti kuin raamatullisesti perusteltua. Surkuhupaisinta on fraktioiden hyväksyminen, joka vaatii muiden ihmisten verenluovutusta, joka on todistajilta kiellettyä. Miten tämä muuttuu raamatulliseksi vain siksi, että todistajat käyttävät muiden synnistä tuotettuja hoitomuotoja?

"Jälkikäteen on hyvä viisastella kun haluaa jättää aikakauteen liittyvät tosiasiat huomioimatta. Pidätkö itseäsi uskollisena Jumalalle ja miten se ilmenee? Jehovan todistajien kuolemat pelkkien verensiirtokieltoon liittyvien seikkojen takia ovat hyvin harvinaisia ja tulevat yhä harvinaisemmiksi kun verettömät hoitomuodot yleistyvät."

Hölynpölyä. Tätini kuoli reilu kuukausi sitten, kun ei voinut hyväksyä verensiirtoa hoitomuotona. Eivät nämä mitään erityisen harvinaisia tapauksia ole. Jokainen kuolema valuttaa verivelkaa hallintoelimen ja jokaisen todistajan käsiin, oli niitä sitten kymmenen tai tuhat.

Aikakausilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Järjestö on ollut järjestäen täysin väärässä kaikissa vereen liittyvissä näkemyksissään ja se on tappanut ihmisiä sen takia.

"Verivelan suhteen kannattaa olla enemmän huolissaan niistä, jotka määräävät ihmisiä tappamaan toisiaan erimielisyyksiä ratkoessaan. Ja niistä, jotka tappavat."

Järjestö tappaa. Monella tavalla. Tappaa kun voi muutenkin kuin aseilla.

Lue lisää

> eri hoitomuotoja hyväksytään pakon edessä eikä sillä ole mitään tekemistä minkään raamatullisten periaatteiden kanssa >

Uusi hoitomuoto on terveysalan ammattilaisillekin rutiinien puuttuessa uutta ja toimenpiteen yhteydessä on heillekin paljon opeteltavaa. Jos otetaan esimerkiksi elinsiirrot, niin ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin USAssa vuonna 1954, mutta Suomessa vasta 1964. Ensimmäinen sydämensiirto Etelä-Afrikassa 1967, Suomessa 1985. Tällaisen siirtymävaiheen aikana voitaisiin olettaa, että toimenpiteessä rutiinit olisivat vakiintuneet ja sen pohjalta voitaisiin tehdä päätelmiä toimenpiteen suorittamisesta esimerkiksi ilman elimistön ulkopuolisen veren käyttöä.

Mutta tästä huomataan, ettei uusien hoitomuotojen osalta tehdä pikaisia liikkeitä lääkärikunnankaan puolella vaan edetään harkiten. Todistajatkin haluavat varmistaa, että heille tehtävien toimenpiteiden rutiinit ovat sellaisia, että lääkärit voivat luvata tehdä toimenpiteen verettömästi. Järjestö tekee joissain tapauksissa esityön suurempien linjojen suhteen, mutta yksilökohtaisesti ennen toimenpidettä neuvotellaan asiasta potilaan ja ammattilaisen välillä ja lääkäri itse tekee päätöksen siitä, haluaako hän tehdä toimenpiteen ilman lisäveren käyttöä.

> Eihän näissä sinunkaan argumenttiesi perusteella ole ollut lääketieteestä tai toimenpiteiden onnistumisprosentista kyse, vaan raamatullisuudesta. Se ei muutu riippuen siitä, miten lääketiede etenee tai miten turvallista jokin hoitomuoto on >

Ei ole kysymys "onnistumisprosentista" tai siitä "miten turvallista jokin hoitomuoto on". Jokainen elimistöön kajoava toimenpide on riski ja jokainen toimenpiteeseen suostuva ottaa sen suhteen riskin. Mutta oleellista on tässä tapauksessa se, ettei toimenpiteen yhteydessä potilaaseen siirretä ulkopuolista verta. Kaikki muut lääketieteen keinot ovat todistajien kohdalla mahdollisia ja niitä myös käytetään.

> Tätini kuoli reilu kuukausi sitten, kun ei voinut hyväksyä verensiirtoa hoitomuotona. Eivät nämä mitään erityisen harvinaisia tapauksia ole >

Osanotto tätisi kuoleman johdosta. Koska otit asian itse esiin, niin voisin esittää kysymyksen joka koskee väitettäsi kuolinsyystä. Jos olet ihan rehellinen itsellesi, niin mistä voit tietää, että tätisi kuolinsyy oli pelkästään se, että hän "ei voinut hyväksyä verensiirtoa hoitomuotona"? Oletko tutustunut kuolintilanteen epikriisiin tai tiedätkö hänen sairaushistoriansa tarpeeksi hyvin tehdäksesi tällaisen arvion - vai teetkö tilanteesta omia oletuksia. Ei tarvitse vastata mutta aika usein vastaavissa tapauksissa ulkopuoliset tekevät arvioita omien mielikuviensa pohjalta jos täsmällistä tietoa ei ole saatavilla.

Oma isäni kuoli leikkauspöydälle ja tapauksen jälkeen saimme veljekset luettavaksi tapauksen virallisen epikriisin. Siinä todettiin toimenpiteen epäonnistuneen osittain sen vuoksi, että potilas oli kieltäytynyt verensiirrosta. Epikriisiin liittyi kuitenkin sen verran epätarkkuuksia että isoveljeni halusi tavata sairaalan ylilääkärin ja tapaaminen onnistuikin.

Tapaamisen yhteydessä ylilääkäri joutui poistumaan hetkeksi huoneesta ja veljeni käytti ajan hyväkseen käymällä läpi isäni paperit, jotka olivat lääkärin pöydällä. Virallisen epikriisin lisäksi papereissa oli leikkaavan kirurgin ja anestesialääkärin allekirjoittama pakollinen tapahtumapöytäkirja. Tekstissä todettiin että leikkaustilanteessa kirurgi oli viiltänyt vahingossa keuhkovaltimoon ja siitä oli seurauksena massiivinen verenvuoto. Tilannetta oli yritetty hoitaa siirtämällä useita yksiköitä verta potilaaseen mutta sitä huolimatta potilas oli kuollut leikkauspöydälle.

Palattuaan takaisin ylilääkäri ei ottanut puheeksi tätä liitteen sisältämää tosiasiaa eikä veljeni myöskään sitä tehnyt. Yhdessä veljen kanssa sitten päätimme, että jätämme asian sikseen, koska isä oli jo kuollut eikä mikään toisi häntä takaisin. Luultavasti tapaukseen liittyvä dokumentointi olisi siltä osin joka tapauksessa "hävinnyt" ja valitusprosessi olisi silloin vaikea ja turha. Joka tapauksessa isäni oli menetellyt kohdallaan oikein ja sen tietäminen oli tärkeintä.

Niin että ei niihin virallisiinkaan papereihin voi aina luottaa.

> Järjestö tappaa. Monella tavalla. Tappaa kun voi muutenkin kuin aseilla >

Se on oma näkemyksesi. Todistajien mielestä tämä elämä on käytettävä Jumalan tahdon ja normien täyttämiseen. Kun niin tekee, Jumala on luvannut palkita asian elämän jatkumisella myöhemmin. Jos itse tyydyt kahdeksankymmenen vuoden elinmäärään, se on oma valintasi.

Onko näkemyksesi mielestäsi tasapainossa kun vähättelet muiden kuin todistajien tekemiä valintoja? Aseita ei esimerkiksi käytetä kun tapetaan viattomia lapsia äitinsä kohtuun (Suomessa vuonna 2025 tehtiin lähes 9100 aborttia eli lapsimurhaa, maailmanlaajuisesti määrä on noin 200000 päivässä). Abortti tehdään useinmiten tapauksissa, johon liittyy vastuuton käyttäytyminen ja oman mukavuuden tavoittelu.

Todistajat eivät luonnollisesti hyväksy aborttia. Siinä hieman näkemystä maailmankuvaasi.

Anonyymi00042 kirjoitti:

"Näytät mieltynyt etsimään esimerkkejä, joissa Jumala on osoittanut armoa yksittäisille palvojilleen yksittäisissä tapauksissa."

Jos Mooseksen lakia olisi ollut tarkoitus soveltaa niin, että säädetty rangaistus täytyy aina panna täytäntöön, edes Jumala ei olisi voinut perua Daavidin kuolemantuomiota, koska silloin hän olisi rikkonut omia periaatteitaan. Daavidin tapaus on esimerkki siitä, ettei lain vaatimaa rangaistusta välttämättä toteutettu. Jos Daavid selvisi aviorikoksesta ja murhasta ilman kuolemanrangaistusta, on aika vaikea kuvitella, että veren syömisestä olisi ketään teloitettu. Lieneekö tullut mitään rangaistusta, varsinkin jos lieventäviä asianhaaroja oli. Itsestään kuolleen tai esimerkiksi sianlihan syömisestä ei edes laissa määrätty rangaistusta.

Lue lisää

> Jos Mooseksen lakia olisi ollut tarkoitus soveltaa niin, että säädetty rangaistus täytyy aina panna täytäntöön, edes Jumala ei olisi voinut perua Daavidin kuolemantuomiota, koska silloin hän olisi rikkonut omia periaatteitaan >

En ole väittänyt, että rangaistus olisi aina väistämätön ja poikkeuksetta ankarin mahdollinen. Tosin joissain tapauksissa tuomio pantiin täytäntöön samantien - kuten tapauksessa, jossa israelilainen mies kirosi Jumalan nimeä. Mies vietiin välittömästi leirin ulkopuolelle ja kivitettiin kuoliaaksi.

Mies voitiin tuomita kuolemaan myös sen vuoksi että tuotti vanhemmilleen häpeää elintavoillaan (5.Moos.21:18-21). Ei tästäkään voi olettaa, että tuomion täytäntöönpano olisi tehty kovin heiveröisin perustein mutta itse pelote oli varsin tehokas jos renttuilua harkitsi.

Lieventäviä asianhaaroja tietenkin tutkittiin, koska tuomion täytäntöönpanoa edelsi aina tapauksen tutkinta. Voi olla, että pulaan joutuneen israelilaisen ravinnokseen käyttämä raadellun eläimen liha voitiin katsoa lieventävien asianhaarojen takia oikeutetuksi, jos sitä ei syöty "verineen" (veren syönti oli ankarasti kielletty) eli raakana, vaan kypsytettynä jolloin veri on haihtunut pois. Myös rituaalisen teurastamisen vaade voitaisiin katsoa tilanteessa mahdottomaksi toteuttaa ja syyllisyys kumota siltä osin.

Vaikea sanoa yksityiskohdista kun ei elänyt tuolloin. Joka tapauksessa Jumalan normien rikkominen oli israelilaisten kohdalla vakava rikos ja israelilaiset tekivät varmasti kaikkensa noudattaakseen niitä. Ei voi ajatella, että tahallinen normien rikkominen olisi annettu tietyissä tilanteissa aina ja poikkeuksetta anteeksi, vaan ihmisen piti todistaa toimineensa poikkeustilanteessa väärin hyvästä syystä.

Daavidin kohdalla asetelma oli toinen kuin monen muun ihmisen kohdalla. Hän oli Jumalan voitelema kuningas jonka Jumala oli asettanut iansan johtoon. Kuten Saulin elämästä nähdään, hänellekin annettiin Jumalan voitelemana kuninkaana armoa poikkeuksellisen paljon. Daavidin väärinteot eivät kuitenkaan jääneet ilman rankaisua, vaikka ankarinta rangaistusta ei hänen kohdallaan toteutettukaan. Se johtui erikoisasemasta Jumalan edessä eikä tilannetta siksi voi verrata normikansaan.

Anonyymi00057 kirjoitti:

> Jos Mooseksen lakia olisi ollut tarkoitus soveltaa niin, että säädetty rangaistus täytyy aina panna täytäntöön, edes Jumala ei olisi voinut perua Daavidin kuolemantuomiota, koska silloin hän olisi rikkonut omia periaatteitaan >

En ole väittänyt, että rangaistus olisi aina väistämätön ja poikkeuksetta ankarin mahdollinen. Tosin joissain tapauksissa tuomio pantiin täytäntöön samantien - kuten tapauksessa, jossa israelilainen mies kirosi Jumalan nimeä. Mies vietiin välittömästi leirin ulkopuolelle ja kivitettiin kuoliaaksi.

Mies voitiin tuomita kuolemaan myös sen vuoksi että tuotti vanhemmilleen häpeää elintavoillaan (5.Moos.21:18-21). Ei tästäkään voi olettaa, että tuomion täytäntöönpano olisi tehty kovin heiveröisin perustein mutta itse pelote oli varsin tehokas jos renttuilua harkitsi.

Lieventäviä asianhaaroja tietenkin tutkittiin, koska tuomion täytäntöönpanoa edelsi aina tapauksen tutkinta. Voi olla, että pulaan joutuneen israelilaisen ravinnokseen käyttämä raadellun eläimen liha voitiin katsoa lieventävien asianhaarojen takia oikeutetuksi, jos sitä ei syöty "verineen" (veren syönti oli ankarasti kielletty) eli raakana, vaan kypsytettynä jolloin veri on haihtunut pois. Myös rituaalisen teurastamisen vaade voitaisiin katsoa tilanteessa mahdottomaksi toteuttaa ja syyllisyys kumota siltä osin.

Vaikea sanoa yksityiskohdista kun ei elänyt tuolloin. Joka tapauksessa Jumalan normien rikkominen oli israelilaisten kohdalla vakava rikos ja israelilaiset tekivät varmasti kaikkensa noudattaakseen niitä. Ei voi ajatella, että tahallinen normien rikkominen olisi annettu tietyissä tilanteissa aina ja poikkeuksetta anteeksi, vaan ihmisen piti todistaa toimineensa poikkeustilanteessa väärin hyvästä syystä.

Daavidin kohdalla asetelma oli toinen kuin monen muun ihmisen kohdalla. Hän oli Jumalan voitelema kuningas jonka Jumala oli asettanut iansan johtoon. Kuten Saulin elämästä nähdään, hänellekin annettiin Jumalan voitelemana kuninkaana armoa poikkeuksellisen paljon. Daavidin väärinteot eivät kuitenkaan jääneet ilman rankaisua, vaikka ankarinta rangaistusta ei hänen kohdallaan toteutettukaan. Se johtui erikoisasemasta Jumalan edessä eikä tilannetta siksi voi verrata normikansaan.

Lue lisää

No kuninkaalla oli varmasti absoluuttinen valta kansalaisten yli ja maallisen tuomioistuimen ulottumattomissa.
Mutta eihän tässä Naatan kaiketi vedonnut Mooseksen lain aviorikokseen, vaan omaisuuden varastamiseen.
Toki aviorikoksessa oli myös kyse siitä.

Anonyymi00033 kirjoitti:

> Talvella saattoi olla hyvinkin viileää, varsinkin yöllä,>

Eli etsivätkö israelilaiset raatoja talvisin yöllä pimeässä?

Ensinnäkään israelilaiset eivät nähneet nälkää jotta olisivat joutuneet turvautumaan epäpuhtaisiin tai mahdollisesti pilaantuneisiin ruokiin. Toisekseen raatojen syöminen oli Israelin kansaan kuuluvalta kiellettyä. "Ette saa syödä kuolleena löydettyä eläintä" (5.Moos.14:21). Käskyssä ei ollut lisäystä "paitsi jos".

Jumala toisti Israelille sanat, jotka oli sanonut satoja vuosia aiemmin Nooalle:

" Lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä" (1.Moos.9:4). Nooalle.

"Älä vain syö verta, sillä veri on elämä, etkä saa syödä elämää lihan kanssa" (5.Moos.12:23). Israelille.

Tämä ei ollut mikään suositus, vaan kielto. Ja Jumalan määräysten rikkomisesta rangaistiin ankarasti:

"Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, MISSÄ MUODOSSA TAHANSA, minä poistan hänet kansansa keskuudesta" (3.Moos.17:10).

Lue lisää

Käskyssä ei ollut lisäystä "paitsi jos".

- Mutta ei määrätty rangaistustakaan, ja olihan se vierasmaalaiselle sallittua. Näin ollen, se teki rituaalisesti epäpuhtaaksi, sitä piti välttää, ja jos ei voinut, tästä oli puhdistautumisohjeet.

5.Moos.14:21 "Älkää syökö mitään itsestään kuollutta. Antakaa se keskuudessanne asuvalle muukalaiselle syötäväksi tai myykää vierasmaalaiselle. Te olette Herralle, Jumalallenne, pyhitetty kansa. "Älkää keittäkö karitsaa emänsä maidossa.

Anonyymi00057 kirjoitti:

> Jos Mooseksen lakia olisi ollut tarkoitus soveltaa niin, että säädetty rangaistus täytyy aina panna täytäntöön, edes Jumala ei olisi voinut perua Daavidin kuolemantuomiota, koska silloin hän olisi rikkonut omia periaatteitaan >

En ole väittänyt, että rangaistus olisi aina väistämätön ja poikkeuksetta ankarin mahdollinen. Tosin joissain tapauksissa tuomio pantiin täytäntöön samantien - kuten tapauksessa, jossa israelilainen mies kirosi Jumalan nimeä. Mies vietiin välittömästi leirin ulkopuolelle ja kivitettiin kuoliaaksi.

Mies voitiin tuomita kuolemaan myös sen vuoksi että tuotti vanhemmilleen häpeää elintavoillaan (5.Moos.21:18-21). Ei tästäkään voi olettaa, että tuomion täytäntöönpano olisi tehty kovin heiveröisin perustein mutta itse pelote oli varsin tehokas jos renttuilua harkitsi.

Lieventäviä asianhaaroja tietenkin tutkittiin, koska tuomion täytäntöönpanoa edelsi aina tapauksen tutkinta. Voi olla, että pulaan joutuneen israelilaisen ravinnokseen käyttämä raadellun eläimen liha voitiin katsoa lieventävien asianhaarojen takia oikeutetuksi, jos sitä ei syöty "verineen" (veren syönti oli ankarasti kielletty) eli raakana, vaan kypsytettynä jolloin veri on haihtunut pois. Myös rituaalisen teurastamisen vaade voitaisiin katsoa tilanteessa mahdottomaksi toteuttaa ja syyllisyys kumota siltä osin.

Vaikea sanoa yksityiskohdista kun ei elänyt tuolloin. Joka tapauksessa Jumalan normien rikkominen oli israelilaisten kohdalla vakava rikos ja israelilaiset tekivät varmasti kaikkensa noudattaakseen niitä. Ei voi ajatella, että tahallinen normien rikkominen olisi annettu tietyissä tilanteissa aina ja poikkeuksetta anteeksi, vaan ihmisen piti todistaa toimineensa poikkeustilanteessa väärin hyvästä syystä.

Daavidin kohdalla asetelma oli toinen kuin monen muun ihmisen kohdalla. Hän oli Jumalan voitelema kuningas jonka Jumala oli asettanut iansan johtoon. Kuten Saulin elämästä nähdään, hänellekin annettiin Jumalan voitelemana kuninkaana armoa poikkeuksellisen paljon. Daavidin väärinteot eivät kuitenkaan jääneet ilman rankaisua, vaikka ankarinta rangaistusta ei hänen kohdallaan toteutettukaan. Se johtui erikoisasemasta Jumalan edessä eikä tilannetta siksi voi verrata normikansaan.

Lue lisää

"Voi olla, että pulaan joutuneen israelilaisen ravinnokseen käyttämä raadellun eläimen liha voitiin katsoa lieventävien asianhaarojen takia oikeutetuksi, jos sitä ei syöty "verineen" (veren syönti oli ankarasti kielletty) eli raakana, vaan kypsytettynä jolloin veri on haihtunut pois. Myös rituaalisen teurastamisen vaade voitaisiin katsoa tilanteessa mahdottomaksi toteuttaa ja syyllisyys kumota siltä osin."

Tätähän sinulle on yritetty selittää, että hätätilanteessa lain kirjain jousti. Jos verenlaskua ei voinut tehdä, ei sitä silloin voinut vaatiakaan. Kypsentämisellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asian kanssa. Mooseksen laki ei kiellä raa'an tai puolittain kypsennetyn lihan syömistä, eikä siellä ole mitään lihan kypsyyteen liittyvää vaatimusta. Lihan verineen syöminen tarkoitti sitä, ettei verta ollut laskettu pois teurastuksen yhteydessä.

Anonyymi00058 kirjoitti:

No kuninkaalla oli varmasti absoluuttinen valta kansalaisten yli ja maallisen tuomioistuimen ulottumattomissa.
Mutta eihän tässä Naatan kaiketi vedonnut Mooseksen lain aviorikokseen, vaan omaisuuden varastamiseen.
Toki aviorikoksessa oli myös kyse siitä.

Lue lisää

Periaatteessa kuningas ei ollut lain yläpuolella, vaan hänen tuli noudattaa sitä jopa esimerkillisesti. Käytäntö saattoi sitten olla toinen.

5. Moos. 17:
18 Valtaistuimelle noustuaan hänen on teetettävä itselleen jäljennös tästä laista, joka on leeviläispappien huostassa.
19 Hänen tulee pitää laki hallussaan ja lukea sitä koko elämänsä ajan, että hän oppii pelkäämään Herraa ja tarkoin noudattamaan kaikkia tämän lain käskyjä ja määräyksiä.
20 Kun hän näin tekee, hän ei käy kopeaksi veljiään kohtaan eikä poikkea lain käskyistä oikealle eikä vasemmalle. Hän ja hänen jälkeläisensä saavat kauan hallita Israelia.

Anonyymi00053 kirjoitti:

> Arvomaailmasi on kammottava. Onneksi sinä et päätä, etkä päättänyt tuolloin, miten Mooseksen lakia tulkitaan ja sovelletaan >

Arvomaailmani perustuu Raamattuun ja Jumalan normeihin ja pystyn esittämään perusteet vakaumukselleni Raamatulla. Jos Jumalan esittämät normit ja hänen asettamansa rangaistukset niiden tahallisesta rikkomisesta tuntuvat kovilta, niin se on oma ongelmasi. Israelilaisten kohdalla oli kannattavaa totella niin siloin ei myöskään rangaistu.

Kannattaa myös nyt huomioda ihan oikeasti, että Mooseksen laki poistui käytöstä jo kaksi tuhatta vuotta sitten ja rangaistukset koskivat muinaista Israelia, joka oli liittosuhteessa Jumalan kanssa. Huomautus siksi, että äänenpainot alkavat joillain nousta vähän liiaksi.

Lue lisää

"Arvomaailmani perustuu Raamattuun ja Jumalan normeihin ja pystyn esittämään perusteet vakaumukselleni Raamatulla."

Arvomaailmasi perustuu Vartiotornin opetukseen ja raamatuntulkintoihin. Mistä tiedät, että Jumala haluaa juuri sitä, mitä järjestö tällä hetkellä opettaa? Tai kun järjestö muuttaa opetustaan vaikkapa veren osien tai tiettyjen hoitomuotojen suhteen, tai minkä tahansa asian suhteen, niin muuttaako Jumala tuolloin normejaan siitä millaista toimintaa hän ihmisiltä vaatii? Et myöskään pysty perustelemaan kantaasi Raamatulla, vaan joudut jatkuvasti tuomaan tulkinnallista ja ulkoraamatullista aineistoa keskusteluun.

Anonyymi00057 kirjoitti:

> Jos Mooseksen lakia olisi ollut tarkoitus soveltaa niin, että säädetty rangaistus täytyy aina panna täytäntöön, edes Jumala ei olisi voinut perua Daavidin kuolemantuomiota, koska silloin hän olisi rikkonut omia periaatteitaan >

En ole väittänyt, että rangaistus olisi aina väistämätön ja poikkeuksetta ankarin mahdollinen. Tosin joissain tapauksissa tuomio pantiin täytäntöön samantien - kuten tapauksessa, jossa israelilainen mies kirosi Jumalan nimeä. Mies vietiin välittömästi leirin ulkopuolelle ja kivitettiin kuoliaaksi.

Mies voitiin tuomita kuolemaan myös sen vuoksi että tuotti vanhemmilleen häpeää elintavoillaan (5.Moos.21:18-21). Ei tästäkään voi olettaa, että tuomion täytäntöönpano olisi tehty kovin heiveröisin perustein mutta itse pelote oli varsin tehokas jos renttuilua harkitsi.

Lieventäviä asianhaaroja tietenkin tutkittiin, koska tuomion täytäntöönpanoa edelsi aina tapauksen tutkinta. Voi olla, että pulaan joutuneen israelilaisen ravinnokseen käyttämä raadellun eläimen liha voitiin katsoa lieventävien asianhaarojen takia oikeutetuksi, jos sitä ei syöty "verineen" (veren syönti oli ankarasti kielletty) eli raakana, vaan kypsytettynä jolloin veri on haihtunut pois. Myös rituaalisen teurastamisen vaade voitaisiin katsoa tilanteessa mahdottomaksi toteuttaa ja syyllisyys kumota siltä osin.

Vaikea sanoa yksityiskohdista kun ei elänyt tuolloin. Joka tapauksessa Jumalan normien rikkominen oli israelilaisten kohdalla vakava rikos ja israelilaiset tekivät varmasti kaikkensa noudattaakseen niitä. Ei voi ajatella, että tahallinen normien rikkominen olisi annettu tietyissä tilanteissa aina ja poikkeuksetta anteeksi, vaan ihmisen piti todistaa toimineensa poikkeustilanteessa väärin hyvästä syystä.

Daavidin kohdalla asetelma oli toinen kuin monen muun ihmisen kohdalla. Hän oli Jumalan voitelema kuningas jonka Jumala oli asettanut iansan johtoon. Kuten Saulin elämästä nähdään, hänellekin annettiin Jumalan voitelemana kuninkaana armoa poikkeuksellisen paljon. Daavidin väärinteot eivät kuitenkaan jääneet ilman rankaisua, vaikka ankarinta rangaistusta ei hänen kohdallaan toteutettukaan. Se johtui erikoisasemasta Jumalan edessä eikä tilannetta siksi voi verrata normikansaan.

Lue lisää

"Daavidin väärinteot eivät kuitenkaan jääneet ilman rankaisua, vaikka ankarinta rangaistusta ei hänen kohdallaan toteutettukaan. Se johtui erikoisasemasta Jumalan edessä eikä tilannetta siksi voi verrata normikansaan."

Tämä olisi ollut kuninkaan suosimista lain edessä, mitä ei pitänyt tapahtua. Daavidin vapautus kuolemantuomiosta on esimerkki siitä, ettei lain määräämää rangaistusta pantu aina täytäntöön, eikä tätä voi selittää pois Daavidin asemaan vedoten.

Anonyymi00057 kirjoitti:

> Jos Mooseksen lakia olisi ollut tarkoitus soveltaa niin, että säädetty rangaistus täytyy aina panna täytäntöön, edes Jumala ei olisi voinut perua Daavidin kuolemantuomiota, koska silloin hän olisi rikkonut omia periaatteitaan >

En ole väittänyt, että rangaistus olisi aina väistämätön ja poikkeuksetta ankarin mahdollinen. Tosin joissain tapauksissa tuomio pantiin täytäntöön samantien - kuten tapauksessa, jossa israelilainen mies kirosi Jumalan nimeä. Mies vietiin välittömästi leirin ulkopuolelle ja kivitettiin kuoliaaksi.

Mies voitiin tuomita kuolemaan myös sen vuoksi että tuotti vanhemmilleen häpeää elintavoillaan (5.Moos.21:18-21). Ei tästäkään voi olettaa, että tuomion täytäntöönpano olisi tehty kovin heiveröisin perustein mutta itse pelote oli varsin tehokas jos renttuilua harkitsi.

Lieventäviä asianhaaroja tietenkin tutkittiin, koska tuomion täytäntöönpanoa edelsi aina tapauksen tutkinta. Voi olla, että pulaan joutuneen israelilaisen ravinnokseen käyttämä raadellun eläimen liha voitiin katsoa lieventävien asianhaarojen takia oikeutetuksi, jos sitä ei syöty "verineen" (veren syönti oli ankarasti kielletty) eli raakana, vaan kypsytettynä jolloin veri on haihtunut pois. Myös rituaalisen teurastamisen vaade voitaisiin katsoa tilanteessa mahdottomaksi toteuttaa ja syyllisyys kumota siltä osin.

Vaikea sanoa yksityiskohdista kun ei elänyt tuolloin. Joka tapauksessa Jumalan normien rikkominen oli israelilaisten kohdalla vakava rikos ja israelilaiset tekivät varmasti kaikkensa noudattaakseen niitä. Ei voi ajatella, että tahallinen normien rikkominen olisi annettu tietyissä tilanteissa aina ja poikkeuksetta anteeksi, vaan ihmisen piti todistaa toimineensa poikkeustilanteessa väärin hyvästä syystä.

Daavidin kohdalla asetelma oli toinen kuin monen muun ihmisen kohdalla. Hän oli Jumalan voitelema kuningas jonka Jumala oli asettanut iansan johtoon. Kuten Saulin elämästä nähdään, hänellekin annettiin Jumalan voitelemana kuninkaana armoa poikkeuksellisen paljon. Daavidin väärinteot eivät kuitenkaan jääneet ilman rankaisua, vaikka ankarinta rangaistusta ei hänen kohdallaan toteutettukaan. Se johtui erikoisasemasta Jumalan edessä eikä tilannetta siksi voi verrata normikansaan.

Lue lisää

"Ei voi ajatella, että tahallinen normien rikkominen olisi annettu tietyissä tilanteissa aina ja poikkeuksetta anteeksi, vaan ihmisen piti todistaa toimineensa poikkeustilanteessa väärin hyvästä syystä."

Elämän suojeleminen on aika hyvä peruste poiketa lain kirjaimesta. Uskovilla juutalaisillakin on vain muutama asia, joita ei saa tehdä kuoleman uhallakaan, kuten murha, aviorikos ja epäjumalanpalvelus. Sapatti- ja ruokasäädökset joustavat tarvittaessa, jos hengen ja terveyden takia on syytä. Tämä ei silti tarkoita, että niiden rikkomiseen suhtauduttaisiin kevytmielisesti, mutta joskus tärkeä asia voi tulla vielä tärkeämmän asian yliajamaksi.

Raamatussa veren lääketieteelliseen käyttöön ei oteta kantaa. Jo Nooalle annettu kielto koski vain eläimen syömistä verissään, joka saattoi tarkoittaa elävän eläimen syömistä. Joka tapauksessa kyse oli eläimestä. Kielto on ilman rangaistusta. Ihmisen veren vuodattaminen, tarkoittaen murhaamista, kielletään samassa yhteydessä. Tästä on rangaistus, kosto. Tästäkin nähdään, että ihmiselämä on tärkeämpi kuin ruokasäädökset, myös vereen liittyvät.

Anonyymi00055 kirjoitti:

> eri hoitomuotoja hyväksytään pakon edessä eikä sillä ole mitään tekemistä minkään raamatullisten periaatteiden kanssa >

Uusi hoitomuoto on terveysalan ammattilaisillekin rutiinien puuttuessa uutta ja toimenpiteen yhteydessä on heillekin paljon opeteltavaa. Jos otetaan esimerkiksi elinsiirrot, niin ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin USAssa vuonna 1954, mutta Suomessa vasta 1964. Ensimmäinen sydämensiirto Etelä-Afrikassa 1967, Suomessa 1985. Tällaisen siirtymävaiheen aikana voitaisiin olettaa, että toimenpiteessä rutiinit olisivat vakiintuneet ja sen pohjalta voitaisiin tehdä päätelmiä toimenpiteen suorittamisesta esimerkiksi ilman elimistön ulkopuolisen veren käyttöä.

Mutta tästä huomataan, ettei uusien hoitomuotojen osalta tehdä pikaisia liikkeitä lääkärikunnankaan puolella vaan edetään harkiten. Todistajatkin haluavat varmistaa, että heille tehtävien toimenpiteiden rutiinit ovat sellaisia, että lääkärit voivat luvata tehdä toimenpiteen verettömästi. Järjestö tekee joissain tapauksissa esityön suurempien linjojen suhteen, mutta yksilökohtaisesti ennen toimenpidettä neuvotellaan asiasta potilaan ja ammattilaisen välillä ja lääkäri itse tekee päätöksen siitä, haluaako hän tehdä toimenpiteen ilman lisäveren käyttöä.

> Eihän näissä sinunkaan argumenttiesi perusteella ole ollut lääketieteestä tai toimenpiteiden onnistumisprosentista kyse, vaan raamatullisuudesta. Se ei muutu riippuen siitä, miten lääketiede etenee tai miten turvallista jokin hoitomuoto on >

Ei ole kysymys "onnistumisprosentista" tai siitä "miten turvallista jokin hoitomuoto on". Jokainen elimistöön kajoava toimenpide on riski ja jokainen toimenpiteeseen suostuva ottaa sen suhteen riskin. Mutta oleellista on tässä tapauksessa se, ettei toimenpiteen yhteydessä potilaaseen siirretä ulkopuolista verta. Kaikki muut lääketieteen keinot ovat todistajien kohdalla mahdollisia ja niitä myös käytetään.

> Tätini kuoli reilu kuukausi sitten, kun ei voinut hyväksyä verensiirtoa hoitomuotona. Eivät nämä mitään erityisen harvinaisia tapauksia ole >

Osanotto tätisi kuoleman johdosta. Koska otit asian itse esiin, niin voisin esittää kysymyksen joka koskee väitettäsi kuolinsyystä. Jos olet ihan rehellinen itsellesi, niin mistä voit tietää, että tätisi kuolinsyy oli pelkästään se, että hän "ei voinut hyväksyä verensiirtoa hoitomuotona"? Oletko tutustunut kuolintilanteen epikriisiin tai tiedätkö hänen sairaushistoriansa tarpeeksi hyvin tehdäksesi tällaisen arvion - vai teetkö tilanteesta omia oletuksia. Ei tarvitse vastata mutta aika usein vastaavissa tapauksissa ulkopuoliset tekevät arvioita omien mielikuviensa pohjalta jos täsmällistä tietoa ei ole saatavilla.

Oma isäni kuoli leikkauspöydälle ja tapauksen jälkeen saimme veljekset luettavaksi tapauksen virallisen epikriisin. Siinä todettiin toimenpiteen epäonnistuneen osittain sen vuoksi, että potilas oli kieltäytynyt verensiirrosta. Epikriisiin liittyi kuitenkin sen verran epätarkkuuksia että isoveljeni halusi tavata sairaalan ylilääkärin ja tapaaminen onnistuikin.

Tapaamisen yhteydessä ylilääkäri joutui poistumaan hetkeksi huoneesta ja veljeni käytti ajan hyväkseen käymällä läpi isäni paperit, jotka olivat lääkärin pöydällä. Virallisen epikriisin lisäksi papereissa oli leikkaavan kirurgin ja anestesialääkärin allekirjoittama pakollinen tapahtumapöytäkirja. Tekstissä todettiin että leikkaustilanteessa kirurgi oli viiltänyt vahingossa keuhkovaltimoon ja siitä oli seurauksena massiivinen verenvuoto. Tilannetta oli yritetty hoitaa siirtämällä useita yksiköitä verta potilaaseen mutta sitä huolimatta potilas oli kuollut leikkauspöydälle.

Palattuaan takaisin ylilääkäri ei ottanut puheeksi tätä liitteen sisältämää tosiasiaa eikä veljeni myöskään sitä tehnyt. Yhdessä veljen kanssa sitten päätimme, että jätämme asian sikseen, koska isä oli jo kuollut eikä mikään toisi häntä takaisin. Luultavasti tapaukseen liittyvä dokumentointi olisi siltä osin joka tapauksessa "hävinnyt" ja valitusprosessi olisi silloin vaikea ja turha. Joka tapauksessa isäni oli menetellyt kohdallaan oikein ja sen tietäminen oli tärkeintä.

Niin että ei niihin virallisiinkaan papereihin voi aina luottaa.

> Järjestö tappaa. Monella tavalla. Tappaa kun voi muutenkin kuin aseilla >

Se on oma näkemyksesi. Todistajien mielestä tämä elämä on käytettävä Jumalan tahdon ja normien täyttämiseen. Kun niin tekee, Jumala on luvannut palkita asian elämän jatkumisella myöhemmin. Jos itse tyydyt kahdeksankymmenen vuoden elinmäärään, se on oma valintasi.

Onko näkemyksesi mielestäsi tasapainossa kun vähättelet muiden kuin todistajien tekemiä valintoja? Aseita ei esimerkiksi käytetä kun tapetaan viattomia lapsia äitinsä kohtuun (Suomessa vuonna 2025 tehtiin lähes 9100 aborttia eli lapsimurhaa, maailmanlaajuisesti määrä on noin 200000 päivässä). Abortti tehdään useinmiten tapauksissa, johon liittyy vastuuton käyttäytyminen ja oman mukavuuden tavoittelu.

Todistajat eivät luonnollisesti hyväksy aborttia. Siinä hieman näkemystä maailmankuvaasi.

Lue lisää

"Tapaamisen yhteydessä ylilääkäri joutui poistumaan hetkeksi huoneesta ja veljeni käytti ajan hyväkseen käymällä läpi isäni paperit, jotka olivat lääkärin pöydällä."

Vaikka kuvailemasi tapahtumakulku olisi totta, ja veljesi olisi päässyt urkkimaan papereita, joita ei ollut hänen silmilleen tarkoitettu, niin kuinka todennäköistä on, että maallikko pystyisi lyhyessä ajassa käymään dokumentit läpi ja tekemään oikeat johtopäätökset niistä? Onhan esimerkiksi se mahdollisuus, että on ensin yritetty pärjätä ilman verensiirtoa, mutta lopulta jouduttu turvautumaan siihen vastoin potilaan kieltoa. Tällöin voitaisiin sanoa, että toimenpide on epäonnistunut ainakin osittain siksi, että potilas on kieltäytynyt verensiirrosta. Viralliselle epikriisille lienee perustelunsa, eikä sitä ainakaan noin heppoisin perustein voi kyseenalaistaa. Kysyittekö muuten keneltäkään järjestön sisällä miten asiassa kannattaisi edetä, vai teittekö kaikki päätökset omin päin?

Sinänsä keskustelu lääketieteellisistä yksityiskohdista menee hieman asian sivuun, koska veren lääketieteellisen käytön rajoitukset Jehovan todistajien uskonnossa eivät pohjaudu lääketieteellisiin näkökulmiin, vaan uskonnollisiin käsityksiin.

Anonyymi00068 kirjoitti:

"Tapaamisen yhteydessä ylilääkäri joutui poistumaan hetkeksi huoneesta ja veljeni käytti ajan hyväkseen käymällä läpi isäni paperit, jotka olivat lääkärin pöydällä."

Vaikka kuvailemasi tapahtumakulku olisi totta, ja veljesi olisi päässyt urkkimaan papereita, joita ei ollut hänen silmilleen tarkoitettu, niin kuinka todennäköistä on, että maallikko pystyisi lyhyessä ajassa käymään dokumentit läpi ja tekemään oikeat johtopäätökset niistä? Onhan esimerkiksi se mahdollisuus, että on ensin yritetty pärjätä ilman verensiirtoa, mutta lopulta jouduttu turvautumaan siihen vastoin potilaan kieltoa. Tällöin voitaisiin sanoa, että toimenpide on epäonnistunut ainakin osittain siksi, että potilas on kieltäytynyt verensiirrosta. Viralliselle epikriisille lienee perustelunsa, eikä sitä ainakaan noin heppoisin perustein voi kyseenalaistaa. Kysyittekö muuten keneltäkään järjestön sisällä miten asiassa kannattaisi edetä, vai teittekö kaikki päätökset omin päin?

Sinänsä keskustelu lääketieteellisistä yksityiskohdista menee hieman asian sivuun, koska veren lääketieteellisen käytön rajoitukset Jehovan todistajien uskonnossa eivät pohjaudu lääketieteellisiin näkökulmiin, vaan uskonnollisiin käsityksiin.

Lue lisää

> Vaikka kuvailemasi tapahtumakulku olisi totta >

En minäkään osoittanut epäileväni tätisi kuolemaa, joten vihjailusi on tahditonta. Jätit vastaamatta esittämiini kysymyksiin ja annoinhan siihen mahdollisuuden. Itse jatkoit asiattomilla vihjauksilla ja sivuutit isäni kuolemankin täysin joten jätän kommenttisi omaan arvoonsa.

Anonyymi00067 kirjoitti:

"Ei voi ajatella, että tahallinen normien rikkominen olisi annettu tietyissä tilanteissa aina ja poikkeuksetta anteeksi, vaan ihmisen piti todistaa toimineensa poikkeustilanteessa väärin hyvästä syystä."

Elämän suojeleminen on aika hyvä peruste poiketa lain kirjaimesta. Uskovilla juutalaisillakin on vain muutama asia, joita ei saa tehdä kuoleman uhallakaan, kuten murha, aviorikos ja epäjumalanpalvelus. Sapatti- ja ruokasäädökset joustavat tarvittaessa, jos hengen ja terveyden takia on syytä. Tämä ei silti tarkoita, että niiden rikkomiseen suhtauduttaisiin kevytmielisesti, mutta joskus tärkeä asia voi tulla vielä tärkeämmän asian yliajamaksi.

Raamatussa veren lääketieteelliseen käyttöön ei oteta kantaa. Jo Nooalle annettu kielto koski vain eläimen syömistä verissään, joka saattoi tarkoittaa elävän eläimen syömistä. Joka tapauksessa kyse oli eläimestä. Kielto on ilman rangaistusta. Ihmisen veren vuodattaminen, tarkoittaen murhaamista, kielletään samassa yhteydessä. Tästä on rangaistus, kosto. Tästäkin nähdään, että ihmiselämä on tärkeämpi kuin ruokasäädökset, myös vereen liittyvät.

Lue lisää

> Sapatti- ja ruokasäädökset joustavat tarvittaessa, jos hengen ja terveyden takia on syytä >

Veri ei ole ruokaa eikä veren syömiseen ollut Laissa mitään joustoa.

Anonyymi00069 kirjoitti:

> Vaikka kuvailemasi tapahtumakulku olisi totta >

En minäkään osoittanut epäileväni tätisi kuolemaa, joten vihjailusi on tahditonta. Jätit vastaamatta esittämiini kysymyksiin ja annoinhan siihen mahdollisuuden. Itse jatkoit asiattomilla vihjauksilla ja sivuutit isäni kuolemankin täysin joten jätän kommenttisi omaan arvoonsa.

Lue lisää

En ollut sama kirjoittaja.

Anonyymi00070 kirjoitti:

> Sapatti- ja ruokasäädökset joustavat tarvittaessa, jos hengen ja terveyden takia on syytä >

Veri ei ole ruokaa eikä veren syömiseen ollut Laissa mitään joustoa.

Lue lisää

Onhan veri myös ruokaa. Voi syödä ja sisältää ravintoa.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Periaatteessa kuningas ei ollut lain yläpuolella, vaan hänen tuli noudattaa sitä jopa esimerkillisesti. Käytäntö saattoi sitten olla toinen.

5. Moos. 17:
18 Valtaistuimelle noustuaan hänen on teetettävä itselleen jäljennös tästä laista, joka on leeviläispappien huostassa.
19 Hänen tulee pitää laki hallussaan ja lukea sitä koko elämänsä ajan, että hän oppii pelkäämään Herraa ja tarkoin noudattamaan kaikkia tämän lain käskyjä ja määräyksiä.
20 Kun hän näin tekee, hän ei käy kopeaksi veljiään kohtaan eikä poikkea lain käskyistä oikealle eikä vasemmalle. Hän ja hänen jälkeläisensä saavat kauan hallita Israelia.

Lue lisää

"Periaatteessa kuningas ei ollut lain yläpuolella, vaan hänen tuli noudattaa sitä jopa esimerkillisesti. Käytäntö saattoi sitten olla toinen."

Daavidin tarina lienee kirjoitettu kauan hänen jälkeensä ja samalla on luotu ihannekuningas, joka noudattaa lakia jne.

Tarina jo itsessään kertoo ihmisestä, joka katsoi olevansa lain yläpuolella ja jonka määrätksiä toteltiin.
Batseba meni kun kuningas käski. Uriah'n teloitusmääräys eturintamalle meni sujuvasti ilman, että kukaan sitä kyseenalaisti.
Kertomus esittää ettei David ollut tilivelvollinen muille kuin jumalalle.

Anonyymi00067 kirjoitti:

"Ei voi ajatella, että tahallinen normien rikkominen olisi annettu tietyissä tilanteissa aina ja poikkeuksetta anteeksi, vaan ihmisen piti todistaa toimineensa poikkeustilanteessa väärin hyvästä syystä."

Elämän suojeleminen on aika hyvä peruste poiketa lain kirjaimesta. Uskovilla juutalaisillakin on vain muutama asia, joita ei saa tehdä kuoleman uhallakaan, kuten murha, aviorikos ja epäjumalanpalvelus. Sapatti- ja ruokasäädökset joustavat tarvittaessa, jos hengen ja terveyden takia on syytä. Tämä ei silti tarkoita, että niiden rikkomiseen suhtauduttaisiin kevytmielisesti, mutta joskus tärkeä asia voi tulla vielä tärkeämmän asian yliajamaksi.

Raamatussa veren lääketieteelliseen käyttöön ei oteta kantaa. Jo Nooalle annettu kielto koski vain eläimen syömistä verissään, joka saattoi tarkoittaa elävän eläimen syömistä. Joka tapauksessa kyse oli eläimestä. Kielto on ilman rangaistusta. Ihmisen veren vuodattaminen, tarkoittaen murhaamista, kielletään samassa yhteydessä. Tästä on rangaistus, kosto. Tästäkin nähdään, että ihmiselämä on tärkeämpi kuin ruokasäädökset, myös vereen liittyvät.

Lue lisää

> Jo Nooalle annettu kielto koski vain eläimen syömistä verissään, joka saattoi tarkoittaa elävän eläimen syömistä >

Viittaako tämä kommenttiin 00044, jossa joku lainasi google-käännettyä rabbin tarinointia? Siis että elävistä eläimistä irrotettiin jäseniä/osia syömistä varten? Amputaation tekeminen elävälle eläimelle on aikamoinen operaatio nykytekniikallakin ja jos toimenpide tehdään Nooan ajan olosuhteissa, niin verenmyrkytys on taattu. Miksi aikalaiset olisivat pilkkoneet eläviä eläimiä raaja kerrallaan kun silloin riski koko eläimen pilantumiseen oli todella suuri?

Pitäydytään nyt ihan tosiasioissa eikä sieniharhoissa.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Periaatteessa kuningas ei ollut lain yläpuolella, vaan hänen tuli noudattaa sitä jopa esimerkillisesti. Käytäntö saattoi sitten olla toinen.

5. Moos. 17:
18 Valtaistuimelle noustuaan hänen on teetettävä itselleen jäljennös tästä laista, joka on leeviläispappien huostassa.
19 Hänen tulee pitää laki hallussaan ja lukea sitä koko elämänsä ajan, että hän oppii pelkäämään Herraa ja tarkoin noudattamaan kaikkia tämän lain käskyjä ja määräyksiä.
20 Kun hän näin tekee, hän ei käy kopeaksi veljiään kohtaan eikä poikkea lain käskyistä oikealle eikä vasemmalle. Hän ja hänen jälkeläisensä saavat kauan hallita Israelia.

Lue lisää

Mutta tietenkin jos luemme vain raamattua, niin silloin tämä on tietenkin selvä esimerkki siitä, että laki jousti.

Anonyymi00074 kirjoitti:

> Jo Nooalle annettu kielto koski vain eläimen syömistä verissään, joka saattoi tarkoittaa elävän eläimen syömistä >

Viittaako tämä kommenttiin 00044, jossa joku lainasi google-käännettyä rabbin tarinointia? Siis että elävistä eläimistä irrotettiin jäseniä/osia syömistä varten? Amputaation tekeminen elävälle eläimelle on aikamoinen operaatio nykytekniikallakin ja jos toimenpide tehdään Nooan ajan olosuhteissa, niin verenmyrkytys on taattu. Miksi aikalaiset olisivat pilkkoneet eläviä eläimiä raaja kerrallaan kun silloin riski koko eläimen pilantumiseen oli todella suuri?

Pitäydytään nyt ihan tosiasioissa eikä sieniharhoissa.

Lue lisää

Asia on kyllä tiedossa muutenkin, mutta tuossakin kommentissa se tulee ilmi. Eli Nooalle annettu kielto saattoi koskea nimenomaan elävää eläintä, kyllä tästä on materiaalia vaikka se ei sinulle olisikaan tuttua. Joka tapauksessa kyse oli eläimen syömisestä, ei ihmisveren lääketieteellisestä käytöstä, eikä syömisestä määrätty rangaistusta, toisin kuin murhaamisesta.

Anonyymi00074 kirjoitti:

> Jo Nooalle annettu kielto koski vain eläimen syömistä verissään, joka saattoi tarkoittaa elävän eläimen syömistä >

Viittaako tämä kommenttiin 00044, jossa joku lainasi google-käännettyä rabbin tarinointia? Siis että elävistä eläimistä irrotettiin jäseniä/osia syömistä varten? Amputaation tekeminen elävälle eläimelle on aikamoinen operaatio nykytekniikallakin ja jos toimenpide tehdään Nooan ajan olosuhteissa, niin verenmyrkytys on taattu. Miksi aikalaiset olisivat pilkkoneet eläviä eläimiä raaja kerrallaan kun silloin riski koko eläimen pilantumiseen oli todella suuri?

Pitäydytään nyt ihan tosiasioissa eikä sieniharhoissa.

Lue lisää

Saatat olla osittain oikeassa siinä, ettei ehkä jalkaa kannattanut amputoida syömistä varten. Ennemmin kannatti esim leikata palanen lihaa ja laittaa nahka takaisin päälle ja eläin liikkeelle.

Kertomus löytyy esim jonkun James Brucen tarinoista
https://www.gutenberg.org/files/54531/54531-h/54531-h.htm

Sillä hän kertoo miten eläin kaadettiin maahan ja siitä leikattiin pari lihanpalaa, nahka takaisin päälle ja liikkeelle.
Mutta ehkä hän reissasi sienipäisään 1700-luvulla?

Voi aloittaa kohdasta: The drivers suddenly tript

on Jt-oppi.

2.Pietarin kirje:
3:16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.