Kun suomi oli puolueeton hyvä maa

Suomen puolueettomuuspolitiikka tarkoittaa Suomen kylmän sodan aikaista pyrkimystä pysyä suurvaltojen sotilaallisten konfliktien ja liittojen ulkopuolella.Alkuvaiheet ja toinen maailmansotaSuomi yritti noudattaa puolueettomuutta jo 1930-luvun lopulla, mutta joutui talvisotaan ja jatkosotaan Neuvostoliiton hyökättyä maahan.Sodan jälkeen turvallisuuspolitiikan perustaksi tuli vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus (Ystävyyden, yhteistoiminnan ja keskinäisen avunannon sopimus) Neuvostoliiton kanssa.Kylmä sota ja Paasikiven–Kekkosen linjaPresidentit J. K. Paasikivi ja Urho Kekkonen johtivat ulkopolitiikkaa, jossa Suomi yhdisti idänsuhteiden vaalimisen ja länsimaisen yhteiskuntajärjestelmänsä puolustamisen.Puolueettomuus oli taitolaji: Suomi ei liittynyt Varsovan liittoon eikä Natoon, vaan korosti sotilaallista liittoutumattomuuttaan.Porkkalan vuokra-alueen palautus vuonna 1956 ja osallistuminen YK:n rauhanturvaamistoimintaan vahvistivat Suomen asemaa.Muutos ja EU-jäsenyysNeuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa Suomi luopui YYA-sopimuksesta ja korosti sotilaallista liittoutumattomuuttaan uudessa Euroopassa.Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, jolloin perinteisestä puolueettomuudesta siirryttiin sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja osaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.Pitkään jatkunut sotilaallinen liittoutumattomuus päättyi lopulta vuonna 2023, kun Suomesta tuli Nato-jäsen muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi.