Nykyajan mini-taistelulaivassa voi olla 1 tai 2 täysin automaattista 155 mm tykkiä, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti maalla olevien kohteiden pommittamiseen 30 tai 40 km päässä ja toiseksi lennokkien torjuntaan 10 tai 15 km päähän erikoisella piensirpaleammuksella joka räjähtää sensorilla tai ajastimella, tietokoneohjauksella tähdättynä. Joskus sillä voi myös ampua koptereita, lentokoneita, veneitä ja laivoja. Jos on erikoisammus joka on tarkoitettu uppoamaan ja siitä voi säätää missä syvyydessä se räjähtää, myös sukellusveneille, torpedoille ja miinoille voi tehdä jotain, ehkä rikkoa mikrofoneja.
Missä ison sodan maarintama kohtaisi meren? Norjassa, Suomessa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Ukrainassa, Georgiassa, Etelä-Koreassa. Voi myös laskea Japanin, Taiwanin, Uuden-Seelannin ja Australian.
Laivassa on parasta olla myös pari 40 mm tykkiä, muutama 12 mm raskas kk, it-ohjuksia ja pienen kopterin / ison kopterilennokin laskeutumispaikka.
Ne 155 mm ammukset voi siirtyä liukuhihnoilla ja automaattikärryillä laivan sisällä sinne minne tarvitaan. Lataus sähkömoottoreilla ja solenoideilla automaattisesti kun automaatio huomioi tilanteet ja joskus pienellä kauko-ohjauksella. Joissain paikoissa laivan sisällä automaatio saattaa tarkoittaa teollisuusrobottia. Sota-aikana moni tila saattaa olla useimmiten typellä tai argonilla täytetty. Argon auttaa erityisesti litium-ioni akkujen palossa.
Missä ison sodan maarintama kohtaisi meren? Norjassa, Suomessa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Ukrainassa, Georgiassa, Etelä-Koreassa. Voi myös laskea Japanin, Taiwanin, Uuden-Seelannin ja Australian.
Laivassa on parasta olla myös pari 40 mm tykkiä, muutama 12 mm raskas kk, it-ohjuksia ja pienen kopterin / ison kopterilennokin laskeutumispaikka.
Ne 155 mm ammukset voi siirtyä liukuhihnoilla ja automaattikärryillä laivan sisällä sinne minne tarvitaan. Lataus sähkömoottoreilla ja solenoideilla automaattisesti kun automaatio huomioi tilanteet ja joskus pienellä kauko-ohjauksella. Joissain paikoissa laivan sisällä automaatio saattaa tarkoittaa teollisuusrobottia. Sota-aikana moni tila saattaa olla useimmiten typellä tai argonilla täytetty. Argon auttaa erityisesti litium-ioni akkujen palossa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja sitten se laiva tuhottaisiin merimaaliohjuksella tai droonilla.
Helppoa kuin heinänteko. Onnistuu kirkkoveneeseenkin kun aloitta sen tekee...
155 mm:n tykki laivaan on sotateknisesti mahdollinen, mutta historiallisesti erittäin harvinainen ja haastava ratkaisu. Maavoimien standardikaliiperin (155 mm) tuomista sotalaivoihin on yritetty useasti, koska se mahdollistaisi maavoimien halpojen ammusten hyödyntämisen ja tarjoaisi raskaampaa tulivoimaa rannikkokohteita vastaan. Suurin osa nykyisistä länsimaisista sotalaivoista käyttää kuitenkin kevyempiä ja nopeammin ampuvia 76 mm:n tai 127 mm:n (5 tuuman) tykkejä
Mitä sitten jos se on haastava, jokainen uusi ase on haastava.
Kehittäminen kannattaa aloittaa pienoismalleilla ja tietokonesimulaatioilla.
" Suurin osa nykyisistä länsimaisista sotalaivoista käyttää kuitenkin kevyempiä ja nopeammin ampuvia 76 mm:n tai 127 mm:n (5 tuuman) tykkejä"
Keveydellä on vähemmän väliä laivoille kuin rekoille. Kantamalla on enemmän väliä laivoille, koska rekat voi seurata vihollista mutta laivat jää rantaan.
Joissain laivoissa oli jopa 40 cm eli 16 tuuman tykit.
Nykyään voisi olla 203 mm tykit ja himars ohjuksien laukaisin. Ehkä kaikki 3 yhdessä laivassa: 2 kpl 155 mm tykkiä, 1 kpl 203 mm tykkiä ja monta himars putkea. Ja 40 mm tykkejä lennokkeja vastaan.
Tykit ovat vanhentunut aselaji monestakin syystä, ei riitä tarkkuus, kantama, vaatii valtavan logistiikkaketjun ammuksille ja kaluston siirtelyyn jne.
Tykki on edelleen kova sana.
Hävittäjissäkin on tykki eikä niitä dronella korvata.
Jaahas. Täällä taas KOAKSIAALINEN HÖNÖ kehittelee aseteknologiaa fantasia maailmassaan.
Vähän historiaa. 2. ms aikana 150 mm luokkaa (6 tuumaa) vastaava tykin kaliiperi oli käytössä ns. kevyissä risteilijöissä. Ammus oli käytännössä suurin, mitä miehet pystyivät kantamalla lataamaan, isommat vaativat hissisysteemeitä, mikä nosti aluksen massaa. Ne isommat hissisysteemejä käyttävät olivat raskaita risteilijöitä tai taistelulaivoja. Tuo 6 tuumaa määritteli ennen sotia laivastosopimuksissa olleita rajoituksia. 6 tuuman tykillä pystyi jo vaurioittamaan vastapuolen vähän isompia laivoja eli raskaita risteilijöitä, varsinaisten taistelulaivojen panssarointiin se ei välttämättä pystynyt. Mereltä maalle ammunta ei ollut kovin menestyksekästä, esim. Normandiassa sitä käytettiin. Japanilaisilla taisi olla kokeilukäytössä sukellusvene noin isolla tykillä, samoin jollain maalla 1. ms loppukuukausina.
40 mm tai 155 mm tykki voi myös tuhota liitopommeja kesken lennon. Niillä on melko ennustettava lentorata.