moi,
käykää vilkaisemassa kuvia jotka on otettu nokialaisella kaukoputken läpi http://www.phonescoping.com
ja sieltä best of
onni
käykää vilkaisemassa kuvia jotka on otettu nokialaisella kaukoputken läpi http://www.phonescoping.com
ja sieltä best of
onni
Vastaukset 19
Vanhimmat
että hiton hyviä tipufotoja
siellä oli, tuo risteytys, sinisorsa-haapana oli mielenkiintoinen. En ole tiennytkään että lintulajit voivat sekoittua risteytymällä. Ei taida olla kovin tavallista, tietääkö joku?
Vesilinnuilla sekä kanalinnuilla tunnetaan aika paljon lajienvälisiä risteymiä. Samoin lokkilajien risteymiä tunnetaan useampia. Pikkulinnuilla niitä tunnetaan vähemmän, mutta varpusen ja pikkuvarpusen risteymiä olen itsekin nähnyt. Valikoiman kuvia linturisteymistä löytää orniveljesten H. ja H. Lehto kotisivulta, linkki alla
http://users.utu.fi/hlehto/photo/hybrid/
Oletteko kuulleet tällaisista risteymistä?
Näin kerran harakan, jonka pää oli aivan kuin variksella. Jotenkin synkeän näköinen otus.
Kuittasin havaintoni näköharhalla, mutta kuitenkin...
kurkkaappa erästä tiettyä lennokkikeskustelua tässä jokin aika sitten :o)
muistua sellaisia mieleen, mutta varikset ovat kaupungissa viime vuosikymmenen aikaan kyllä rapistuneet usein yllättävän mustavalkoisen näköisiksi, siivistä niiltä puuttuu osa peitinhöyhenistä ja alushöyhenys loistaa valkeana. Hatarista siivistä johtuen myös lento on aika heikon näköistä. Näitä cityvariksia näkyy nykyisin yleisesti etelässä ja jonkin verran jo Oulua myöten.
samoilta sivuilta
http://koti.welho.com/tlaurins/phonescoping/Valkosiipivaris.htm
katsoa seuraavalla kerralla tarkemmin, jos sattuu tulemaan uudelleen näkösälle. Tuo kuulostaa aika loogiselta selitykseltä.
Saispa siitä otettua valokuvan...
Tuo se voisi olla.
usko yhteenkään kuvaan.
Olen itsekin tehnyt lehmän jolla on hirven etuosa, ja kuvasta ei huomaa yhtään että se on manipuloitu...
Siitä tuli aika hassunnäköinen otus.
missäs pollo on harhaillut, ei juurikaan ole nikkisi vilahdellut näillä "tutuilla" palstoilla. :)
olen kyllä toisinaan katsomassa, mutta vähemmin on sanottavaa ollut. Töissäkin kuluu jo aikaa ja kotona tyttö pitää tiukasti jakkaraa koneen edessä varattuna.
Mun kuopus savutti tänään täysi-ikäisyyden merkkipaalun. No, kohta koulut taas alkavat ja me "vanhukset" saamme koneen vapaaseen hallintaan ainakin koulupäivien ajaksi :)
Kävi surulliseti sille sepelkyyhkyperheelle,josta kerroin aiemmin. Emo hautoi munan, poikanen kuoriutui, mutta... eräänä iltana joku kävi syömässä sen, oli vain pieniä sulanalkuja, untuvatuppoja ja pieni verinen nahkanrepale männynjuurella :(
Kyyhky (itki)huhuili poikastaan monta päivää.
siiiiis...saavutti, ei savutti :)
Kuuluvat myös luontokuvaajat harrastavan kuvamanipulointia aika paljon. No, jos tällainen amatööri yrittäisi jotain Adope-Photoshop-jekkua, niin pelkäänpä, että riittävällä zoomauksella sen pystyisi kyllä paljastamaan.
luontokuvaajilla oli pitkä oppiriita siitä voiko kuvaa käsitellä ja mitenkä ottamisen jälkeen. Totuus kuitenkin on että kuvia on käsitelty vähän genrestä riippuen jo vuosikymmeniä. Vanhoilla filmi- ja paperivedoskuvaajilla oli ainakin maisemakuviin ja vähän muihinkin runsaasti konsteja joilla lopputulosta paranneltiin. Nykyiset digikuvien käsittelymenetelmät mahdollistavat saman aiempaa helpommin. Lähinnä tätä se manipulointi tarkoittaa, valotuksen hallintaa ja sommittelullisten häiriöiden häivytystä, eikä mitään olemattomien kummajaisten konstruointia.
on että sepelkyyhkyn pesintä epäonnistuu, ja sille on myös tyypillistä etä se aloittaa heti sen jälkeen uuden yrityksen. Sitäkin se huhuilu saattoi merkitä. Pesäpaikan se kuitenkin vaihtaa aina uudeksi.
niinpä tietenkin, näin sitä romanttinen luonne luulee lintujenkin itkevän syötyjä poikasiaan...vaan eikös mitä,uuttahan ne jo alkavat suunnuttelemaan.
Toden totta, hieman kauempana se huhuilu sitten kuului, eivät palanneet enää tuohon pihamäntyyn uudelleen pesimään.
kyllä tovin viitsinkö todella särkeä tuon romanttisen kuvitelman kalsealla faktalla.
Mutta, on niitä kyllä sellaisiakin lintuja, jotka kiintyvät toisiinsa. Vaikkapa joutsenet, elävät vakituisessa parisuhteessa elämänsä loppuun. Kerrankin taisi jossakin päin saaristoa käydä niin että joutsenparin toinen puolisko kuoli keväällä, ja toinen puolusti kuollutta pariaan siihen asti kunnes jäät veivät sen mennessään.