https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012233735.html
"– Haja-asutusalueelta tuli selkeä signaali, että siellä tehtiin eniten tonttikauppoja, hän lisää.
– Kauppamäärien kasvun taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Haja-asutusalueilla tontteja on tullut tarjolle ja rakentamista suunnittelevilla on ollut mitä ostaa. Taustalla voi vaikuttaa myös se, että suomalaiset haluavat siirtyä kauemmaksi kaupungin ytimestä ja asua väljemmin lähempänä luontoa."
"Pohjanmaalla on riittävästi palveluita ja tilaa harrastaa. Lapsiperheet arvostavat myös rauhallista kasvuympäristöä, arvioi Järvelä.
Kohteista kiinnostavat ainakin uudet, 2000-luvun puolella rakennetut talot sekä 60–70-luvun rakennukset, joita voidaan myydä halvemmalla myös purkukuntoisina.
– Nämä ovat halpoja kohteita, joita voi itse korjata. Iso ostajaryhmä ovat ukrainalaiset, Järvelä sanoo vanhemmista rakennuksista."
______________________________________
Onko järkeä väen vängällä yrittää ajaa kyliä ahrinkoon, kun maailmalla porukka haluaa kaupunkikeskuksista pois.
Pohjanmaalla kauppoja tehdään enenevissä määrin taajamien ulkopuolelle, kyliin.
Mihin kyliin Lapualle joku haluaisi muuttaa, jos siellä ei ole koulua, eikä muuta peruspalveluja.
No eiköhän Ylistaro ja Nurmo poimi omansa?
"– Haja-asutusalueelta tuli selkeä signaali, että siellä tehtiin eniten tonttikauppoja, hän lisää.
– Kauppamäärien kasvun taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Haja-asutusalueilla tontteja on tullut tarjolle ja rakentamista suunnittelevilla on ollut mitä ostaa. Taustalla voi vaikuttaa myös se, että suomalaiset haluavat siirtyä kauemmaksi kaupungin ytimestä ja asua väljemmin lähempänä luontoa."
"Pohjanmaalla on riittävästi palveluita ja tilaa harrastaa. Lapsiperheet arvostavat myös rauhallista kasvuympäristöä, arvioi Järvelä.
Kohteista kiinnostavat ainakin uudet, 2000-luvun puolella rakennetut talot sekä 60–70-luvun rakennukset, joita voidaan myydä halvemmalla myös purkukuntoisina.
– Nämä ovat halpoja kohteita, joita voi itse korjata. Iso ostajaryhmä ovat ukrainalaiset, Järvelä sanoo vanhemmista rakennuksista."
______________________________________
Onko järkeä väen vängällä yrittää ajaa kyliä ahrinkoon, kun maailmalla porukka haluaa kaupunkikeskuksista pois.
Pohjanmaalla kauppoja tehdään enenevissä määrin taajamien ulkopuolelle, kyliin.
Mihin kyliin Lapualle joku haluaisi muuttaa, jos siellä ei ole koulua, eikä muuta peruspalveluja.
No eiköhän Ylistaro ja Nurmo poimi omansa?
Vastaukset 56
Vanhimmat
ylistaron ja nurmon pikkukylät D
Tiistenjoki tekee kylänsä puolesta parhaansa, mutta kaupunki itsestään tuntuu nostaneensa kätensä pystyyn.
Jos meidän päättäjät eivät keksi, miten Lapuan saisi menestymään, niin paras keino on ainakin olla tekemättä mitään ratkaisevaa virhettä ja tarkoituksella tuhota kyliä.
Kyllä Lapuan kaupunki teköö kylien eteen esim Sipsiölle paasathan rahaa hattukaupalla
Mutta simpsiöltä voi rahat tulla vielä takaisi (ehkä)
Millä opilla?
Kyläkouluissa pidettävä luokat 1 - 9 toisen asteen opiskelu keskustaan.
Koulujen kunnossa pidon kyläläiset hoitaisivat kökkätyönä, tämä lisäisi yhteisöllisyyttä.
Kunta hoitaisi värkit ja työnjohdon.
Paljon vikaa kylä porukassakin, kylät täynnä tyhjiä taloja, joita ei vaivauduta edes kauppaamaan.
Kauppa se ei kannata, Marin sai aikaan katastrofin pääministerin virassa!
Kuka hullu niitä ottaisi edes ilmaiseksi vaivoikseen? Koko Suomen joka ikisessä pikkukaupungissa syrjäkylien talot hylätään ihan yhtä lailla, paitsi jos talo sijaitsee kauniin järven rannalla hyvien yhteyksien varrella.
Simpsiölle on saatava koulu.
Ensin nää rakentaa jonnekin metikköön talon, kauas kaikesta, sitten aletaan kitajamaan että pitäis saada palveluja heidänkin metikköönsä. Itsekästä ajattelua. Jos palveluja haluaa, niin muuttakoot sitten keskustaan, eikä vinguta metiköstä että palvelut pitää siirtää jokaisen suon ja hetteikön laidalle.
Taidat nyt liioitella vähän liikaa. Tuollaisilla mielipiteillä ei ole mitään arvoa.
Enpähä. Ja ompaha.
Esim Saksassa, et voi rakentaa taloa kuin kaavoitetulle alueelle. Jos omistatkin maapläntin jostain metiköstä, niin se ei Saksassa tarkoita sitä että sinne voit rakentaa talon. Äärimmäisen harvassa tapauksessa se voi onnistua, mutta siihen pitää olla kattavat perusteet, ja sen lisäksi vielä suhteellisen lähellä kaikki muu infra, että erikoislupaa voi edes hakea.
Saksan malli olis pitänyt olla Suomessakin, jo aikoja sitten. Niin meillä ei olisi ongelmia haja-asutuksen kanssa, ja yhteiskunnan varoja säästyisi, kun infraa ei tarvi ylläpitää joka niemeen ja notkelmaan.
Saksassakin on paljon omakotitaloja, mutta ne on aina asuinalueella, jonka lähellä on palvelut, koulut, ja isompi kaupunki siinä heti kyljessä. Ei ole haulikolla ammuttuja kyliä kuten Suomessa, vaan tiiviitä ja tehokkaita.
Ainoastaan jotkut miljonäärit voi rakentaa Saksassa jonnekin syrjempään, koska heillä on pelit ja vehkeet järjestää palvelut itselleen. He eivät vaadi yhteiskuntaa siihen avuksi, kuten meillä täällä Suomessa vingutaan palveluja joka niemeen ja notkelmaan. Saksalainen ymmärtää että palvelut kuuluu olla tiiviin keskustan kupeessa, jossa on riittävä väestöpohja, riittävän tiiviillä alueella.
Eiköhä se kuule oo niin, että maailmassa suurimmatkin kaupungit on alkaneet ensimmäisistä tönöistä keskellä mettää?
Ei se niin ole tietenkään. Suuret kaupungit on aina perustettu johonkin hyvälle paikalle. Ei ole lähtenyt mistään asuintönöstä, vaan yleensä kauppapaikasta. Siitä se kaupungin nimityskin tulee. Kaupungissa käydään kauppaa.
Eikö Las Vegaskin perustettu niin kauas kaikesta kun ikään ja aika lailla siellä taala jos toinenkin pyörähtää tänä päivänä. Ei muuta ku lisää rahaa simpsiöön kyllä se siitä alkaa poikimaan tai ainakin porsimaan.
Hieman sulla mittasuhteet ja realiteetit sekasin.. Suomea ja Lapuaa voi verrata Alaskan kaukaisimpiin periferioihin, ei mihinkään Californian alueeseen.
Simpsiö ei ole kylä. Simpsiö on vuori tai oikeesti mäki. Simpsö Ritamäki tie on valtatie 😆
Mikä vitun Simpsiö, onko se Suomessa?
Lasse Rajala esitti viisaita, että yläasteet siirrettäisiin kyläkouluihin.
Sivistyslautakunnan älykäs perustelu kuului: "Täysin mahdotonta."
Eikö sivistykseen kuulu perustella kieltävää vastausta vähän älykkäämmin.
Mikä tekee esityksestä täysin mahdottoman? Koulutushan kuuluu kunnalle, onko se mahdottomuus sivistyslautakunnan ajatustoiminnassa?
Toivottavasti nyt, kun asia palautui uudestaan käsittelyyn, löytyy älykkäämpiä kommentteja ja kommentoijia, kuin nämä "täysin mahdottomat."
Asioita voisi katsoa vähintään vuosikymmen eteenpäin.
Ei se mahdotonta ole, mutta järkyttävän kallista.
No, ei se ole halpaa taajaman ulkopuolella asuvienkaan hoitaa taajama-alueiden
...uudestaan...No, ei se ole halpaa taajaman ulkopuolella asuvienkaan maksaa taajama-alueiden häirikkö nuorien yhteisten tavaroiden turmelemisia, liikennemelun, katupölyjen tai koiranpaskojen aiheuttamien hermoraunioiden aikuisten mielenterveyden hoitoja.
Kalliita kuluja on molemmilla, ehkä taajama-alueiden rähkyyksien korjaaminen kaikkein turhauttavimpia, muut vaivat paljolti asennekysymyksiä.
Eiköhän vain maksella toistemme kuluja veroilla, kuten tähänkin asti?
Suostuisikohan Ylikylän koulun nykyinen omistaja myymään koulun takaisin kaupungille järkevällä hinnalla? Kyllä sinne ysiluokat mahtuisivat.
– Nämä ovat halpoja kohteita, joita voi itse korjata. Iso ostajaryhmä ovat ukrainalaiset, Järvelä sanoo vanhemmista rakennuksista."
____________________
Yllä oleva linkistä poimittuna.
Sodan loppuessa, saattaa Ukrainasta olla tulossa enemmänkin, joten etelä-pohjanmaan ja varsikin Lapuan olisi viisasta olla hereillä ja katsoa maailmaa hieman kauemmas.
Toivottavasti meillä ei ole päättäjissä näitä, mitkä tännekin kirjoittelevat tietämättömyyksiään, kuten kylät pitäisi tyhjentää keskustoihin.
Otetaan esimerkiksi Hellanmaan "sivukylä," jonka oloja on saatu seurata lehdestä vuosikausia. Ensin oli viemärisekoilu ja nyt koulun lopettaminen.
Ensin "mettäkylä", sijaitsee Lapuan keskustasta 13km päässä, Kauhavasta 15km, Ylistaro 20km, Ylihärmä 13km, Nurmo 20km, Seinäjoki 25km.
Lapuan keskusta 15km Kauhava, 20 km Nurmo, 25 Seinäjoki, 20 km Ylihärmä, 30km Ylistaro.
Taitaa keskustasta olla huonommat yhteydet ympäristökuntiin?
Jostain luin, että esim. Alatalkkari työllistää 40% Hellanmaan työikäisistä, lisäksi on kylässä Jusmara ja Simeko suurimmat firmat, jotka työllistävät omat ja naapuritkin.
Mikä tein järkiratkaisun, luovuin autosta kokonaan. Muutin Seinäjoelle ja työmatkani on 2km jonka kuljen sähköpyörälläni tai joskus ihan vain kävellen. Ruokakauppaan on 200 metriä, siinä voi käydä koska tahansa juolahtaa mieleen, eikä tarvi muistaa ostaa kaikkea kerralla. Lenkkeilymaastot on myös ihan lähellä. Juna-asemalle myös noin 2km matkaa, sieltä pääsee helposti maailmalle, jos haluaa lähteä vaikkapa ulkomaille pyörähtämään. Nyt sen vasta on täällä Seinäjoella huomannut, että kun asuinpaikan valitsee järkevästi, niin ei tarvi autoa yhtään mihinkään. Nuorin lapseni käy vielä yläastetta, mutta sekin on kävelymatkan päässä.
En keksi mihin tarvisin autoa. Kyllä on iso säästö tässäkin, kun ei tarvii bensoja eikä vakuutuksia maksella, hankintakustannuksista puhumattakaan. Elämänlaatu on parantunut hurjasti, kun rahaa jää huomattavasti enemmän näin autottomana.
Joskus olen asunut haja-asutusalueella, ja muistan kuinka aina joka asiaa piti lähteä hakemaan autolla, aina oli pitkä matka jokapaikkaan. On tää vaan mahtavaa, kun Seinäjoelta löysin niin hyvän ja rauhallisen asuinympäristön, sopivalla etäisyydellä keskustan hälinästä. Ja on aivan kaikki tarvittava tässä ihan kivenheiton päässä. Voi käydä vaikka ravintolassa syömässä, ihan vain vaikka kävellen, koska matka ei ole pitkä.
En enää edes pystyisi ajatella missään maaseudulla asumista, pitkien välimatkojen takana, auton orjana, hyi kauhiaa, oikein ahdistaa pelkkä ajatuskin. Hui.
Minä tykkään asua sellaases paikas jossa saa kusta portahilta.
Onpa tylsää.
Mitään en kuntapolitiikasta ymmärrä, mutta ihmettelin näinä aikoina uutta uimahallia. Varmaan hyvä kasvavalle kaupungille, mutta pitäisi muistaa, että harva tänne uimaan muuttaa, ehkä tärkeintä olisi ensin saada työperäistä muuttoa ja se edellyttää yritysten houkuttelua.
Kuten mainitsin, kuntapolitiikasta en tiedä, mutta olettaisin, että esimerkiksi Hellanmaahan olisi kaavoitettu teollisuusalue, ainakin valtava etu olisi työvoiman hankinnan puolesta.
Sama Ruhassa ja Kauhajärvellä. Kuten joku näissä ketjuissa kirjoitti pakosta muutosta, ei yrityksetkään pakosta mihinkään muuta. Kaupunkialueella on runsaasti tyhjiä teollisuustontteja, mutta kun yritykset laskee, ettei työvoimaa ole helppo saada, jää yritys siirtymättä.
Nyt pitäisi ajatella asioita ihan uudella tavalla. Kaikkialla kylät hiljenee, kun pakolla pyritään keskittämään.
Miten ukrainalaisilla on varaa ostaa talo Suomesta?
15-20 000€ omakotitalon velan maksaa vuokra rahalla muutamassa vuodessa.
Näitä saisi olla vain lisää, ehkä tuleekin.
Se on vaan juttu niin, että jos Lapualla ei ruveta säästämään niin me ajaudumme kriisikunnaksi ja sitä kautta Seinäjokeen pakkoliitettynä. Seinäjoen päättäjät sitten lopettavat kaikki sivukylien koulut, kyllä asia on jämti näin.
Kylät hiljenee jokatapaukses vaikka tehtäisiin mitä. Ihmiset haluaa nykyään että kaikki asiat on lähellä, ei se pelkkä kyläkoulu riitä vetovoimatekijäksi. Ihmiset haluaa että kauppa, kuntosali, viihde, ravintola, yms on siinä lähellä.
Elämäntapa on nykyään sellainen aktiivisempi, enää ei pelkkä keinustuolissa istuminen iltaisin riitä kuten ennenvanhaisilla ihmisillä. Siksi halutaan asua mieluiten keskustan liepeillä, aktiviteettien äärellä. Sitä tosiasiaa vastaan ei kannata pullikoida, koska näin nyt vain on eikä se muuksi muutu.
Onhan se tietysti näinkin, minä puolestani voisi esittää täysin päinvastaisenkin sepitelmän, kun en ole koskaan ollut kuntosali- tai ravintolariippuvainen.
Sinulla on omat mieltymykset, minulla omat, enkä halua lytätä elämäntapaasi, toivon ettet sinäkään haluasi painostaa minua elämään sinun halujesi mukaan.
En puhunut sinusta enkä minusta. Puhuin sellaisesta valtavirrasta mikä on nykyään. Valtavirta määrittää mihin asiat kehittyy.
Valtavirta vie siihen suuntaan, mihin sitä rahalla ohjataan.
Koko ajan pyritään lisäämään omakoti asujille erilaisia hömppäkuluja ja toivotaan, että taipuisivat muuttamaan kennotaloihin.
Kiinteistöverokin nousee automaattisesti joka vuosi, vaan ei lisäänny mikään palvelu.
Ei ihan noin mustavalkoista. Kaikki on kallistunut, myös rivareissa ja kerrostaloissa. Lisäksi Lapuankin keskustassa iso osa asunnoista on omakotitaloja.
Eniten määrittää kolme asiaa, sijainti, sijainti ja sijainti. Lapuan keskustaajamassa on hyvä ja helppo asua, kun kaikki tarvittava on lähellä.
Myönnän kyllä, että kaupunkialueella saa paremmin vastinetta kiinteistöverolle, mutta onko sekään täysin oikeudenmukaista?
En tiedä mitä tarkoitat oikeudenmukaisuudella. Mutta jos alettaisiin esim kauppoja, ravintoloita, kuntosaleja, pallohalleja, elokuvateattereita, jne, rakentaa jokaiseen hajakylään, niin se ei olisi enää taloudellisesti mahdollista eikä järkevää.
..ja oikeudenmukaisuutta on myös se, että jokaisella on valinnanvapaus, valita asuinpaikkansa mistä lystää. Jos haluaa asua metsäkylässä luonnonrauhassa kaukana palveluista, niin sitten asuu. Jos taas arvostaa enemmän palveluiden läheisyyttä, niin on täysi vapaus asua Lapuan keskustaajamassa. Se on juurikin oikeudenmukaisuutta, valita asuinpaikkansa omilla mieltymyksillään.
Eipä tietenkään, tarkoitin oikeudenmukaisuudella ja rahalla ohjaamista lähinnä sitä, että joillain alueilla on ravintolat, kuntosalit, elokuva- ja muut teatterit ääressä, mutta kiinteistöverot kuitenkin on sama kuin sivukylissäkin, ilman näitä palveluja.
Niin, tässä on vain se, että myös tieverkostojen, yms infran ylläpito maksaa sivukylän haja-alueelle huomattavasti enemmän, per asukas, mitä keskustaajaman tieverkosto per asukas. Tieverkostokin on palvelua. Kuten myös jätevesiputkistot, mitä onkin vedetty moniin sivukyliin.
Sanotaan näin yksinkertaistetusti, että sivukyliin palaa jo pelkkään olemassaolevan infran ylläpitämiseen niin paljon rahaa, per henkilö, ettei olisi oikeudenmukaista kasvattaa sitä kustannusta enää suuremmaksi.
Sitten pitää ottaa huomioon se, että uimahalli, kirjasto, yläaste, lukio, ovat kaikkien käytettävissä. Niiden kuluihin pitää kaikkien osallistua, asuipa kaukana tai lähellä.
Näillä spekseillä, sivukyläläisen verotus ei voi olla pienempää, koska sivukylien ylläpito maksaa moninkertaisesti enemmän per hlö, vrt keskustan hlö.
No, no...kyllä nyt tulee niin paksua sontaa, eikö ota suuhun kipiää?
Pysytään asialinjalla. Voitko perustella mikä on sontaa.
Teiden auraukseen osallistumme pääosin auton käyttöverolla, jota yritetään esittää käyttömaksuna, peittääkseen ikävän "vero" sanan.
Kiinteistöverolla maksetaan lumen auraus muutaman kerran talvessa ja kerran kesässä tienvarren niitto, katuvaloja nähdäkseen moni kyläläinen joutuu matkustamaan kaupungille.
On käynyt mielessä, onko viimeaikojen suuruudenhullut investoinnit perustunut siihen oletukseen, että viemäriputkilla kupattaisiin niihin rahat syrjäkyliltä.
Nyt kun tämä ei onnistunutkaan, on kaupungin talous kuralla.
Tuota noin faktat kuntoon... Se infra pysyy keskustassa verorahoilla. Sivutiet yksityisiä vesilaitokset monessa kylässä toki on puolta halvempaa vettä
Ei nuo eri verot ole mitään korvamerkittyjä mihinkään, monet eri verot menee samaan kirstuun. Ja Lapuankin osalta, omat verotulot eivät edes riitä kaikkeen, vaan Lapua saa ns valtionosuuksia, eli toisinsanoen pääkaupunkiseutu, tampereen seutu ja turun seutu, niiden verotuloja siirretään Lapuan kirstuun valtavia määriä. Ja sieltä Lapuan kirstusta sitten otetaan rahaa milloin mihinkin. Korvamerkittyä rahaa ei ole, mutta käytännössä Helsinkiläinen maksaa Lapuan sivukylän tien aurauksesta aika ison osuuden.
Ja jos ei näitä valtionosuuksia olisi, niin monesta eepeen kunnasta olisi saanut sammuttaa valot jo aikoja sitten. Olemme pääkaupunkiseudun elättejä, sieltä se tekohengitysraha tulee, ilman sitä olisi aika ankeaa täällä leveysasteilla.
..."Olemme pääkaupunkiseudun elättejä, sieltä se tekohengitysraha tulee, ilman sitä olisi aika ankeaa täällä leveysasteilla"...
___________________________
Menee hiukan keskustelun ulkopuolelle, mutta tätä vanhaa hokemaa syötetään pääkaupungin helppoheikeille, johon se vieläkin uppoaa.
Helsinkiin on maan rahat ohjattu jo vuosikymmeniä esim. yritysten pääkonttorit ja valtion virastot ym. jotka tuovat maakunnista verorahoja.
Yksi rahasampo on finlandia talo, jonka ulkovuorausta tavataan uusia viiden vuoden välein. Hassua vaan, että se on kiveä, joka lähi-idässä on kestänyt 2000-3000 vuotta.
Siltarumpupolitiikka, metrot, olumpiastadion, tunnin junat ym. imee valtavat määrät maakunnan verorahoja varsinkin, kun budjetit pakkaa tarkoituksellisesti ylittyä kaksin, kolminkertaisiksi.
Nämä verorahoilla pyöritettävät yritykset ovat vuosikymmenien aikana ohjanneet maakuntien nuorison pääkaupunkiseudulle.
Nyt näkyy merkkejä suunnan kääntymisestä lähinnä Tampereen ja pohjanmaan seutuville. Nyt koko etelä-pohjanmaan olisi oltava hereillä ja pyrkiä ottamaan oman osansa tilaisuudesta.
Niin kuin Lapua haalii kyliä keskustaan, sama toimii suuremmassa kuviossa pääkaupunki seudun haalimisessa maakuntien väkeä.
..."Se on vaan juttu niin, että jos Lapualla ei ruveta säästämään niin me ajaudumme kriisikunnaksi ja sitä kautta Seinäjokeen pakkoliitettynä. Seinäjoen päättäjät sitten lopettavat kaikki sivukylien koulut, kyllä asia on jämti näin"...
________________________________
Tästä asiasta ollaan täysin samaa mieltä, nyt pitäisi avoimesti selvittää, mikä on järkevä tapa säästää.
-Vähentyisikö koulukiusaamiset, jos peruskoulu käytäisiin kokonaan kyläkouluissa?
-Mitä tämä vaikuttaisi nuorten mielenterveyteen ja sen hoitokuluihin?
-Olisiko vaikutusta häiriökäyttäytymisiin koulun ulkopuolella?
Minusta tässä pyrittiin kauhealla kiiruulla ja salamyhkäisyydellä etenemään ilman syvempää perehtymistä koko asiaan?
..."Ensin nää rakentaa jonnekin metikköön talon, kauas kaikesta, sitten aletaan kitajamaan että pitäis saada palveluja heidänkin metikköönsä. Itsekästä ajattelua. Jos palveluja haluaa, niin muuttakoot sitten keskustaan, eikä vinguta metiköstä että palvelut pitää siirtää jokaisen suon ja hetteikön laidalle"...
___________________________
Ei me kyliin mitään teattereita ja kuntosaleja tarvita, tasapuolisuuden perään kysellään, miksi maksatetaan siitä, mitä ei olekaan.
Meillä alkaa kuntopolku rappusilta, varsikin keväällä, kun muuttolinnut palaa, kuntopolulla näkee lintujen järjestämän näytelmän ja kaupan päälle ilmainen konsertti.
Kuntosalia ei kaipaa, jossa saisi peilistä ihailla lihaksiaan ja pussailla hauistaan. Kuntoa löytyy kiitettävästi saunapuita pienien.
Miten paljon säästettäisiin mielenterveydessä, kun saataisiin edes osan tästäkin porukasta liikkumaan luontoon.
Eihän tuollaisessa elämässä ole mitään järkeä. Kyllä ihmisellä pitää olla muutakin elämää kuin puiden pilkkominen ja lintujen vahtaaminen.
Meillä kaupunkilaisilla on kato enemmän sosiaalista elämää, kuntosali nyt vain on yksi pieni osa kokonaisuutta. Koti on lähinnä nukkumista varten, elämää eletään muualla. Minä herään töihin klo 7, keitän aamukahvit ja sitten töihin klo 8. Töiden jälkeen sitten klo 16 kauppaan hakemaan joku välipala, ja siitä suoraan kuntosalille. Sieltä sitten suihkun kautta kotiin klo 18 tietämillä, syön jotain, ja lähden ystävien kanssa istumaan iltaa jonnekin, sieltä palajan kotiin joskus klo 21 tiemillä, pieni kevyt iltapala, iltajoogaa hetken aikaa, ja klo 22 hammaspesu ja untenmaille. Koti on siis rauhoittumista ja nukkumista varten, elämä eletään jossain ihan muualla.
Teidän junttipierujen elämä menee kotonanne ihan hukkaan, eläisitte elämää ettekä vain mököttäisi kotona.
..."Ei se niin ole tietenkään. Suuret kaupungit on aina perustettu johonkin hyvälle paikalle. Ei ole lähtenyt mistään asuintönöstä, vaan yleensä kauppapaikasta. Siitä se kaupungin nimityskin tulee. Kaupungissa käydään kauppaa"...
___________________________
Näinhän se tietenkin on, ei heti tullut mieleen.
Eli ensimmäisen tönön rakentaja tuumasi, että tässäpä komia paikka, teheräämpä talo ja hip, hei...kohta oli talojen rakentajia ympärillä.
Eihän se hieno paikka tietenkään ollut missään sivukylällä, vaan keskellä kaupunkia, pettämätön logiikka.