Yksityinen ihminen voi monellakin eri tavalla auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mikään eri keinoista ei tietenkään ole mahdollista kaikille, eikä kenenkään teko yksinään vaikuta ilmastonmuutokseen, mutta kaikki pienet teot yhdessä voivat muuttaa kehityksen suuntaa poispäin mahdollisesta ilmastokatastrofista. Tähän alle yritän kerätä niitä pieniä hyviä tekoja, joilla voimme turvata jälkipolvillemme puhtaamman ympäristön.
Ne, jotka epäilevät koko ilmastonmuutosta ja siitä johtuvaa ilmastokatastrofia silkaksi pelotteluksi, voivat ajatella asiaa niin, että kyse on tosiasiassa ilmansaasteiden vähentämisestä, joka on joka tapaukseesa tärkeää.
Lyhenteellä khk tarkoitan jatkossa 'kasvihuonekaasu', tavallisimmin se esiintyy 'khk-päästö'-sanassa.
Ilmastonmuutoksen suurimpia (ihmisestä johtuvia) sýitä on fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat khk-päästöt, ennenkaikkea hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) sekä dityppioksidi (NO2). Palstan aiheen mukaisesti keskitytään lähinnä energian tuotannon ja kulutuksen vaikutukseen ilmasto-asioissa.
Ne, jotka epäilevät koko ilmastonmuutosta ja siitä johtuvaa ilmastokatastrofia silkaksi pelotteluksi, voivat ajatella asiaa niin, että kyse on tosiasiassa ilmansaasteiden vähentämisestä, joka on joka tapaukseesa tärkeää.
Lyhenteellä khk tarkoitan jatkossa 'kasvihuonekaasu', tavallisimmin se esiintyy 'khk-päästö'-sanassa.
Ilmastonmuutoksen suurimpia (ihmisestä johtuvia) sýitä on fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat khk-päästöt, ennenkaikkea hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) sekä dityppioksidi (NO2). Palstan aiheen mukaisesti keskitytään lähinnä energian tuotannon ja kulutuksen vaikutukseen ilmasto-asioissa.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Eräs pieni teko, joka kyllä useimmiten vielä vaatii hyvin pienen rahallisen uhrautumisen, on siirtyä ostamaan uusiutuvilla energioilla tuotettua (=vihreää) sähköä. Näin tehden et tue fossiilisilla energioilla tuotetun sähkön tuotantoa. Kun fossiilisilla tuotetulle sähkölle ei enää löydä ostajia, sitä ei kannata tuottaa ja vastaavasti lisääntyneen myynnin johdosta vihreä sähkö tulee kannattavammaksi ja sitä tuotetaankin enemmän - khk-päästöt siis vähenevät ratkaisevasti. Sivulta www.vaihdavirtaa.net saat lisätietoa vihreästä sähköstä.
sivulta www.vaihtovirta.fi voi hakea edullisimman sähkötarjouksen vihreästä sähköstä. Kun itse sitä katsoin, sain tarjoustulokseksi:
- vain Norppasähkö (Vihreä sähkö): 14€/vuosi kalliimpi
- vain tuulisähkö: 22€/vuosi kalliimpi
Vertailu nykyisen sähköntoimittajani hintoihin kulutuksella 2500kWh/vuosi.
1-2€ kuukaudessa ei ole paha hinta hyvästä omastatunnosta. Mutta joku voi saada vihreää sähköä jopa halvemmalla kuin sekasähköä - kannattaa tarkistaa.
Eri energialähteiden merkitys kasvihuonekaasupäästöihin käy hyvin esille seuraavasta taulukosta, jossa on lueteltu muutamia energialähteitä ja niiden tuotannosta aiheutuva kasvihuonekaasupäästömäärä CO2-määräksi muutettuna, elinkaarianalyysinä.
Tonnia CO2vastaavaa/GWh (= kg/MWh = g/kWh)
Tuuli 14
Geoterm. 15
Ydinvoima 17
Vesi 18
Aurinko 39
Biomassa 46
Maakaasu 822
Hiili 1041
Lähde: http://www.nei.org/index.asp?catnum=2&catid=260
Samalla sivulla on muitakin vastaavia tutkimustuloksia. Pitää huomata, että arvot kertovat vain suuruusluokat, mutta esimerkiksi 75-kertainen ero khk-päästöissä tuulivoiman ja hiilivoiman välillä on riittävä peruste siirtyä vihreän sähkön ostajaksi, jos tulevien sukupolvien hyvinvointia pitää tärkeänä.
Lähteesi lähteen lähteenä olleen tutkimuksen elinkaariarviot eri menetelmille, ole hyvä:
PWR D-T
Coal Fission Fusion Wind
Power Level 1000MW 1000MW 1494MW 25MW
Materials (non-fuel) 0,6 0,7 2,8 8,6
Construction 0,7 1,2 2,7 1,6
Fuel mining 8,4 0,4 0,4 -
Fuel preparation - 8,9 - -
Fuel transportation 9,0 0,2 - -
Operation 956,0 2,2 3,1 4,0
Waste Disposal 0,05 1,4 0,04 -
Decomissioning 0,1 0,01 0,4 0,4
Land reclamation (Fuel) 0,03 0,001 - -
Total tCO2/GWh 974 15 9 15
Tuulivoimalan käyttökerroin 25%, muilla 75%. Käyttöiäksi tuulivoimalalle 25v, muille 40v.
http://fti.neep.wisc.edu/pdf/fdm1063.pdf
Tämä on taas yksi tutkimustulos, mutta ainakin päästölähteiden erot tulevat esille menetelmäkohtaisesti.
Kun ihmiset ostaa vihreää sähköä,
- fossiilisilla tuotetulle sähkölle ei enää löydä ostajia
- fossiilisilla ei kannata sähköä tuottaa
- uusiutuvat tulee kannattavimmiksi
- khk-päästöt vähenee
Ja se ei todellakaan maksa paljon!
Jos tulevien sukupolvien hyvinvointia pitää tärkeänä, ei enää maksa sekasähköstä!
Kaikki siis ostamaan vihreää YDINSÄHKÖÄ.
>sivulta www.vaihtovirta.fi voi hakea edullisimman sähkötarjouksen vihreästä sähköstä.
Vastaaja unohti kertoa, että "vihreän sähkön" hinta on noinkin alhainen vain sen takia, että VALTIO TUKEE SITÄ. Jos siis ei olisi tuotteliaita ydinvoimaloita ja ihmiset polttaisi bensaa kuin hullut, ei olisi myöskään verotuloja joilla ylläpitää kyseistä tukijärjestelmää ja sähkön hinta, siis EKOSÄHKÖN hinta olisi tuntuvasti korkeampi. Mitäs se vastaaja sanoikaan tuolla toisaalla siitä, että "jos kukaan ei ostaisi..." jne. Siinä taas viherpipo puhuu paljon ja ajattelee vähän.
>Tonnia CO2vastaavaa/GWh (= kg/MWh = g/kWh)
Tuuli 14
Geoterm. 15
Ydinvoima 17
Vesi 18
Aurinko 39
Biomassa 46
Maakaasu 822
Hiili 1041
Eli ero TALOUDELLISESTI KANNATTAVAN, LUOTETTAVAN ja JATKUVASTI SAATAVAN ydinenergian ja SÄÄRIIPPUVAN, KAIKKI NOTKOT TÄYTTÄVÄN, VÄÄRÄÄN AIKAAN TEHOKKAIMMAN tuulivoiman välillä on lähinnä marginaalinen. Mutta ei... pakko saada tuulivoimaa, koska joku "toveri suurvihreä" on niin sanonut. Eiväthän vihreät ominpäin uskalla mielipiteitä muodostaa, eiväthän uusnatsitkaan niin tee... miksi siis te!
"Tuulivoimalan käyttökerroin 25%, muilla 75%"
Tuulivoimalankin käyttökerroin riippuu generaattorin mitoituksesta, mutta tuo on ihan hyvä arvio. Kerran olen jo selittänyt sen täällä miksi 28% käyttökerroin tuulivoimapuisto A:ssa ei tarkoita välttämättä sitä, että siellä asiat olisivat paremmin kuin B:ssä, jossa käyttökerroin on vain 23%, joten hakekaa haulla, jos asia ei ole selvä.
Fissiolle 75 % on kyllä huono, jotain 80-luvun alun ison maailman lukemia. Nykyisin päästään helposti yli 90 % käyttökertoimeen, ainakin länsimaissa.
Fuusion käyttökertoimeen ei vielä kannata ottaa kantaa ja hiilivoimaakin on monenlaista.
" Coal Fission Fusion Wind
Power Level 1000MW 1000MW 1494MW 25MW"
Mitä ihmettä tuo Wind 25 MW tarkoittaa? 25 MW yksikkötehoako? Varmaan!
"Tuulivoimalankin käyttökerroin riippuu generaattorin mitoituksesta"
Noin voi olla, riippu termien määrityksistä. Selvitetään ensin mitä täällä tarkoitetaan käyttökertoimella.
VTT käyttää termiä kapasiteettikerroin ("Kapasiteettikerroin CF (tuotetut kWh jaettuna laitoksen nimellisteholla kW ja vuoden tunneilla h). /1/) samassa merkityksessä kuin ydinvoimaloiden käyttökertoimessa tai -asteessa.
Tuulimyllyn nimellisteho on teho, johon laitteen antama teho on (lujuusvaatimusten vuoksi) rajoitettu. Nimellistehoa kutsutaan myös kapasiteetiksi.
Ydinvoimala tuottaa tasaista. kapasiteettinsa mukaista tehoa, joten tuoton vaihtelu riippuu enemmänkin käyttöajasta -> 'käyttökerroin'.
Tuulivoimalan tuotto vaihtelee nimellistehon, eli kapasiteetin, 0-100%:n välillä, joten sen tuotto vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osuus kapasiteetista on hyödynnetty -> 'kapasiteettikerroin'.
Näiden merkitys, jopa laskentakaava on sama. Ero on vain semantiikassa. Porukka ei ole vaivautunut käyttämään eri termiä samasta asiasta, mikä on ymmärrettävää. Niinpä käyttökerrointa käytetään tuulivoimaloiden kapasiteettikertoimen sijasta.
"Tuulivoimalankin käyttökerroin riippuu generaattorin mitoituksesta"
Jos tarkoitat käyttökertoimella aikaa, jonka tuulimylly ylipäätään pyörii suhteessa kokonaisaikaan, voit olla ihan oikeassakin. Virallista määrittelyä tuulimyllyn käyttökertoimesta muista nähneeni. Kapasiteettikerroin kyllä lasketaan nimellistehon mukaan. Siten teoriassa on mahdollista, että kapasiteettikertoimeksi tulee suurempi kuin 1 - esimerkikkinä tilanne, jossa tuulitunnelissa ajetaan vuoden ajan tuulimyllyä, jonka tehon rajoitus ei toimi.
VTT tilastoi tuulimyllyjen teknisistä syistä johtuvat seisokkiajat erikseen ("Downtime seisokkiaika (includes also grid failures, which don't reduce technical availability)" /2/. Loogista olisi, että tällaisella seisokkiajalla on vaikutus kapasiteettikertoimeen. Ydinvoimaloiden käyttöasteeseen niillä on likipitäen 100%:n vaikutus.
Vaikeeta on :) Totuttelua vaatii.
/1/ http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/turbiini.htm
/2/ http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/2005_05.pdf
... ja mielestäsi ydinvoimaa ei ole tuettu ollenkaan valtion toimesta?
"VTT käyttää termiä kapasiteettikerroin ("Kapasiteettikerroin CF (tuotetut kWh jaettuna laitoksen nimellisteholla kW ja vuoden tunneilla h). /1/) samassa merkityksessä kuin ydinvoimaloiden käyttökertoimessa tai -asteessa."
Ei niillä ole mitään eroa, jos pysytään slangin tasolla. Kapasiteettikerroin on vain anglismi ja vähemmän käytetty. Siinä ei ole mitään uutta, jos luonnontieteilijät ja insinöörit viljelevät anglismeja.
Suomeksi: Käyttökerroin tai energiakäyttökerroin (en ole ikinä nähnyt jälkimmäistä leipätekstissä)
Englanniksi: Capacity factor tai load factor.
"Tuulimyllyn nimellisteho on teho, johon laitteen antama teho on (lujuusvaatimusten vuoksi) rajoitettu."
? Käytännössä generaattori kyllä mitoitetaan tuuliolokartoitusten ja generaattorimarkkinoiden mukaan. Jos mitoittaisi lujuusvaatimusten mukaan, niin siitä tulisi kallis kapine ja käytännössä tarpeettoman suuri.
"Niinpä käyttökerrointa käytetään tuulivoimaloiden kapasiteettikertoimen sijasta."
Ei kun VTT:n tuuliporukka käyttää itse keksimäänsä käännöstermiä, vaikka sille olisi suomenkielinenkin vastine.
"VTT tilastoi tuulimyllyjen teknisistä syistä johtuvat seisokkiajat erikseen"
Yleispätevä energiatermi eli aika jonka generaattori on ollut tahdistettuna verkkoon jaettuna tarkasteluajalla:
Suomeksi: käytettävyys tai aikakäyttökerroin
Englanniksi: availability factor
Termistö tarkastettu kahdesta eri tieteellisestä sanakirjasta, joten se siitä.
"
"Niinpä käyttökerrointa käytetään tuulivoimaloiden kapasiteettikertoimen sijasta."
Ei kun VTT:n tuuliporukka käyttää itse keksimäänsä käännöstermiä, vaikka sille olisi suomenkielinenkin vastine.
"
Noin ollen VTT:tä tulee onnitella erittäin onnistuneen termin löytämisestä. Termi todellakin kuvaa erinomaisen hyvin, mistä on kysymys, kun puhutaan tuulivoimalan (vuosi)tuotosta - se on vain oivallettava. Mutta kun verrataan esimerkiksi ydinvoimaloiden käyttökerroin-termiin, silloin on varmasti järkevämpää käyttää samaa termiä, koska aivan samalla kaavallahan ne saadaan aikaan.
On näissä termeissä vähän juteltavaa vielä, mutta ei nyt tähän hätään. Ota tämä tervehdyksenä :)
Lämmitykseen käytetty energia aiheuttaa khk-päästöjä lähde-energiansa mukaan. Siten sähkölämmityksen väittäminen saasteettomaksi lämmitysmuodoksi on väärin.
Talvipakkasilla sähkö tuotetaan usein erittäin saastuttavilla hiililauhdevoimaloilla. Tämän saastuttamisen vähentämiseksi esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tuetaan sähkölämmityksen vaihtoa johonkin ympäristöystävällisempään. Mielestäni Suomessakin pitäisi niin tehdä.
Mahdollisuutta sähkön osuuden vähentämiseen lämmityksessä kannattaa jokaisen tutkailla. Vastaavasti öljylämmitystaloissa voidaan katsoa, voisiko esimerkiksi aurinkoenergiaa hyödyntää lämmityksessä (sen suosio on muuten kasvmassa kohonneen öljyn hinnan ansiosta) öljylämmityksen rinnalla.
Mikä on ympäristöystävällinen tapa lämmittää taloja alueilla, joissa ei ole tarjolla kaukolämpöä? Mitä lämmitysmuotoja Ruotsissa ja Tanskassa tuetaan?
Minulla on omakotitalo suoralla/osittain varaavalla sähkölämmityksellä pienehkön kaupungin omakotitalolähiössä. Kaukolämpöä ei ole eikä tule. Naapurit polttaa enimmäkseen öljyä. Talvipakkasilla kaikilla tuntuu olevan lisälämmityksenä käytössä takat tai leivinuunit, jolloin koko lähiö on tyynellä pakkassäällä savun ja noen peitossa. Niinpä jatkuva puunpoltto, vaikka se onkin uusiutuvaa bioenergiaa, ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta.
Mihin suosittelet minua vaihtamaan lämmitysmuodon?
KUN VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ AIHEUTTAVA KORVATAAN ENEMMÄN PÄÄSTÖJÄ AIHEUTAVALLA, PÄÄSTÖJÄ AIHEUTETAAN PÄÄSTÖMÄÄRIEN ERON VERRAN VÄHEMMÄN
Siltähän se vähän vaikuttaa.
Hyvin monet pitävät kaukolämpöä ympäristöystävällisimpänä. mutta siihenhän ei kaikilla ole mahdollisuutta, tai sitä ei ole muuten vain haluttu laittaa. Suomessa jopa isoja kerrostaloalueita on ihan vain sähkölämmityksen varassa, tästä näin tv-ohjelman pari-kolme talvee sitten.
"
Naapurit polttaa enimmäkseen öljyä. Talvipakkasilla kaikilla tuntuu olevan lisälämmityksenä käytössä takat tai leivinuunit, jolloin koko lähiö on tyynellä pakkassäällä savun ja noen peitossa. Niinpä jatkuva puunpoltto, vaikka se onkin uusiutuvaa bioenergiaa, ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta.
"
Sinun sähkölämmityksesi aiheuttaa samaan aikaan huomattavasti suurempia saasteita toisaalla - ehkä minun ilmaani. Ihan kaikella ystävyydellä sanottuna :)
Puunpoltto ei lisää CO2-päästöjä, mutta niiden oikea polttotekniikka kannattaisi osata pienhiukkastuotannon vähentämiseksi.
"Mihin suosittelet minua vaihtamaan lämmitysmuodon?"
Paikallinen ja jopa asiakaskohtainen asiantuntemus on tarpeen suosituksia varten. Kerroin jo sähkön osittaisesta korvaamisesta lämmityksessä, jos kokonaan siitä luopuminen ei ole mahdollista. Katso aluksi vaikka http://www.y-energia.com/Aurinkolampo/aurinkolampo.html
"Sinun sähkölämmityksesi aiheuttaa samaan aikaan huomattavasti suurempia saasteita toisaalla - ehkä minun ilmaani. Ihan kaikella ystävyydellä sanottuna :) "
Onko tosiaan näin? Olen aina kuvitellut, että energian, jollaista sähkökin on, tuottaa vähiten päästöjä suurissa laitoksissa, joissa on tehokkaat hiukkassuodattimet. Olenko väärässä?
"Puunpoltto ei lisää CO2-päästöjä, mutta niiden oikea polttotekniikka kannattaisi osata pienhiukkastuotannon vähentämiseksi."
Lämmityspuu on kuivaa leppää ja koivua ja sytytys tapahtuu suositusten mukaan uuniin ladottujen puiden päältä. Veto on sopiva, niin että palaminen tapahtuu tehokkaasti. Uunikin on nykyaikainen vuolukiviuuni. Niinpä en usko tällä sekstorilla olevan juuri parannettaavaa. Tietysti jos piippuun saisi jostain hiukkassuodattimen, mutta sellaisia ei taida olla tarjolla.
Pilkkaatko minua tarjotessasi vakavaan kysymykseen vastaukseksi aurinkoenergialinkin? Sehän ei toimi kuin muutaman aurinkoisen päivän kesällä ja keväällä. Talvella, syksyllä ja alkukeväästä sekä tällaisina pilvisinä kesäpäivinä kuin vimeisen viikon on ollut, vesi ei lämpene ulkoilmaa lämpimämmksi. Täsätä minulla on kokemusta, sillä mökilläni on aurinkolämmitteinen vesisäiliö. Joskus siitä tulee jopa kuumaa vettä, enimmäkseen korkeintaan haaleaa. KO. vedenlämmitysmuoto toimii mainioisti jossain turkissa, mutta ei meillä. Talon lämmitykseen vettä ei kesällä tarvita ja lämmpimän veden kulutuskin on aika vähäistä kun tulee uitua joka päivä. Tuo systeemi ei taida tuottaa investointikuluja ikinä takaisin, mikä ei ympäristöasioissa tarvitsekaan olla tavoitteena. Mutta systeeminä se on sellainen, että rinnalle tarvitaan joku muu vedenlämmitysmuoto suurimman osan vuotta..
"
"Sinun sähkölämmityksesi aiheuttaa samaan aikaan huomattavasti suurempia saasteita toisaalla - ehkä minun ilmaani. Ihan kaikella ystävyydellä sanottuna :) "
Onko tosiaan näin? Olen aina kuvitellut, että energian, jollaista sähkökin on, tuottaa vähiten päästöjä suurissa laitoksissa, joissa on tehokkaat hiukkassuodattimet. Olenko väärässä?
"
Olet ja et ole. On huomattava eri tuotantomuorojen ja -laitostenkin ominaispäästöt. Hiililauhdevoimalat ovat ylivoimaisesti pahimpia, ja naapurisi takat ei takuulla aiheuta niin paljon saasteita kuin saman lämmön tuottaminen hiilivoimalassa ennen sen sähköksi muuntamista. Juuri siksi Tanskassa ja Ruotsissa tuetaan sähkölämmityksen vaihtamista.
Puunpoltosta puhuin vain siksi, että se ei ole khk-päästöongelma, josta nyt puhutaan.
"Pilkkaatko minua tarjotessasi vakavaan kysymykseen vastaukseksi aurinkoenergialinkin?"
En, mutta jos tulet onnelliseksi siitä ajatuksesta että niin teen, niin olkoon sitten niin - mulle ihan sama. Ei näissä asioissa kannata mitään stressiä ottaa. Jos et todellakaan halua katsoa sähkölämmityksesi rinnalle mitään osittainkaan korvaavaa lämmitysmuotoa, niin älä katso - hauku kaikki kyselijät ja ihmettelijät ja neuvoa tarjoavaf pystyyn vaan. Sillä niistä pääsee ja nekin pääsevät auttamaan niitä, jotka sitä oikeasti haluavat ja kaikki ovat sitten tyytyväisiä.
Etenkään aurinkoenergian hyväksikäyttöä välttäessäsi älä missään tapauksessa etsi netistä mitään valmista, oikeaa tietoa. Vältä erikoisesti sähkön säästämiseksi luodun organisaation sivua
http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/aurinko/aurinkolampo.html , koska siellä lukee mm. että "Tavallisimmat aurinkokerääjät ovat kooltaan 1 - 2 m² ja ne tuottavat energiaa yleensä 250 - 350 kWh/m² vuodessa."
"Talon lämmitykseen vettä ei kesällä tarvita ja lämmpimän veden kulutuskin on aika vähäistä kun tulee uitua joka päivä. Tuo systeemi ei taida tuottaa investointikuluja ikinä takaisin, mikä ei ympäristöasioissa tarvitsekaan olla tavoitteena."
Jahka sähkön hinta nousee, niin lämpimän veden kulutuksesi voi kummasti edelleen vähentyä myös kesällä. Tai ainakin joillain.
Nyt antamani sivu - jossa sun ei pitänyt käydä - kertoo kustannuksetkin jollain tarkkuudella. Noita systeemejä laitetaan kyllä nykyään aika paljon öljylämmityksen rinnalle (öljy-yhtiöillä joku kampanja jonkinlaisen osuuden säilyttämiseksi), eikä kaikki laita sitä jos laskevat, että sijoitusta ei saa koskaan takaisin. Siksi tuki olisikin tarpeen.
"Mutta systeeminä se on sellainen, että rinnalle tarvitaan joku muu vedenlämmitysmuoto suurimman osan vuotta.. "
Ihan totta. Tai oikeastaan - kuten oli puhetta - tämä tulisi olevan rinnalle.
Jos et löydä mitään osittainkaan korvaavaa, älä ota stressiä. Ajan kanssa saattaa jotkin asiat muuttua. Miettiä voi aina.
>Talvipakkasilla sähkö tuotetaan usein erittäin saastuttavilla hiililauhdevoimaloilla. Tämän saastuttamisen vähentämiseksi esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tuetaan sähkölämmityksen vaihtoa johonkin ympäristöystävällisempään.
Itsekin myönsit jo, että siellä tuetaan vain SUORASTA sähkölämmityksestä luopumista. Talvipakkasilla sähköä ei tarvitsisi tuottaa "erittäin saatuttavilla" hiilivoimaloilla, jos viherpiiperot antaisivat rakentaa lisäydinvoimaa.
"Tonnia CO2vastaavaa/GWh (= kg/MWh = g/kWh)
Tuuli 14
Geoterm. 15
Ydinvoima 17
Vesi 18
Aurinko 39
Biomassa 46
Maakaasu 822
Hiili 1041
Lähde: http://www.nei.org/index.asp?catnum=2&catid=260 "
Ero siis n.61 kertainen!
>Mahdollisuutta sähkön osuuden vähentämiseen lämmityksessä kannattaa jokaisen tutkailla. Vastaavasti öljylämmitystaloissa voidaan katsoa, voisiko esimerkiksi aurinkoenergiaa hyödyntää lämmityksessä
VOI ELÄMÄN KEVÄT!!! Siis taloissa joissa on sähkölämmitys suosittelet siitä eroon pääsemistä (toisinaan vetoat tilastoissa vain huonoimpaan, eli suorasähkölämmitykseen), mutta sitten repäisetkin että öljylämmitteisissä taloissa pitäisi käyttää aurinkokennoja, jotka tuottavat sähköä. Siis tajuatko sinä että:
a) aurinkokennot eivät toimi silloin juuri ollenkaan, kun lämmitystä tarvitaan?
b) öljylämmiteiseen taloon pitäisi aurinkosähkölämmitystä varten rakentaa SÄHKÖLÄMMITYS erikseen
c) Öljyä on jo valmiiksi vähän, toinen vaihtoehto on KÄYTÄNNÖSSÄ lähinnä sähkö (ei kuitenkaan suora sähkölämmitys josta höpiset koko ajan, vaikka sitä käytetään aniharvoin nykyään ja yleensä vanhoissa taloissa) Ihmiset EIVÄT ala lämmittämään talojaan puilla... työtön viherpiipero ei sitä ehkä tajua, mutta työssäkävijöiden on vähän hankala käydä lisäämässä puita pitkin päivää...
d) keskuslämpö... arvaas mitkä tuottavat eniten keskuslämpöä jos verkko vedetään? YDINVOIMALAT
>Hiililauhdevoimalat ovat ylivoimaisesti pahimpia, ja naapurisi takat ei takuulla aiheuta niin paljon saasteita kuin saman lämmön tuottaminen hiilivoimalassa ennen sen sähköksi muuntamista. Juuri siksi Tanskassa ja Ruotsissa tuetaan sähkölämmityksen vaihtamista.
Niin... Hiilivoimalat. Oletko tullut ajatelleeksi, että lisäämällä ydinvoimaa hiilivoimasta voitaisiin luopua kenties jopa kokonaan? Omien sanojesi mukaan ruotsissa ja tanskassa luovutaan SUORASTA sähkölämmityksestä, ei varaavasta, joka on nykyään ylivoimaisesti yleisin...
Aurinkovoimajuttu oli lähinnä huvittava. Se kun vaatii useimmiten jopa kesäaikaan sähkövastukset tuekseen (kuumaa vettä varten) niinkuin maalämpökin. Toisekseen AIVAN KUTEN TUULIVOIMAKIN, myöskään aurinkovoima ei toimi kuin kenties minimiteholla talviaikaan.
Sinä siis yhdistelet sellaisia energiamuotoja, jotka eivät toimi talvella, suurimman tarpeen aikaa ollenkaan, ja ihmettelet miksi sinua pidetään toopena?
Vai oliko se vastaus ollenkaan?
Maailma ei kuitenkaan ole ihan mustavalkoinen, kuten varmasti huomasitkin. Kysymys oli hyvin taitavasti asetettu.
Eikä tuo kaukolämmön parempi ympäristöystävällisyys ole aivan itsestään selvä asia. En osaa sanoa siitä noin yleensä ottaen, riippuu tarkastelun laajuudestakin, mutta tietyissä tapauksissa väite ei ainakaan pidä paikkansa.
Esimerkiksi Helsingin Energia tuottaa kaukolämmön ja sähkön yhdistetysti alueelleen. Periaatteessa hyötysuhde ja poltto-aine ovat samoja, mutta kaukolämmitys omaa sähkölämmitystä huonommat hyötysuhteet siirrossa ja myös vastaavasti kaukolämpö omaa lämmityslaitteiden osalta huonomman hyötysuhteen. Ja mitä energiatehokkaampi on lämmöntarvitsija, sitä enemmän hyötysuhteiden erojen vaikutukset korostuvat. Mutta ei kuitenkaan toista ilman toista.
Toisena esimerkkinä voisi käyttää eri maita, esimerkiksi Norjaa ja Tanskaa. Miksi Norjalaisen on ympäristöystävällisempää käyttää sähköä lämmönlähteenä ja Tanskassa tietysti kaukolämpöä (tiettyyn rajaan saakka)?
Entä olisiko lauhdekaukolämpö ympäristöystävällisempää "sekasähköön" verrattuna?
"Miksi Norjalaisen on ympäristöystävällisempää käyttää sähköä lämmönlähteenä"
Norjassa sähköä ei tuoteta lämmöstä, siis polttamalla.
"... ja Tanskassa tietysti kaukolämpöä (tiettyyn rajaan saakka)?"
Tanskan energiatalous nojaa CHP-tuotantoon ja tuulivoimaan. Siellä ei ole lauhdevoimaa lainkaan.
Ilmalämppöpumppu voi motivan mukaan säästää 40%lämmityssähköä:
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/tukilammitysjarjestelmattueksijaturvaksi/ilmalampopumput.html
Voi olla tai sitten VAIN lämmityssähköstä ja pumpun kuluja ei laskettu.
Toisaalta yksikin ovi VOI estää vankipaon... Nimittäin jos se on ainoa ovi vapauden tiellä.
Eli se että joku VOI säästää jonkin verran tarkoittaa, että se VOI myös säästää vaikka 4% tai olla säästämättä mitään.
SINÄ vastaaja voisit säästää sähköä ja muiden hermoja olemalla hiljaa.
mutta -10 C ulkolämpötilassa hyötysuhde käy huonoksi ja laite yleensä sammutetaan.
Kyseinen laite vähentää 10...-10C lämmityssähkön kulutusta, mutta ei vaikuta kulutushuippujen aikana. Siitä seuraa...
"Eikä tuo kaukolämmön parempi ympäristöystävällisyys ole aivan itsestään selvä asia. En osaa sanoa siitä noin yleensä ottaen, riippuu tarkastelun laajuudestakin, mutta tietyissä tapauksissa väite ei ainakaan pidä paikkansa.
Esimerkiksi Helsingin Energia tuottaa kaukolämmön ja sähkön yhdistetysti alueelleen. Periaatteessa hyötysuhde ja poltto-aine ovat samoja, mutta kaukolämmitys omaa sähkölämmitystä huonommat hyötysuhteet siirrossa ja myös vastaavasti kaukolämpö omaa lämmityslaitteiden osalta huonomman hyötysuhteen. Ja mitä energiatehokkaampi on lämmöntarvitsija, sitä enemmän hyötysuhteiden erojen vaikutukset korostuvat. Mutta ei kuitenkaan toista ilman toista."
Kuten sanoin: monien mielestä kaukolämmitys on ympäristöystävällisintä. Toisaalla mainitsemani Norjan kaltainen tapaus (sähköä ei tuoteta lämmöstä) on tietysti vielä parempi.
Helsingin tapauksessa oma merkityksensä on kaukolämmön käyttö kaukokylmän tuotossa.
"Entä olisiko lauhdekaukolämpö ympäristöystävällisempää "sekasähköön" verrattuna?"
Enpä ole kuullut lauhdelämpövoimalasta, mutta jos niitä on ja ne tuhlaavat uusiutumattomia luonnonvaroja ja saastuttavat kuten sähkön tuotannossakin, niin ilman muuta sekasähkö on ympäristölle ystävällisempää, koska sekasähkössä on mukana myös uusiutuvilla tuotettua sähköä.
Suurin osa lämmityssähkön kulutuksesta tapahtuu jotain -10 asteen yläpuolella ja kysymys on sähkön säästämisestä, jonka Motiva sanoo olevan ilmalämpöpumpuilla parhaimmillaan 40%.
EKOISTIN LÄHETYS 28.3.2001;
"
...
Ilmalämpöpumppuja on ollut markkinoilla jo useita vuosia, mutta siitä huolimatta niitä on Suomessa toiminnassa vain vajaat 3 000 kappaletta. Asian tekee hämmästyttäväksi se, että tutkimusten mukaan ilmalämpöpumppu pienentää normaalia lämpölaskua reilusti yli kolmanneksen.
Ruotsissa säästö on havaittu jo monta vuotta sitten: naapurimaassamme lämpöä tuottaa lähes 80 000 ilmalämpöpumppua. Miksi Suomessa ollaan näin jälkijunassa?
Vastaus kysymykseen on kolmiosainen: ensinnäkin ilmalämpöpumppu on kannattava vaihtoehto vain suoralla sähköllä lämpiäviin taloihin, ja silloinkin se toimii vain toisena lämmönlähteenä. Toiseksi Suomen energiapolitiikka ei tällä hetkellä suosi ilmalämpöpumppuja: sähkön alhainen hinta pitää vaihtoehdon kiinnostuksen pienenä.
Tilanne on toinen Ruotsissa, jossa ollaan jo pitkään maksettu sähköstä korkeampaa hintaa. Naapurimaassamme on näin syntynyt kulttuuri, jossa arvostetaan lämmityslaskun pienentymistä. Kehitystä vauhdittaa sekin, että Ruotsissa on päätetty luopua ydinvoimasta, jolloin kaikki sähköä säästävät laitteet ovat kiinnostuksen kohteina.
...
"
http://www.yle.fi/ekoisti/ark01/28-03.htm#3
Mutta järjestelmät ovat toisistaan riippumattomat. Kylmä kulkee eri putkissa ja järjestelmissä kuin lämpö. On se silti kuitenkin "hyvä homma", yksinkertainen, hyvä hyötysuhde ja varsinkin pitkän päälle viisas ratkaisu. Tulevaisuudessa tämän tyyppiset ratkaisut luullakseni yleistyvät. Termistä kapasiteettia tullaan käyttämään lämpötila-erojen tasaamiseen.
Mielenkiintoinen ratkaisu esiteltiin asuntomessujen yhdessä kohteessa, jossa on nesteellä täytetty maaputkisto, joka on yhdistetty lämmönvaihtimella ja kiertovesipumpulla ilmanvaihtojärjestelmään. Talvella tuloilmaa lämmitetään ja maaperä jäähtyy, kesällä tuloilma jäähdytetään, ja maaperä puolestaan lämpiää.
Tärkeimmät lämmitysmuodot Helsingissä vuonna 2000.
Kaukolämpö 5886 GWh
Sähkölämmitys 280 GWh
Kiinteistökohtainen öljylämmitys 250GWh
Lähde: http://www.hel.fi/YMK/agenda/2energia.pdf
(HELSINGIN KAUPUNKI TYÖKALUPAKKIOSIO 2.1 – 2.3
Paikallisagenda 21 –projekti Luonnos
käsitellään energiantuotannon ja -kulutuksen sekä muun yhdyskuntateknisen huollon
(vesihuolto, jätehuolto ja satamatoiminta) kestävyyskysymyksiä erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteen ja ekotehokkuuden parantamisen näkökulmista.
)
"Lämmityspuu on kuivaa leppää ja koivua ja sytytys tapahtuu suositusten mukaan uuniin ladottujen puiden päältä. Veto on sopiva, niin että palaminen tapahtuu tehokkaasti. Uunikin on nykyaikainen vuolukiviuuni. Niinpä en usko tällä sekstorilla olevan juuri parannettaavaa. Tietysti jos piippuun saisi jostain hiukkassuodattimen, mutta sellaisia ei taida olla tarjolla."
Jos ei ole mitään parannettavaa, ja silti naapurusto on noen ja savun peitossa, niin en voi kuin ihmetellä. Minulla on kesämökkinä vanha pientila, asuinrakennus on todella pieni hirsirunkoinen rakennus, pienuudestaan huolimatta mökkiin on ahdettu hella/leivinuuni-yhdistelmä.
Hella on siitä erikoinen, että se on päältäladattava... Savua ei tuosta hellasta juuri tule, harvemmin sitä savua edes näkee. Yleensä jos näkee jotain tulevan piipunpäästä, niin sitten se johtuu siitä että piippua lämmitetään paperia polttamalla, ja veto vie tuhkat mukanaan...
Ei millään pahalla, mutta jotenkin minusta tuntuu että puolivuosisataa sitten tiedettiin tulisijoista enemmän kuin nykyään. Tokihan nk. "tieteellinen tieto" on lisääntynyt, mikä on vain hyväksi, mutta joskus muinoin on hyvä muurari osannut tehdä hyvin, vaikkei ehkä olekaan tietänyt läheskään kaikkea mitä nykyään.
Ja lisättäkööt vielä, että toisinaan on polteltu niin kosteaa että näkee miten klapien päissä kiehuu, ja pihinä kuuluu kun vesi poistuu, mutta piipunpäästä ei vaan savua näy.
Kun asuinlähiö sijaitsee mäkien ympäröimässä laaksossa, niin pakkasilla vähäiset tuulet ei vie savuja muualle. Käytännössä muutaman päivän kireän pakkasjakson jälkeen laakso on savun peitossa, joka häipyy vasta pakkasen hellitettyä matalapaineeksi, jolloin tuulet siivoavat ilman. Sytyttämisvaiheessa tulee joka uunista savua. Palamisvaiheessa ei näkyvää savua kuivilla puilla juuri tule, mutta pienhiukkasia leviää ympäristöön valtavat määrät. Ehkä näiden pienhiukkasten ympärille sitten kertyy muuta ainetta ja ne tekevät smogin laaksoon.
Ei mullakaan mökillä, suuren järven rannalla, savut jää omaan pihaan pyörimään edes kovimmilla pakkasilla. Mökit ovat aika harvakseen pitkin rantaa (todennäköisesti sinullakin pientilallasi on naapuriin pitkä matka). Omakotitalolähiössämme on n. 100 taloa samassa laaksossa. Kun lähes kaikissa pakkasilla sytytellään uuneja lämmitetään niitä viikon ajan joka päivä, on taivas savusta harmaana, ei siitä mihinkään pääse, vaikka puut olis kuinka kuivia. Lisäksi aika monessa taloissa tuntuu olevan puulämmitteiset kiukaat, joita myös lämmitettään pakkasilla ahkerasti. Sama ilmiö on havaittavissa kaikilla omakotitaloalueilla, jotka eivät sijaitse mäen päällä. Mökkialuetta ja lähiötä ei voi näin ollen verrata kovin hyvin keskenään. Sinäkään et luultavasti ainoana savuttajana vain huomaa, mkuinka paljon uunisi saa aikaan savua ja hiukkasia. Jos tilallesi sijoitetaan 50 uunia, voi maisema näyttää aivan toiselta.
"Ja lisättäkööt vielä, että toisinaan on polteltu niin kosteaa että näkee miten klapien päissä kiehuu, ja pihinä kuuluu kun vesi poistuu, mutta piipunpäästä ei vaan savua näy."
Jos tosiaan poltat välöillä niin märkiä puita, että vesi kiehuu niiden päissä, eikä savua silti näy piipun päässä, niin sehän tarkoittaa, että savukaasujen mukana lähtevä vesihöyry tiivistyy piippuun sitoen sinne myös kaiken palamisen noen. Ei milään pahalla, mutta taitaa sulta piippu rapautua piloille ja nokipalo uhkaa, jollet huolehdi säännöllisestä nuohouksesta.
Kyllä noissa nykyaikaisissa vuolukiviuuneissa on palamisen tehokkuus vähintäänkin yhtä hyvä, todennäköisesti parempikin, kuin vanhojen uunimestareiden uuneissa. Edellyttäen, että uunia käytetään oikein. Sama pätee sekä vanhoihin, että uudempiin uuneihin. Rohkenen väittää, että osaan käyttää uunia oikein, puhuttiin sitten saunan uunista tai leivinuunista.
Pahimpia pienhiukkaslähteitä taitavat olla pientalojen keskuslämmityskattilat. Niissä kun pidetään uunit lämmittyä kytevää tulta, jolloin yksi lataus kestää puoli vuorokautta. Savua ei kyllä näy piipun päässä, mutta pieniä nokihiukkasia leviä kaikkialle. En tiedä, onko ko. tapa lämmittää (pistetään veto minimille ja poltetaan puita hiillostamalla) polttokattilavalmistajien suositusten mukainen, mutta niin niitä moni näyttää käyttävän.
Pakko kyllä myöntää, että asuinalueellamme on myös muutama paskiainen, jotka sytyttävät uuinsa jätepapereilla, maitopurkeilla ja muoveilla ja sen kyllä huomaa. Mutta kyllä lastuilla sytyttäjätkin savustaa tyynellä pakkassäällä ympäristön.
"Sähkölämmittäjä:Pilkkaatko minua tarjotessasi vakavaan kysymykseen vastaukseksi aurinkoenergialinkin? Sehän ei toimi kuin muutaman aurinkoisen päivän kesällä ja keväällä. Talvella, syksyllä ja alkukeväästä sekä tällaisina pilvisinä kesäpäivinä kuin vimeisen viikon on ollut, vesi ei lämpene ulkoilmaa lämpimämmksi. Täsätä minulla on kokemusta, sillä mökilläni on aurinkolämmitteinen vesisäiliö. Joskus siitä tulee jopa kuumaa vettä, enimmäkseen korkeintaan haaleaa. KO. vedenlämmitysmuoto toimii mainioisti jossain turkissa, mutta ei meillä. Talon lämmitykseen vettä ei kesällä tarvita ja lämmpimän veden kulutuskin on aika vähäistä kun tulee uitua joka päivä. Tuo systeemi ei taida tuottaa investointikuluja ikinä takaisin, mikä ei ympäristöasioissa tarvitsekaan olla tavoitteena. Mutta systeeminä se on sellainen, että rinnalle tarvitaan joku muu vedenlämmitysmuoto suurimman osan vuotta.."
Vastaampa vastaajan puolesta ;-) heh heh...
Saathan sinä keskimäärin riittävästi energiaa, valoa, lämpöä sekä sähköä( kun otat käyttööön vielä aurinkopaneelit).
Oma vikasi kun haluat kuluttaa lämpöä talvella tai poltaa lamppuja yöllä. Eihän silloin ole energiaa tarjolla kun käytetään aurinkoenergiaa. Ole vihreä ja muuta tapojasi seuraavasti: Lämmitä taloasi kesällä ja osta villapaita talveksi. Lamppuja on tietenkin järkevää käyttää silloin kun energiaa on saatavilla eli kun aurinko paistaa. Onkin täysin typerää polttaa lamppuja yöllä, sillä silloin on pimeää ja kiltit vihreät ovat silloin tietenkin nukkumassa. Mihinkä perversseihin tarkoituksiin tarvitset valoa yöllä?
Kustannuksista vielä sen verran, että mitä niistä urputat? Kyllä kunnon vihreä käyttää kaikki liikenevät muiden rahat mielellään energian säästöön.
"Pahimpia pienhiukkaslähteitä taitavat olla pientalojen keskuslämmityskattilat. Niissä kun pidetään uunit lämmittyä kytevää tulta, jolloin yksi lataus kestää puoli vuorokautta. Savua ei kyllä näy piipun päässä, mutta pieniä nokihiukkasia leviä kaikkialle. En tiedä, onko ko. tapa lämmittää (pistetään veto minimille ja poltetaan puita hiillostamalla) polttokattilavalmistajien suositusten mukainen, mutta niin niitä moni näyttää käyttävän. "
Nyt en kyllä enää ihmettele mitään. Vetoa rajoitetaan lähinnä tervahaudoissa ja häkäpöntöissä. Ja ne ovatkin oikein hyviä tervan, tärpätin ja häkäkaasun tuottamiseen, mutta lämmitykseen nuo eivät oikein sovellu.
Lämmitykseen tarkoitetuissa tulisijoissa puut poltetaan riittävällä vedolla, muuten tuloksena on tervaa, tärpättiä ja häkää. Tämä tietysti tarkoittaa sitä että lämpöä tulee paljon ja nopeasti. Perinteisesti syntynyt lämpö on varattu tiiliin. Keskuslämmitysjärjestelmissä puolestaan on varaajat. Puupannu tarvitsee rinnalleen noin 1-2 kuution varaajan.
Tarpeeksi suurella varaajalla varustettua pannua ei kesäisin tarvitse lämmittää läheskään joka päivä, vaan lämpö säilyy varaajassa muutaman päivän.
Mainittakoot, että arinan läpi virtaavan ilman määrällä voidaan toki säädellä tehoa jonkin verran, mutta tämä edellyttää sitä että tulisijassa on nk. "toisioilman" syöttö, jolloin ilmaa on kuitenkin riittävästi häkäkaasun ja muiden epäpuhtauksien polttamiseen.
Hella on siitä erikoinen tulisija, että veto on vaakatasossa, ja taitava lämmittäjä voi käyttää tätä ominaisuutta myös tehonsäätöön. Ja päältäladattava hella on sitäkin erikoisempi sillä siinä ole arinaa ollenkaan. Ja erityisen vaativaksi hellan tekee se, että sillä pitäisi tehdä ruokaa, siinä missä sähköhelloissa on yksinkertaiset kytkimet ja säätimet millä voidaan tarkasti säätää lämmöntuottoa, niin puuhellalla ei ole mitään säätimiä, ja jotta tehtävä ei olisi liian helppo se reagoi yleensä säätöihin melko pitkällä viiveellä... Tokihan se saadaan reagoimaan melko nopeastikin kun lyödään ilmaluukut kiinni, mutta samalla alkaa kehittyä nokea ja häkää, minkälisäksi on huomattava että tässäkin suhteessa päältäladattava on muita erikoisempi, siinä kun ei ole mitään ilmaluukkuja jotka voisi sulkea.
"Jos tosiaan poltat välöillä niin märkiä puita, että vesi kiehuu niiden päissä, eikä savua silti näy piipun päässä, niin sehän tarkoittaa, että savukaasujen mukana lähtevä vesihöyry tiivistyy piippuun sitoen sinne myös kaiken palamisen noen. Ei milään pahalla, mutta taitaa sulta piippu rapautua piloille ja nokipalo uhkaa, jollet huolehdi säännöllisestä nuohouksesta. "
Myönnettäkööt, että mökkiä ei juurikaan käytetä talvisin, kun tulisijat on tehty lähinnä pysyvää asutusta varten, eikä hella anna ulos täyttä lämpöä kuin vasta kolmen päivän lämmityksen jälkeen... Tällä on se merkitys, että pakkasella piipusta tuleva vesihöyry varmaan näkyisi, ja toisinaan saattaahan siitä kesälläkin pikkasen näkyä... Mutta vesihöyryä en edes savuksi laske, eikä kyse olekaan mistään tervankeitosta. Vaikka puu on märkää, niin sekin palaa hyvin, joskin märistä puista ei synny kunnon hiillosta, ja huomattava osa energiasta menee harakoille, minkä vuoksi en käytäkään märkää muuten kuin pakon edessä, ja joskus vain kokeillakseni miten kuivia uudet puut ovat.
Tapasi mukaan olet kuitenkin vetänyt mutkat suoriksi ja tehnyt villejä yleistyksiä. Jopa uoranaisia valheita latelet.
CO2 päästöjen vähentäminen on ihan kannatettava tavoita. Luettelemasi keinot ovat kuitenkin vain kosmeettisia omantunonrauhoitajia. CO2 päästöjä niillä ei vähenetä.
Niin, yritämmekö torjua luontaista ilmastonmuutosta, joka tapahtuu joka tapauksessa? Maapallon ilmasto on monasti muuttunut, kylmiä ja lämpimiä jaksoja. Huomattavia eroja keskilämpötilassa. Koko kioton ilamstosopimus on huuhaata. Oikeasti pyritään siirtymään uusiutuviin energialähteisiin, sillä öljy loppuu joskus.
"Älä luovu PC:stä!
Kirjoittanut: Vastaaja 17.1.2005 klo 13.22
Oikein käytettynä PC säästää energiaa paljon enemmän kuin kuluttaa vaikka pitäisit sitä yötä päivää päällä."
Kaikki mukaan säästämään energiaa enemmän kuin kulutetaan!
Tietokonetekniikka mahdollistaa yksilötasollakin suuria energiasäästöjä ja ennenkaikkea vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Parhaimpina esimerkkeinä voisi mainita videoneuvottelut, jotka voivat säästää useitakin pitkiä lentomatkoja.
Tavallisimmin tietokonetekniikan ansiosta saavutettu yksityisen kuluttajan energian säästö näkyy erilaisissa tietokoneen avulla tapahtuvissa asioinneissa ja etätyöntekijän työmatkojen vähenemisenä.
Teollisuudessa tietokonetekniikka säästää valtavasti energiaa erilaisissa prosessiautomaatioissa.
Nyt sen oivalsin, kiitos Vastaajan. Revin talostani pois kaikki suorat sähkölämmittimet ja hankin jokaiseen huoneeseen lämmittimeksi tehokkaan tietokoneen. Tietokoneista on hyötyä, ne pienentävät hiilipäästöjä vähentämällä suoraa sähkölämmitystä.
Yksityisellä kuluttajalla tietokone säästää energiaa pääasiaasa vain kun sen ansiosta jotain matkaa ei tarvitse tehdä. Silloin säästöt saattaa olla todella merkittäviä.
...tuottavat eniten hiilidioksidipäästöjä.
Näinpä Vastaajan logiigalla tietokoneet ovat syypäitä hiilidioksidin lisääntymiseen ja niiden valmistus täytyy ehdottomasti kieltää ja entisten romuttamiselle täytyy luoda tiukka aikataulu.
Vastaaja: Suomi24:ssä on myös tietotekniikka palsta. Velvollisuutesi on aloittaa siellä tietotekniikan vastainen ristiretki välittömästi. Muuten tietokoneistuminen jatkuu ja ilmastomuutos jatkaa vastustamatonta etemistään.
Viimeaikojen teollistumisen, CO2 päästöjen ja tietotekniikan yleistymisen välillä on ilmiselvä korrelaatio. Varmaan sinäkin, Vastaaja, olet sen huomannut.
Älä ihmeessä sano mitää tuollaista. Kohta se on jo siellä toitottamassa ja sen jälkeen täällä ei ole missään enään rauhallista.
Uusiutuvat eivät aiheuta (tai vain hyvin vähän) khk-päästöjä ja tietokonetekniikasta on paljonkin hyötyä niille erilaisten automaatioiden muodosssa.
Tietotekniikka on todella merkittävä energian säästäjä. Ja sen rooli tulee vain vahvistumaan hajautettuun energian tuotantoon siirryttäessä.
Niissä maissa joissa on eniten tietokoneita tuotetaan eniten CO2 päästöjä.
Miksi tähän ei käy sama logiikka kuin ydinvoiman vastustamiseen? Ilman tieto- ja automaatiotekniikkaa ei olisi ydinvoimaloitakaan.
Kaikki tietävät jo liikenteen olevan suuri khk-päästöjen aiheuttaja. EU:ssa yritetään haittoja vähentää, ja Suomi sai moitteita:
"
Yle Teksti-TV Sivu 107/1
KOTIMAA YLE24 TORSTAI
EU: Suomi jarruttaa biopolttoaineita
EU:n komissio on antanut Suomelle
huomautuksen liikenteen biopoltto-
aineiden hitaasta käyttöönotosta.
EU:n tavoite on, että vuoden lopussa
kaksi prosenttia tieliikenteen
polttonesteistä olisi biopolttoainetta.
Suomi jää tavoitteesta kauas.
KTM:n ylitarkastajan Jukka Saarisen
mukaan hallitus ei edistä biopoltto-
aineita, koska se merkitsisi
polttoaineverokertymän pienenemistä.
Eduskunnassa 188 kansanedustajaa tukee
Pekka Vilkunan (kesk.) lakialoitetta
bio- ja maakaasuautojen käyttöönoton
helpottamiseksi.
"
"
Tutkimus: Lentoliikenteen kasvu uhkaa EU:n päästövähennyksiä
Brittiläisen Tyndall Centre for Climate Researchin tutkimuksen mukaan lentoliikenteen päästöjen kasvu kumoaa kaikilla muilla sektoreilla tehtyjen vähennysten vaikutuksen Euroopassa, jos asiaan ei puututa lähitulevaisuudessa.
Ison-Britannian Maan ystävien tilaamassa tutkimuksessa todetaan, että lentoliikenteen päästöt tuottavat nykyisellä kasvuvauhdilla vuoteen 2040 mennessä niin paljon päästöjä, että EU:n asettamaan kahden asteen lämpenemistavoitteeseen pääseminen edellyttää kaikilta muilta sektoreilta täydellistä päästöttömyyttä
...
Lentoliikenteen päästöt eivät kuulu Kioton pöytäkirjaan. Niiden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 2–3 prosenttia. Lentoliikenteen lämmitysvaikutus on kuitenkin eri arvioista riippuen 2–4-kertainen, sillä siitä syntyy mm. typpidioksidi- ja vesihöyrypäästöjä yläilmakehään, jossa niiden vaikutus on moninkertainen.
"
http://www.ilmasto.org/ ->
Uutiset ->
Tutkimus: Lentoliikenteen kasvu uhkaa EU:n päästövähennyksiä