Danske Bank nostaa Suomen talouden tämän vuoden kasvuennusteensa 1,8 prosenttiin, kun aiempi ennuste oli 1,1 prosenttia. Vuodelle 2027 Danske Bank ennustaa 1,4 prosentin kasvua aiemman 0,8 prosentin sijaan.
Suomen talous kasvoi tammi-kesäkuussa 1,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Pankin mukaan kasvuyllätyksen pääasialliset syyt ovat Iranin sodan ennakoitua vähäisemmät vaikutukset Suomen talouskasvuun ja yksityisen kulutuksen kasvu. Pankki pitää edelleen kiinni näkemyksestään, että Iranin sodasta johtuva energian hintojen ja korkotason nousu maltillistavat talouskasvun tahtia loppuvuoden ja ensi vuoden aikana.
– Yritysten kasvunäkymät ovat kohentuneet ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorit olivat elokuussa jokaisella toimialalla pitkän aikavälin keskiarvossa tai sen yläpuolella. Globaalista investointisyklistä hyötyvän Suomen vientiteollisuuden tilauskannat ovat kehittyneet alkuvuoden aikana vahvasti, sanoo Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen tiedotteessa.
Yksityinen kulutus kasvussa
Yksityinen kulutus on kääntynyt vuoden alkupuolella kasvuun etenkin palveluiden kulutuksessa. Vähittäiskaupan myyntivolyymit kasvoivat tammi-kesäkuussa 3,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kysynnän kasvua ovat selittäneet palkansaajien saamat palkankorotukset, alkuvuodesta voimaan tulleet ansiotuloveron kevennykset sekä laskenut säästämisaste.
Pankki odottaa palkansaajien reaalisen ostovoiman vahvistuvan myös ensi vuonna hintapaineista huolimatta. Lisäksi kevään epävarmuuden jälkeen kohentunut kuluttajaluottamus on näkynyt säästämisasteen laskuna.
Työmarkkinat eivät ole vielä päässeet mukaan talouden käänteeseen. Työttömyysasteen trendi on pysynyt kesällä 10,5 prosentissa ja työllisyysaste on laskenut 75,2 prosenttiin. Myös avoimien työpaikkojen määrä on edelleen hyvin alhainen.
Danske Bank ennustaa maltillista parantumista työttömyysasteeseen ja odottaa sen olevan noin 9,9 prosenttia vuonna 2027.
Yksi koronnosto edessä
Euribor-viitekorot ovat nousseet kesän aikana noin 0,2 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor on noin 3 prosenttia.
– Odotamme EKP:n nostavan ohjauskorkoa viimeisen kerran syyskuussa, jolloin ohjauskorko asettuisi 2,5 prosenttiin ja pysyisi siinä ensi vuoden ajan. Tämä tarkoittaisi, että 12 kuukauden euriborin nousu tasaantuu loppuvuoden aikana ja korko asettuu lopulta hieman 3 prosentin tason alapuolelle, sanoo Ilvonen.
Kasvavat asuntolainojen korkomenot ja loppukesästä edelleen kallistunut energia kiihdyttävät inflaatiota Suomessa talvea kohden. Asuntojen hintojen ja vuokrien maltillinen kehitys pitää kokonaisinflaation kuitenkin kurissa.
Pankki odottaa 3,8 prosentin inflaatiohuippua vuodenvaihteessa, mutta arvioi vuosien 2026 ja 2027 keski-inflaation jäävän noin 2 prosentin tasolle.
Suomen talous kasvoi tammi-kesäkuussa 1,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Pankin mukaan kasvuyllätyksen pääasialliset syyt ovat Iranin sodan ennakoitua vähäisemmät vaikutukset Suomen talouskasvuun ja yksityisen kulutuksen kasvu. Pankki pitää edelleen kiinni näkemyksestään, että Iranin sodasta johtuva energian hintojen ja korkotason nousu maltillistavat talouskasvun tahtia loppuvuoden ja ensi vuoden aikana.
– Yritysten kasvunäkymät ovat kohentuneet ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorit olivat elokuussa jokaisella toimialalla pitkän aikavälin keskiarvossa tai sen yläpuolella. Globaalista investointisyklistä hyötyvän Suomen vientiteollisuuden tilauskannat ovat kehittyneet alkuvuoden aikana vahvasti, sanoo Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen tiedotteessa.
Yksityinen kulutus kasvussa
Yksityinen kulutus on kääntynyt vuoden alkupuolella kasvuun etenkin palveluiden kulutuksessa. Vähittäiskaupan myyntivolyymit kasvoivat tammi-kesäkuussa 3,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kysynnän kasvua ovat selittäneet palkansaajien saamat palkankorotukset, alkuvuodesta voimaan tulleet ansiotuloveron kevennykset sekä laskenut säästämisaste.
Pankki odottaa palkansaajien reaalisen ostovoiman vahvistuvan myös ensi vuonna hintapaineista huolimatta. Lisäksi kevään epävarmuuden jälkeen kohentunut kuluttajaluottamus on näkynyt säästämisasteen laskuna.
Työmarkkinat eivät ole vielä päässeet mukaan talouden käänteeseen. Työttömyysasteen trendi on pysynyt kesällä 10,5 prosentissa ja työllisyysaste on laskenut 75,2 prosenttiin. Myös avoimien työpaikkojen määrä on edelleen hyvin alhainen.
Danske Bank ennustaa maltillista parantumista työttömyysasteeseen ja odottaa sen olevan noin 9,9 prosenttia vuonna 2027.
Yksi koronnosto edessä
Euribor-viitekorot ovat nousseet kesän aikana noin 0,2 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor on noin 3 prosenttia.
– Odotamme EKP:n nostavan ohjauskorkoa viimeisen kerran syyskuussa, jolloin ohjauskorko asettuisi 2,5 prosenttiin ja pysyisi siinä ensi vuoden ajan. Tämä tarkoittaisi, että 12 kuukauden euriborin nousu tasaantuu loppuvuoden aikana ja korko asettuu lopulta hieman 3 prosentin tason alapuolelle, sanoo Ilvonen.
Kasvavat asuntolainojen korkomenot ja loppukesästä edelleen kallistunut energia kiihdyttävät inflaatiota Suomessa talvea kohden. Asuntojen hintojen ja vuokrien maltillinen kehitys pitää kokonaisinflaation kuitenkin kurissa.
Pankki odottaa 3,8 prosentin inflaatiohuippua vuodenvaihteessa, mutta arvioi vuosien 2026 ja 2027 keski-inflaation jäävän noin 2 prosentin tasolle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eläketurvakeskuksen tekemän ennakkoarvion mukaan työeläkeindeksi nousee ensi vuoden alusta 2,6 prosenttia ja palkkakerroin 3,5 prosenttia. Näin ensi vuoden indeksikorotuksista tulisi suuremmat kuin kahtena edellisvuonna.
Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat eläkkeet vuosittain. Palkkakertoimella puolestaan tarkistetaan eläkkeen perusteena olevat työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Sekä työeläkeindeksin että palkkakertoimen ennakoidaan nousevan enemmän kuin vuosina 2025 ja 2026.
Käytännössä indeksikorotukset tarkoittavat sitä, että vuoden 2027 puolella työeläkkeelle siirtyvä saisi todennäköisesti hieman suuremman eläkkeen kuin henkilö, joka jää työeläkkeelle tänä vuonna.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuoden 2027 indeksit lokakuun lopulla.
Suomen talous kasvaa tällä hetkellä monia aiempia ennusteita vahvemmin. Tilastokeskuksen mukaan BKT on kasvanut koko alkuvuoden ja toisella vuosineljänneksellä kasvuvauhti oli jo 2,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suomen suurin vientiala teknologiateollisuus on raportoinut tilausten selvästä piristymisestä. Kasvu näkyy työllisyydessä yleensä viiveellä, mutta kone- ja metalliteollisuudessa työllisyys on jo noussut korkeimmalle tasolle sitten finanssikriisin. Talouden suunnasta on tullut loppukesän aikana poikkeuksellisen paljon myönteisiä signaaleja – nyt kasvun merkkejä ei tarvitse enää jossitella.
Myös kuluttajaluottamuksessa näkyy kiinnostava kehitys. Ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien luottamus talouteen on vahvistunut jo pidemmän aikaa, ja näissä ryhmissä tulevaisuuteen suhtaudutaan varsin optimistisesti. Usein juuri tällaiset muutokset ennakoivat laajempaa käännettä taloudessa.
Kasvun käynnistyessä keskeinen kysymys on, kuka tunnistaa muutoksen ensimmäisenä. Jälkikäteen usein havaitaan, että suurimman hyödyn saavat ne, jotka uskaltavat toimia ennen muita. Juuri nyt on oikea aika käynnistää investointeja ja uusia hankkeita sekä laittaa pääomia liikkeelle.
Kasvun keskeinen edellytys on luottamus. Kotitalouksien ja yritysten luottamus rakentuu osin eri tekijöistä, mutta yhteistä niille on ennakoitavuuden merkitys. Kun tulevaisuudesta on riittävästi näkyvyyttä, päätöksiä uskalletaan tehdä. Talouskasvun vahvistuessa myös viime vuosien työmarkkinauudistusten vaikutusten voi odottaa näkyvän työllisyydessä yhä selvemmin. Myös päätökset verotuksen keventämisestä tukevat ostovoimaa ja vahvistavat luottamusta pitkässä juoksussa. Seuraavien vaalien lähestyessä on tärkeää, että sekä suomalaiset kuluttajat että yritykset voivat luottaa siihen, että talous- ja kasvumyönteinen politiikka jatkuu myös seuraavalla vaalikaudella.
Maailman ja markkinoiden epävarmuus ei ole katoamassa mihinkään. Juuri siksi meidän kannattaa huolehtia siitä, että teemme itse mahdolliset päätökset ennakoitavan ja kilpailukykyisten toimintaympäristön eteen. Investointien, pääomien ja uusien työpaikkojen houkuttelemiseksi tarvitaan pitkäjänteistä linjaa, jossa vahvistetaan osaamista, kilpailukykyä ja uudistumiskykyä. Samalla julkisen talouden tervehdyttämisen on säilyttävä päätöksenteon keskiössä. Vähiten kaipaamme juuri nyt illuusiota siitä, että talouden myönteiset uutiset toisivat päättäjien pöydälle uutta jakovaraa.
Riikka runnaa!