Armo (Room 5:12-21)

Et tainnut lukea loppuun asti.

Pyhän Hengen Tuuli
täyttää purjeemme.

Ja se on sitten
menoa ja meininkiä.

Jeesuksen luokse
raahattu nainen
oli juuri saanut kokea armon.

Naisen elämässä alkoi uusi vaihe
ilman synnin harjoittamista.

Raahaajien kohdalla
ei tapahtunut muuta kuin
että jokainen vuorollaan
vanhimmasta nuorimpaan saakka
tunnusti syyllisyytensä
pudottamalla kivet käsistään.
Ja sitten he poistuivat
Jeesuksen luota.

Vain syytetylle naiselle
Jeesus saattoi sanoa:

"mene,
äläkä tästedes
enää syntiä tee"
(Joh 8:10)

Johannes jatkaa kertoen
Jeesuksen puheesta väkijoukolle:

"Minä olen maailman valkeus;
joka minua seuraa,
se ei pimeydessä vaella,
vaan hänellä on oleva
elämän valkeus".
(Joh 8:11)

Tämä Valkeus oli juuri
heidän silmiensä edessä
antanut naiselle uuden elämän,
joka oli saanut kokea armon
hyvin konkreettisesti.

Mutta fariseusten ymmärrys
ei tavoittanut todistusta Valkeudesta.

"Sinä todistat itsestäsi;
sinun todistuksesi ei ole pätevä".
(Joh 8:13)

Jeesus valistaa heitä,
mutta he eivät halua ymmärtää,
että Jeesus on Isän kotoa tullut.
Ja sitten Jeesus sanoo lainaamasi sanat:

"Minä menen pois,
ja te etsitte minua,
ja te kuolette syntiinne.
Mihin minä menen,
sinne te ette voi tulla."
(Joh 8:21)

Tarjolla on uusi elämä.
Jumalan lapsena.
Jeesuksen omana.

Jos tätä Jumalan armoa/suosiota
ei suostu ottamaan vastaan,
niin ei voi tulla Isän Kotiin.
Emme ole Jumalan lapsia.

Koko episodi päättyy siihen,
että naisen sijasta
he haluavatkin nyt kivittää Jeesuksen,
joka sanoi:

"Totisesti, totisesti sanon teille:
Ennen kuin Aabraham syntyi,
MINÄ OLEN.
Silloin he poimivat kiviä
heittääkseen häntä niillä,
mutta Jeesus lähti pyhäköstä
kulkien heidän keskeltään
ja meni pois."
(Joh 8:58-59)

He halusivat kivittää Jeesuksen,
joka olisi halunnut armahtaa heidät.
Ja niin Jeesuksen täytyi poistua
heidän keskeltään armahtamaan muita.

Sama teema
jatkuu seuraavassa luvussa,
ja sokeana syntynyt,
joka ei suinkaan ollut tehnyt syntiä,
eikä hänen vanhempansakaan,
sai ottaa vastaan Valkeuden elämäänsä.

Ja vaikeuksiahan siitä seurasi
uskonnollisten ihmisten silmissä,
kun sokeana syntynyt oli nyt
saanut näkönsä.

Mies oli kokenut parantumisihmeen.
Ja hän oli jo tunnustanut uskonsa
fariseusten edessä.

"Sehän tässä on ihmeellistä,
että te ette tiedä,
mistä hän on,
ja kuitenkin hän on
avannut minun silmäni.
Me tiedämme,
ettei Jumala kuule syntisiä;
vaan joka on jumalaapelkääväinen
ja tekee hänen tahtonsa,
sitä hän kuulee.
Ei ole maailman alusta kuultu,
että kukaan on avannut
sokeana syntyneen silmät.
Jos hän ei olisi Jumalasta,
ei hän voisi mitään tehdä."
(Joh 9:30-33)

Ja samoinkuin fariseukset
syyttivät Jeesusta äpäräksi,
he syyttivät sokeana syntynyttä
ja nyt näkönsä saanutta
synneissä syntyneeksi.
Ja kohta hänet ajettiin pois pyhäköstä.

Ja heti parannettu kohtasi Jeesuksen,
joka kysyy:

"Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"
(Joh 9:35)

Me voimme tehdä samoin
kuin sokeana syntynyt.

Tunnustaa uskomme
ja kumartua palvomaan Jeesusta.

Toinen vaihtoehto on
herjata ja pilkata Jeesusta,
mutta se tie ei vie elämään,
kuten lainaamassasi kohdassa
Jeesus sanoo.

Tarjolla on armo ja elämä
Jeesuksessa Kristuksessa.

"Älä kumarra niitä
äläkä palvele niitä.
Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi,
olen kiivas Jumala,
joka kostan isien pahat teot lapsille
kolmanteen ja neljänteen polveen,
niille, jotka minua vihaavat;
mutta teen laupeuden tuhansille,
jotka minua rakastavat
ja pitävät minun käskyni.
---------------------------------
Thou shalt not
bow down thyself unto them,
nor serve them:
for I the Lord thy God
am a jealous God,
visiting the iniquity of the fathers
upon the children
unto the third and fourth generation
of them that hate me,
And shewing mercy
unto thousands of them
that love me
and keep my commandments."

Siis siinäkin tapauksessa,
että kääntymystä ei tapahdu,
Jumala katkaisee tuon pahan kierteen
jo kolmannessa tai neljännessä polvessa.
Mutta kun joku kääntyy,
niin pahan valta lakkaa välittömästi.

Jumala on siis oikein ymmärrettynä
kiivaan mustasukkainen kansastaan,
jolle lain antamisen yhteydessä sanoo,
että älä palvele muita jumalia
- ja jatkaa sanoen olevansa
kiivas eli mustasukkainen Jumala.
Siis Israel on Jumalan Vaimo.

Mutta vaikka näin kävisi,
että Israel-Vaimo olisi uskoton Jumalalle
ja joutuisi vieraan jumalan hallintaan,
niin Jumala pitää huolta siitä,
että tuo anastus katkeaa viimeistään
neljännen sukupolven kohdalla.
Siis tuo Jumalan kiivaus
tarkoittaa mustasukkaisuutta.

Tuossa käytetty jealous
on alkutesktissä ilmaisu,
joka tulee verbistä 'qana',
joka tarkoittaa omistamista.

Siis Jumala on mustasukkainen
Israelin kansasta eli Vaimostaan.
Hän ei halua antaa sitä paholaiselle.

Siis tuo Jumalan kiivaus on
Rakastavan aviomiehen kiivautta
pitääkseen Vaimonsa omanaan.

Ja tässä tarkoituksessa tapahtuu se,
että Jumala ei suinkaan kosta
vaan huolehtii
Rskastamistaan ihmisistä.

Ensimmäinen kerran kyseistä verbiä
käytetään seuraavassa jakeessa:

"ja Herra piti Saarasta huolen"

Lue eteenpäin:

"Palauta meidät, Herra, tykösi,
niin me palajamme;
uudista meidän päivämme muinaiselleen."
(Val 5:21)

"Katso, päivät tulevat,
sanoo Herra,
jolloin minä teen Israelin heimon
ja Juudan heimon kanssa
uuden liiton;
en sellaista liittoa kuin se,
jonka minä tein
heidän isäinsä kanssa silloin,
kun minä tartuin heidän käteensä
ja vein heidät pois Egyptin maasta,
ja jonka liittoni he ovat rikkoneet,
vaikka minä olin ottanut
heidät omikseni,
sanoo Herra.
Vaan tämä on se liitto,
jonka minä teen
Israelin heimon kanssa
niiden päivien tultua,
sanoo Herra:
Minä panen lakini
heidän sisimpäänsä
ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä;
ja niin minä olen heidän Jumalansa,
ja he ovat minun kansani."
(Jer 31:31-33)

Tämä lupaus tulee toteutumaan
konkreettisesti tämän maan päällä
Messiaan Valtakunnassa.

Mutta jo nyt jokainen,
joka ottaa vastaan
Jumalan armon
on siirtynyt pimeyden vallasta
Jumalan Rakkaan Pojan Valtakuntaan.

Jeesus kantoi
meidän syntivelkamme,
ja kärsi niiden seuraukset.

Ja niin Hän saattoi
opettaa päivittäisen rukouksen,
jolla on katetta:

"anna meille
meidän velkamme anteeksi"
(Matt 6:12)

Älä tuohon pysähdy
vaan lue eteenpäin.

"Silloin he
tunnustavat syntivelkansa
ja isiensä syntivelan,
sen että ovat olleet
minulle uskottomat
ja käyneet minua vastaan,
jonka tähden
minäkin kävin heitä vastaan
ja vein heidät heidän
vihollistensa maahan.
Silloin heidän
ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy,
ja silloin
he sovittavat syntivelkansa.
Ja silloin minä muistan liittoni
Jaakobin kanssa
ja muistan liittoni Iisakin kanssa
ja liittoni Aabrahamin kanssa,
ja minä muistan myös maan."

Mutta ilman uskoa
ei voi olla tekojakaan.

Haista paska.💩

Lutherin mantra, Sanan vääristelyä. Paavali kirjoitti: "armosta te olette pelastetut uskon kautta" Usko saa aikaan uskon tekoja, ilman tekoja usko on kuollut. Kukaan ei pelastu 'yksin uskosta, yksin armosta', kuten luterilaiset hokevat!

Niin, tulevathan ne teot ilmi uskon kautta, siitähän Paavalikin todistaa.

Tässä Efesoilaiskirjeen tekstikohdassa on todistus siitä, että kukaan ei voi pelastua itsensä kautta, ei tekojensa kautta.

8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
10 Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme. ( Ef 2)

Ja kuten tuossa edellä on kirjoitettu hyvät työt, teot, ovat Jumalasta, ei ihmisistä. Jumala on ne edeltäpäin valmistanut uskossa vaellukseen Jumalan lapsina, Jumalan Hengen kuljetettavina.

Uskon teot, ne ovat Jumalasta, kuten voimme lukea tästä 2. Tessal. kirjeen todistamana.

1 Paavali ja Silvanus ja Timoteus tessalonikalaisten seurakunnalle Jumalassa, meidän Isässämme, ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.
2 Armo teille ja rauha Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
3 Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä,
4 niin että me itsekin Jumalan seurakunnissa kerskaamme teistä, teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä
5 ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Jumalan valtakuntaan, jonka tähden kärsittekin,
6 koskapa Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat,
7 ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa
8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.
9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,
10 kun hän sinä päivänä tulee, että hän kirkastuisi pyhissänsä ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa, sillä te olette uskoneet meidän todistuksemme.
11 Sitä varten me aina rukoilemmekin teidän puolestanne, että meidän Jumalamme katsoisi teidät kutsumisensa arvoisiksi ja voimallisesti saattaisi täydelliseksi kaiken teidän halunne hyvään ja teidän uskonne teot,
12 että meidän Herramme Jeesuksen nimi teissä kirkastuisi ja te hänessä, meidän Jumalamme ja Herran Jeesuksen Kristuksen armon mukaan.
(2Tess 1)

Jumala saattaa täydellisiksi uskon teot.

Ettei kukaan voisi kerskata itsensä kautta.

Pelastuksen evankeliumin ja sydämen uskon puolesta.

Usko Toivonen