Kaste kuuluu lähes kaikkien kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen uskoon ja elämään. Kastekiistoissa huomio menee helposti siihen, kastetaanko pieniä lapsia vai vasta itse uskonsa tunnustavia ihmisiä. Se kertoo kuitenkin vasta osan asiasta: kaksi yhteisöä voi kastaa lapsia mutta ymmärtää aivan eri tavoin, mitä kasteessa tapahtuu.
Tässä verrataan luterilaisia, vanhoillislestadiolaisia, helluntailaisia, katolisia ja ortodoksisia näkemyksiä. Tarkoitus ei ole ratkaista, mikä niistä on oikea, vaan selvittää, mitä eri kristityt ajattelevat kasteessa tapahtuvan.
Mitä eri näkemykset sanovat?
1) Katolisen kirkon mukaan ihminen saa kasteessa syntinsä anteeksi, syntyy uudesti Jumalan lapseksi ja liittyy Kristukseen ja kirkkoon. Kasteessa hän saa uuden elämän Pyhässä Hengessä.
2) Helluntailaisuudessa usko Kristukseen ja pelastuksen vastaanottaminen tulevat ennen kastetta. Kasteessa uskova tunnustaa uskonsa ja sen, että kuuluu Kristukselle. Kaste liittyy Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen sekä vanhan elämän jättämiseen ja uuden aloittamiseen. Helluntailaisten mukaan Jumala vaikuttaa kasteessa, mutta pelastuksen lahjat on saatu jo ennen sitä.
3) Suomen evankelis-luterilainen kirkko opettaa, että ihminen syntyy kasteessa uudesti, tulee Jumalan lapseksi, saa uskon lahjan ja liittyy kristilliseen kirkkoon.
4) Vanhoillislestadiolaisuudessa kastettavan ajatellaan olevan uskova jo ennen kastetta, myös pienen lapsen. Kaste ei synnytä uskoa vaan vahvistaa sitä. Se on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa ja liittää kastetun Jumalan seurakunnan yhteyteen ja hoitoon.
5) Ortodoksisessa kirkossa ihminen syntyy kasteessa uudeksi, tulee Jumalan yhteyteen ja liittyy kirkon elämään. Kastetta seuraa mirhavoitelu, jossa kastettu saa Pyhän Hengen lahjan sinetin.
6) Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan Jumala antaa kasteessa ihmiselle syntien anteeksiannon ja uuden elämän. Kaste ei vain muistuta Jumalan lupauksesta: Jumala antaa siinä sen, minkä lupaa, ja usko ottaa lahjan vastaan.
Missä erot näkyvät?
Ero näkyy hyvin EVL:n ja vanhoillislestadiolaisuuden välillä. Molemmissa kastetaan pieniä lapsia, mutta EVL:n opetuksessa kasteeseen liittyy uskon lahjoittaminen. Vanhoillislestadiolaisuudessa lapsella katsotaan olevan usko jo ennen kastetta, ja kaste vahvistaa sitä.
Vanhoillislestadiolaisuudessa ja helluntailaisuudessa on yksi yhteinen kohta: kastettavan ajatellaan olevan uskova jo ennen kastetta. Helluntailaisuudessa kyse on henkilökohtaisesta uskosta Kristukseen, vanhoillislestadiolaisuudessa myös pieni lapsi ymmärretään uskovaksi.
Uudestisyntymisen suhde kasteeseen ymmärretään eri tavoin. Luterilaiset tunnustuskirjat ja EVL liittävät uudestisyntymisen itse kasteeseen. Katolinen ja ortodoksinen kirkko puhuvat samoin uuden elämän saamisesta kasteessa. Helluntailaisuudessa uudestisyntyminen ja pelastuksen vastaanottaminen tapahtuvat ennen kastetta. Vanhoillislestadiolaisuudessa kaste vahvistaa jo olemassa olevaa uskoa.
Kaste liittyy eri tavoin myös kirkkoon tai seurakuntaan. Katolisessa ja ortodoksisessa opetuksessa kaste liittää kirkkoon ja Kristuksen ruumiiseen, EVL:ssa kristilliseen kirkkoon, vanhoillislestadiolaisuudessa Jumalan seurakunnan yhteyteen ja hoitoon ja helluntailaisuudessa seurakunnan ja Kristuksen ruumiin yhteyteen. Tunnustuskirjoissa kaste liittää kastetun kristittyjen yhteyteen. Näillä sanoilla voidaan tarkoittaa eri yhteyksissä hyvinkin eri asioita.
Sama kaste, eri käsityksiä
Kysymys “kastetaanko pieniä lapsia vai vasta itse uskonsa tunnustavia?” on siis vasta yksi kasteeseen liittyvä erimielisyys.
Sen takana ovat kysymykset siitä, mitä Jumalan ajatellaan kasteessa antavan, mitä kastettava siinä saa tai ilmaisee ja miten usko, uudestisyntyminen sekä kirkko tai seurakunta liittyvät kasteeseen.
Kaste ei ole yhdellekään näistä näkemyksistä mikään sivuseikka. Silti siitä, mitä kasteessa tapahtuu ja miksi se on niin tärkeä, ajatellaan hyvin eri tavoin.
Edellinen osa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19523858/meita-kristittyjakin-on-moneksi-voiko-pelastuksen-menettaa
Lähteitä:
Tunnustuskirjat:
https://www.tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html
EVL:
https://evl.fi/sanasto/kaste/
SRK:
https://www.srk.fi/fi/nain-me-uskomme/
Päivämies:
https://www.paivamies.fi/artikkelit/kristitty-on-kutsuttu-kilvoittelemaan-kasteen-armoliitossa-6.42.26398.5fd750d0d6
Helluntaikirkko:
https://helluntaikirkko.fi/en/uskon_paakohdat/7-kaste/
Luterilais–helluntailainen asiakirja:
https://helluntaikirkko.fi/kannanottoja/luterilais-helluntailainen-neuvottelukunta-kristillisesta-kasteesta-11-2017/
Katolinen katekismus:
https://www.vatican.va/content/catechism/en/part_two/section_two/chapter_one/article_1/the_sacrament_of_baptism.html
Ortodoksinen kirkko:
https://ort.fi/sakramentit/kaste-ja-mirhavoitelu/
Tässä verrataan luterilaisia, vanhoillislestadiolaisia, helluntailaisia, katolisia ja ortodoksisia näkemyksiä. Tarkoitus ei ole ratkaista, mikä niistä on oikea, vaan selvittää, mitä eri kristityt ajattelevat kasteessa tapahtuvan.
Mitä eri näkemykset sanovat?
1) Katolisen kirkon mukaan ihminen saa kasteessa syntinsä anteeksi, syntyy uudesti Jumalan lapseksi ja liittyy Kristukseen ja kirkkoon. Kasteessa hän saa uuden elämän Pyhässä Hengessä.
2) Helluntailaisuudessa usko Kristukseen ja pelastuksen vastaanottaminen tulevat ennen kastetta. Kasteessa uskova tunnustaa uskonsa ja sen, että kuuluu Kristukselle. Kaste liittyy Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen sekä vanhan elämän jättämiseen ja uuden aloittamiseen. Helluntailaisten mukaan Jumala vaikuttaa kasteessa, mutta pelastuksen lahjat on saatu jo ennen sitä.
3) Suomen evankelis-luterilainen kirkko opettaa, että ihminen syntyy kasteessa uudesti, tulee Jumalan lapseksi, saa uskon lahjan ja liittyy kristilliseen kirkkoon.
4) Vanhoillislestadiolaisuudessa kastettavan ajatellaan olevan uskova jo ennen kastetta, myös pienen lapsen. Kaste ei synnytä uskoa vaan vahvistaa sitä. Se on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa ja liittää kastetun Jumalan seurakunnan yhteyteen ja hoitoon.
5) Ortodoksisessa kirkossa ihminen syntyy kasteessa uudeksi, tulee Jumalan yhteyteen ja liittyy kirkon elämään. Kastetta seuraa mirhavoitelu, jossa kastettu saa Pyhän Hengen lahjan sinetin.
6) Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan Jumala antaa kasteessa ihmiselle syntien anteeksiannon ja uuden elämän. Kaste ei vain muistuta Jumalan lupauksesta: Jumala antaa siinä sen, minkä lupaa, ja usko ottaa lahjan vastaan.
Missä erot näkyvät?
Ero näkyy hyvin EVL:n ja vanhoillislestadiolaisuuden välillä. Molemmissa kastetaan pieniä lapsia, mutta EVL:n opetuksessa kasteeseen liittyy uskon lahjoittaminen. Vanhoillislestadiolaisuudessa lapsella katsotaan olevan usko jo ennen kastetta, ja kaste vahvistaa sitä.
Vanhoillislestadiolaisuudessa ja helluntailaisuudessa on yksi yhteinen kohta: kastettavan ajatellaan olevan uskova jo ennen kastetta. Helluntailaisuudessa kyse on henkilökohtaisesta uskosta Kristukseen, vanhoillislestadiolaisuudessa myös pieni lapsi ymmärretään uskovaksi.
Uudestisyntymisen suhde kasteeseen ymmärretään eri tavoin. Luterilaiset tunnustuskirjat ja EVL liittävät uudestisyntymisen itse kasteeseen. Katolinen ja ortodoksinen kirkko puhuvat samoin uuden elämän saamisesta kasteessa. Helluntailaisuudessa uudestisyntyminen ja pelastuksen vastaanottaminen tapahtuvat ennen kastetta. Vanhoillislestadiolaisuudessa kaste vahvistaa jo olemassa olevaa uskoa.
Kaste liittyy eri tavoin myös kirkkoon tai seurakuntaan. Katolisessa ja ortodoksisessa opetuksessa kaste liittää kirkkoon ja Kristuksen ruumiiseen, EVL:ssa kristilliseen kirkkoon, vanhoillislestadiolaisuudessa Jumalan seurakunnan yhteyteen ja hoitoon ja helluntailaisuudessa seurakunnan ja Kristuksen ruumiin yhteyteen. Tunnustuskirjoissa kaste liittää kastetun kristittyjen yhteyteen. Näillä sanoilla voidaan tarkoittaa eri yhteyksissä hyvinkin eri asioita.
Sama kaste, eri käsityksiä
Kysymys “kastetaanko pieniä lapsia vai vasta itse uskonsa tunnustavia?” on siis vasta yksi kasteeseen liittyvä erimielisyys.
Sen takana ovat kysymykset siitä, mitä Jumalan ajatellaan kasteessa antavan, mitä kastettava siinä saa tai ilmaisee ja miten usko, uudestisyntyminen sekä kirkko tai seurakunta liittyvät kasteeseen.
Kaste ei ole yhdellekään näistä näkemyksistä mikään sivuseikka. Silti siitä, mitä kasteessa tapahtuu ja miksi se on niin tärkeä, ajatellaan hyvin eri tavoin.
Edellinen osa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19523858/meita-kristittyjakin-on-moneksi-voiko-pelastuksen-menettaa
Lähteitä:
Tunnustuskirjat:
https://www.tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html
EVL:
https://evl.fi/sanasto/kaste/
SRK:
https://www.srk.fi/fi/nain-me-uskomme/
Päivämies:
https://www.paivamies.fi/artikkelit/kristitty-on-kutsuttu-kilvoittelemaan-kasteen-armoliitossa-6.42.26398.5fd750d0d6
Helluntaikirkko:
https://helluntaikirkko.fi/en/uskon_paakohdat/7-kaste/
Luterilais–helluntailainen asiakirja:
https://helluntaikirkko.fi/kannanottoja/luterilais-helluntailainen-neuvottelukunta-kristillisesta-kasteesta-11-2017/
Katolinen katekismus:
https://www.vatican.va/content/catechism/en/part_two/section_two/chapter_one/article_1/the_sacrament_of_baptism.html
Ortodoksinen kirkko:
https://ort.fi/sakramentit/kaste-ja-mirhavoitelu/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä hyvä ihminen nyt ainakaan katolista pakanauskontoa laske kristillisiin kirkkoihin.
Listaltasi puuttuu baptistit, jotka ovat jatkumoa kristityistä, jotka eivät ole koskaan kuuluneet katoliseen pakanauskontoon, vaan joita paavin pulju on aina vainonnut. Baptisteissakin on eri haaroja. Jotkut ymmärtävät KJB:n olevan täydellinen Jumalan sana, toiset taas käyttävät mitä tahansa (katolista) perversiota, ja karsastavat King James Biblea. Jotkut ymmärtävät ylöstempauksen tapahtuvan ennen ahdistuksen aikaa, osa ei.
Baptistit tosiaan puuttuivat tästä vertailusta.
Baptisteja on monenlaisia, mutta heitä yhdistää yleensä uskovien kaste: ihminen kastetaan oman uskontunnustuksensa perusteella, tavallisesti upottamalla. Baptist World Alliance kuvaa kastetta julkiseksi opetuslapseuden tunnustukseksi ihmiselle, joka on tehnyt parannuksen ja tullut henkilökohtaiseen uskoon Kristukseen.
Baptistien historiasta on erilaisia näkemyksiä. Ajatus katkeamattomasta baptistien tai baptistien kaltaisten ryhmien ketjusta apostolien ajoista asti kuuluu joihinkin baptistisiin historiantulkintoihin, mutta tavallinen historiankirjoitus sijoittaa varsinaisen modernin baptistiliikkeen synnyn 1600-luvun alkuun John Smythin ja Thomas Helwysin ympärille Englannin ja Alankomaiden yhteyteen.
Lähteet:
Baptist World Alliance: https://baptistworld.org/beliefs/
Encyclopaedia Britannica / baptistien historia: https://en.wikisource.org/wiki/1911_Encyclopædia_Britannica/Baptists