Ehtoollisesta puhutaan helposti niin kuin vaihtoehtoja olisi kaksi: joko Kristus on siinä oikeasti läsnä tai kyse on vain symbolista. Eri kristilliset näkemykset eivät kuitenkaan asetu näin siististi yhdelle janalle.
1) Mitä leivälle ja viinille tapahtuu?
Luterilaisissa tunnustuskirjoissa leipä ja viini pysyvät leipänä ja viininä, mutta niiden mukana annetaan ja vastaanotetaan Kristuksen ruumis ja veri. Suomen ev.-lut. kirkon nykyinen opetus sanoo samansuuntaisesti, että siunattu leipä ja viini ovat Kristuksen ruumis ja veri.
SRK:n opetuksessa ehtoollisella vastaanotetaan niin ikään Kristuksen ruumis ja veri leivässä ja viinissä.
Katolisen kirkon mukaan leipä ja viini muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi: ulkonäkö ja muut havaittavat ominaisuudet säilyvät, mutta se, mitä leipä ja viini ovat, muuttuu. Ortodoksinen kirkko sanoo myös leivän ja viinin muuttuvan Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, mutta jättää muutoksen tavan mysteeriksi.
Helluntaikirkon mukaan leipä ja viini edustavat Kristuksen ruumista ja verta. Kristuksen katsotaan olevan ehtoollisessa todellisesti läsnä uskon kautta, mutta läsnäolon tarkkaa muotoa ei määritellä. Pelkkä sana ”symboli” ei siis kerro kovin paljon tästä ehtoolliskäsityksestä.
2) Mitä ehtoollisessa vastaanotetaan ja mitä se tekee?
Luterilaisissa tunnustuskirjoissa vastaanotetaan Kristuksen ruumis ja veri. Uskovalle ehtoollinen antaa syntien anteeksiannon ja vahvistaa uskoa. Tunnustuskirjojen mukaan myös epäuskoinen vastaanottaa ruumiin ja veren, mutta ei saa ehtoollisesta sitä hyvää, jota varten se on annettu.
Suomen ev.-lut. kirkon nykyisessä opetuksessa ehtoollinen antaa syntien anteeksiannon, yhdistää Kristukseen ja vahvistaa uskoa.
SRK:ssa ehtoollinen vahvistaa jo olemassa olevaa uskoa ja vakuuttaa, että Kristuksen hankkima anteeksianto kuuluu uskovalle. Anteeksianto vastaanotetaan evankeliumin sanasta ja julistetusta syntien anteeksiannosta.
Helluntaikirkossa ehtoollinen on muisto- ja yhteysateria. Uskova on siinä yhteydessä Kristukseen, muistaa hänen kuolemaansa ja julistaa sitä, mitä Kristus teki ristillä. Kristuksen läsnäolo liittyy tässä vastaanottajan uskoon.
Katolisessa kirkossa ehtoollisessa vastaanotetaan Kristus itse ja yhteys häneen syvenee. Ortodoksisessa kirkossa ehtoollinen yhdistää Kristukseen ja kirkkoon, ja liturgian rukouksissa Kristuksen ruumis ja veri liitetään syntien anteeksiantoon.
3) Entä uhri?
Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa itse ehtoollisjumalanpalvelusta voidaan kutsua uhriksi. Kristusta ei ajatella uhrattavan uudelleen, vaan hänen yhden ristinuhrinsa katsotaan olevan ehtoollisessa läsnä ja seurakunnan osallistuvan siihen.
Luterilaiset tunnustuskirjat torjuvat ehtoollisen syntien sovittavana uhrina, joka tarjottaisiin Jumalalle anteeksiannon saamiseksi. Kristuksen ristillä antama uhri on kertakaikkinen. Suomen ev.-lut. kirkon nykyisessä opetuksessa voidaan silti puhua siitä, että ehtoollisessa tullaan osallisiksi Kristuksen ristinuhrista ja sen lahjoista. Ero ei siis ole vain siinä, käytetäänkö sanaa ”uhri”, vaan siinä, mitä sillä tarkoitetaan.
Helluntailaisuudessa ja SRK:n aineistossa paino on Kristuksen kerran ristillä tekemän työn muistamisessa ja siihen turvautumisessa.
Yksi jana ”symbolinen vai todellinen?” ei siis riitä. Eri näkemykset vastaavat eri tavoin siihen, mitä leivästä ja viinistä sanotaan, miten Kristus on läsnä, mitä ehtoollinen antaa ihmiselle ja miten ehtoollinen liittyy Kristuksen ristinkuolemaan.
Sarjan edellinen osa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19526168/meita-kristittyjakin-on-moneksi-mita-kasteessa-tapahtuu
Lähteet:
Tunnustuskirjat:
https://tunnustuskirjat.fi/yo/7.html
Suomen ev.-lut. kirkko:
https://evl.fi/tervetuloa-kirkkoon/messu-eli-jumalanpalvelus/ehtoollinen/
SRK / Päivämies:
https://paivamies.srk.fi/paakirjoitukset/ehtoollinen-vahvistaa-jumalan-lapsen-uskoa-6.42.27920.cd8548af55
Suomen Helluntaikirkko:
https://helluntaikirkko.fi/uskon_paakohdat/8-ehtoollinen/
Katolinen kirkko:
https://katolinen.fi/wp-content/uploads/2024/08/KKK-2.OSA-2.JAKSO-1-2.L-1210-1532.pdf
Ortodoksinen kirkko:
https://ort.fi/sakramentit/ehtoollinen/
Ortodoksinen liturgia:
https://ort.fi/seminaari/wp-content/uploads/2016/03/JUMALALLISEN-LITURGIAN-J%C3%84RJESTYS.pdf
Meitä kristittyjäkin on moneksi: Mitä ehtoollisessa tapahtuu?
12
70
Vastaukset 12
- Anonyymi00001
Rauhaa!
Evankelis-Luterilaisen kirkon ehtoollinen on aina vaikuttava kokemus jossa Jeesus on vahvasti läsnä.
Vapaakirkossa Herran Pyhä Ehtoollinen on koruttomampi ja vakavahenkinen jossa voi saada uskovien veljien ja sisarten kanssa yhteyden. Se on yhteys ateria. Sen sijaan Jeesus ei ole läsnä yhtä väkevästi kuin EV LUT kirkoissa.
Jehovan todistajissa tilaisuus on juhlallinen ja vakavahenkinen mutta en muista enää minkä vaikutuksen se teki. Yhteys ateria se ei ollut toisiinsa, vaan ehkä seurakunnan enkeliin, Jehovaan tai Henkeen.
Helluntaikirkossa Ehtoolliseen sisältyy iloa ja se ei ole Vapaakirkon kaltainen täysin, mutta jonkinlainen tunneside syntyy muihin aterialla käyviin. Tuo tunne on yhteyttä iloon ja voittamiseen eikä niinkään vakavuuteen.
Itse pidän kotona kolme kertaa viikossa Agape aterian jonka sain käytyäni Israelissa 1996 ja Kristuksen ilmestyttyä 2003 ja saatuani esikuvan 2008 messiaanisella Bethesda foorumilla. Nämä ateriat eivät vaikuta juuri mitenkään, mutta kerran kokeilin Ortodoksista Vigiliaa koko iltaa ja yötä pitkin ja silloin Henki oli läsnä. On ilmeistä että pitää olla itse pidetyissä aterioissa enemmän aikaa ja hartautta kuin kykenen. Myös Mormonien kaavan mukaisen Agapeen olen muutaman kerran pitänyt ja tunnen silloin enkelin läsnäolon.
Jokin itse pidetyissä Agapee aterioissa yhä mättää minulla. Liian vähän hartautta? Tai liian mekaaninen? Tai sitten juutalaisuus ei vain sovi Suomeen missään määrin.
Rauhaa!- Anonyymi00005
Agape-aterialla tarkoitetaan kristillisessä historiassa tavallisesti kristittyjen yhteistä rakkaudenateriaa. Se ei ole automaattisesti sama asia kuin ehtoollinen, vaikka varhaisten kristittyjen yhteisillä aterioilla ja ehtoollisella on historiallisesti läheinen yhteys. Siksi jo sana ”Agape-ateria” jättää tässä yhden tärkeän kysymyksen: pidätkö itse ateriaasi varsinaisena ehtoollisena vai henkilökohtaisena hartausateriana?
Jos nautit sen yksin, puhuisin itse mieluummin henkilökohtaisesta rukous- tai hartausateriasta kuin agape-ateriasta sanan tavallisessa merkityksessä, koska agape-ateria on lähtökohtaisesti yhteinen ateria. Yksin pidetty hartausateria voi toki olla ihmiselle merkityksellinen, mutta se on eri asia kuin seurakunnan yhteinen ehtoollinen.
Vielä tärkeämpi kysymys on, mitä ateria sinulle merkitsee suhteessa Jeesukseen Kristukseen. Muistatko siinä hänen kuolemaansa? Kiitätkö häntä? Etsitkö hänen läsnäoloaan? Ajatteletko hänen antavan siinä jotakin erityistä? Vai odotatko ennen kaikkea hengellistä kokemusta?
Näillä on aika paljon eroa. Jos aterian onnistumista alkaa arvioida sen perusteella, tuntuiko Pyhä Henki tai enkeli olevan läsnä, voi helposti joutua mittaamaan koko hartautta omalla tunnetilalla. Jumalan läsnäoloa tai aterian hengellistä merkitystä ei minusta kannata päätellä siitä, kuinka voimakkaalta tilanne tuntuu. Tunteilla on toki niiden kokijalle aina merkitystä.
Sama pätee kuvaukseesi eri kirkkokuntien ehtoollisista. Se, että Jeesus tuntui ev.-lut. kirkossa olevan voimakkaammin läsnä kuin Vapaakirkossa, kertoo ennen kaikkea kokemuksestasi. Se ei vielä kerro, mitä kummankin kirkon ehtoollisoppi sanoo Kristuksen läsnäolosta.
En myöskään ensimmäisenä etsisi ongelmaa siitä, että aterioissasi olisi ”liian vähän hartautta”. Jos saman rituaalin toistaa kolme kertaa viikossa ja samalla tarkkailee, tapahtuuko nyt jotakin hengellisesti havaittavaa, siitä voi helposti tulla mekaaninen juuri siksi, että siltä odottaa jotakin tiettyä kokemusta.
Jos kyse on omasta hartausateriasta eikä seurakunnan ehtoollisesta, pitäisin sen itse hyvin yksinkertaisena: alkuun rauhallinen rukous ääneen Jumalalle, kiitos ruoasta ja kiitos Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, ehkä lyhyt kohta evankeliumista ja sen jälkeen ateria ilman pakkoa saada aikaan mitään erityistä tunnetta.
Sen sijaan jos ajattelet toimittavasi itsellesi varsinaista ehtoollista, silloin kysymys muuttuu kokonaan. Eri kirkoilla on hyvin erilaiset käsitykset siitä, kuka ehtoollisen toimittaa, mitä siinä tapahtuu ja voiko ihminen yksinkertaisesti järjestää sen itselleen. Silloin en lähtisi yhdistämään omaan kaavaan Israelin-matkalta, messiaaniselta foorumilta, mormonien käytännöstä ja omista hengellisistä kokemuksista saatuja aineksia, vaan selvittäisin ensin, minkä kristillisen ehtoolliskäsityksen mukaan oikeastaan haluan jatkossa johdonmukaisesti toimia.
Juutalaisuuden sopimattomuudesta Suomeen en myöskään vetäisi kokemuksesi perusteella johtopäätöstä. Todennäköisemmin ongelma on siinä, että samaan ateriaan on kertynyt aineksia monesta eri uskonnollisesta ja teologisesta suunnasta, jolloin ei ole enää aivan selvää, mikä ateria oikeastaan on ja mitä siltä pitäisi odottaa.
Itse siis selvittäisin asian aluksi näillä neljällä kysymyksellä:
Onko tämä yhteinen vai yksin nautittu ateria?
Onko se sinulle ehtoollinen vai henkilökohtainen hartausateria?
Mitä ajattelet siinä tapahtuvan suhteessasi Jeesukseen Kristukseen?
Ja millä tavalla aloitat aterian — esimerkiksi rukouksella, kiitoksella tai Raamatun lukemisella?
Vasta noiden jälkeen kysyisin, onko aterian ”mekaanisuus” oikeastaan ongelma ollenkaan. Voi olla, että ongelma ei ole hartautesi määrä vaan se, että yhdeltä itse rakennetulta aterialta odotetaan liian monta eri asiaa.
- Anonyymi00002
Ihminen ottaa tuomiokseen.
- Anonyymi00003
Luterilaisissa tunnustuskirjoissa leipä ja viini pysyvät leipänä ja viininä, mutta niiden mukana annetaan ja vastaanotetaan Kristuksen ruumis ja veri. Suomen ev.-lut. kirkon nykyinen opetus sanoo samansuuntaisesti, että siunattu leipä ja viini ovat Kristuksen ruumis ja veri.
Minä koen sen siten, että kyseiset viini ja leipä otetaan ristin sovitustyön muistoksi ja siinä ei konkreettisesti ole läsnä ruumis ja veri.
Jeesus on läsnä Pyhän Hengen eli osallistujien kautta joihin Pyhä Henki on asettunut kasteen yhteydessä.- Anonyymi00004
tekoäly vastaa
Näkemyksesi ehtoollisesta ja Jeesuksen läsnäolosta osallistujien sekä Pyhän Hengen kautta muodostaa teologisesti erittäin kauniin ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Kokemuksesi siitä, että Kristus on läsnä seurakunnassa – ihmisissä, jotka kasteessa ovat saaneet Pyhän Hengen – korostaa vahvasti sitä raamatullista ajatusta, että seurakunta itsessään on Kristuksen ruumis maan päällä (1. Kor. 12:27).... - Anonyymi00006
Anonyymi00004 kirjoitti:
tekoäly vastaa
Näkemyksesi ehtoollisesta ja Jeesuksen läsnäolosta osallistujien sekä Pyhän Hengen kautta muodostaa teologisesti erittäin kauniin ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Kokemuksesi siitä, että Kristus on läsnä seurakunnassa – ihmisissä, jotka kasteessa ovat saaneet Pyhän Hengen – korostaa vahvasti sitä raamatullista ajatusta, että seurakunta itsessään on Kristuksen ruumis maan päällä (1. Kor. 12:27)....En tiedä, millä täsmällisellä kysymyksellä sait tekoälyltä tuon vastauksen, joten tästä voi päätellä vain itse vastauksen perusteella.
Minusta näyttää siltä, että tekoäly on käsitellyt esittämääsi ehtoolliskäsitystä ennen kaikkea sen omista lähtökohdista. Se on ottanut ajatuksesi Kristuksen läsnäolosta Pyhän Hengen kautta seurakunnassa ja etsinyt sille raamatullisesti johdonmukaisen muodon. Tämä voisi osaltaan selittää, miksi tuloksena on hyvin myönteinen arvio: ”teologisesti erittäin kaunis ja johdonmukainen kokonaisuus”.
Tekoäly tekee tätä aika helposti. Se on usein hyvä rakentamaan käyttäjän ajatuksesta mahdollisimman johdonmukaisen version. Siksi kysymyksen muoto vaikuttaa paljon siihen, saatko vastaukseksi lähinnä miellyttävän peilin omalle ajatuksellesi vai myös kunnollisen testin sen heikoista kohdista.
Jos haluat kokeilla tekoälyltä vähän tiukempaa vastausta omaan näkemykseesi, kysyisin esimerkiksi näin:
Arvioi seuraavaa ehtoolliskäsitystä kriittisesti ja tasapuolisesti. Älä oleta sen olevan oikea tai väärä äläkä pyri vahvistamaan tai kumoamaan käyttäjän näkemystä. Erottele ensin, mitä väitteitä siinä tehdään Kristuksen läsnäolosta, leivästä ja viinistä sekä Pyhän Hengen suhteesta seurakuntaan. Kerro sitten, mitkä kohdat saavat selvää raamatullista tukea, mitkä ovat tulkinnanvaraisia ja millaisia vahvoja vastaväitteitä eri kristilliset traditiot voisivat esittää. Lopuksi arvioi, seuraako tästä näkemyksestä välttämättä, ettei Kristus olisi erityisellä tavalla läsnä ehtoollisen leivässä ja viinissä.
Jos arvioitavan tekstin sanamuoto on epäselvä, erottele mahdolliset tulkinnat äläkä oleta kirjoittajan tarkoittavan vain yhtä niistä.
Arvioitava ehtoolliskäsitys:
”Minä koen sen siten, että kyseiset viini ja leipä otetaan ristin sovitustyön muistoksi ja siinä ei konkreettisesti ole läsnä ruumis ja veri.
Jeesus on läsnä Pyhän Hengen eli osallistujien kautta joihin Pyhä Henki on asettunut kasteen yhteydessä.”
Tuollainen kysymys ei tietenkään takaa oikeaa vastausta. Se vain antaa tekoälylle paremman tehtävän: älä rakenna minun ajatukselleni hyvää puolustuspuhetta, vaan kokeile kestääkö se vastakysymykset.
- Anonyymi00007
Ja sitten kristittyjen ehtoollinen Raamatun mukaan. Jeesus asetti leivän ja viinin nauttimisen uskonveljien ja -sisarten kesken muistoateriaksi. Viinissä muistelemme verta, jonka Jeesus vuodatti syntiemme sovitukseksi. Leipäpalassa muistelemme sitä, että Jeesus on Elämän Leipä, ja me uskovat kristityt olemme osa Kristuksen ruumista.
Katolisen pakanauskonnon kannibalistisilla dogmeilla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Katolinen uskonto ei ole kristinuskoa. Sen äpärätyttärillä, kuten luterilaisuudella ja helluntailaisilla jäi tuosta kristittyjen pahimmasta vihollisesta piirteitä. Mormonit nyt eivät ole kristittyjä millään tavalla, eivätkä jehovalaisetkaan.
Alustaan asti, 300-luvulta, paavin valtakunta on ollut kristinuskon pahin vihollinen. Joka ei sitä näe, ei tunne Raamattua (KJB) lainkaan, eikä ole itse pelastunut.- Anonyymi00008
Ensimmäinen kappaleesi kuuluu hyvin tämän ketjun aiheeseen, koska siinä kerrot oman ehtoolliskäsityksesi.
Yhden asian kuitenkin erottaisin. Se, että ehtoollinen on Jeesuksen kuoleman muistamista, tulee suoraan asetussanoista. Sen sijaan ajatus, että leipä muistuttaa tässä erityisesti Jeesuksesta Elämän leipänä ja uskovista Kristuksen ruumiina, on jo eri raamatunkohtia yhdistelevä tulkinta. Juuri tällaisissa kohdissa kristilliset ehtoolliskäsitykset alkavat erota.
Ketjun tarkoitus on vertailla näitä käsityksiä mahdollisimman reilusti. Siksi siinä ei lähdetä ratkaisemaan sitä, mitkä kirkkokunnat ovat “oikeita kristittyjä”, enkä pidä esimerkiksi “pakanauskontoa” tai “kannibalismia” kovin hyödyllisinä kuvauksina toisten omasta ehtoollisopista. Jos jonkin näkemyksen haluaa osoittaa vääräksi, kaikille osapuolille hyödyllisempää on näyttää missä sen raamatuntulkinta menee vikaan. - Anonyymi00009
Anonyymi00008 kirjoitti:
Ensimmäinen kappaleesi kuuluu hyvin tämän ketjun aiheeseen, koska siinä kerrot oman ehtoolliskäsityksesi.
Yhden asian kuitenkin erottaisin. Se, että ehtoollinen on Jeesuksen kuoleman muistamista, tulee suoraan asetussanoista. Sen sijaan ajatus, että leipä muistuttaa tässä erityisesti Jeesuksesta Elämän leipänä ja uskovista Kristuksen ruumiina, on jo eri raamatunkohtia yhdistelevä tulkinta. Juuri tällaisissa kohdissa kristilliset ehtoolliskäsitykset alkavat erota.
Ketjun tarkoitus on vertailla näitä käsityksiä mahdollisimman reilusti. Siksi siinä ei lähdetä ratkaisemaan sitä, mitkä kirkkokunnat ovat “oikeita kristittyjä”, enkä pidä esimerkiksi “pakanauskontoa” tai “kannibalismia” kovin hyödyllisinä kuvauksina toisten omasta ehtoollisopista. Jos jonkin näkemyksen haluaa osoittaa vääräksi, kaikille osapuolille hyödyllisempää on näyttää missä sen raamatuntulkinta menee vikaan.Jos joku on epävarma siitä, onko roomalaiskatolisuus kristinuskoa vai pakanauskonto, suosittelen kuuntelemaan Robert Breakerin opetuksia aiheesta 'Why I am not a Catholic'.
Ehtoollisviinissä ei muistella Jeesuksen kuolemaa, vaan verta, jonka hän vuodatti syntiemme sovitukseksi. - Anonyymi00010
Anonyymi00009 kirjoitti:
Jos joku on epävarma siitä, onko roomalaiskatolisuus kristinuskoa vai pakanauskonto, suosittelen kuuntelemaan Robert Breakerin opetuksia aiheesta 'Why I am not a Catholic'.
Ehtoollisviinissä ei muistella Jeesuksen kuolemaa, vaan verta, jonka hän vuodatti syntiemme sovitukseksi.Luke 22:19 (KJB)
And he took bread, and gave thanks, and brake it, and gave unto them, saying, This is my body which is given for you: this do in remembrance of me.
John 6:51
I am the living bread which came down from heaven: if any man eat of this bread, he shall live for ever: and the bread that I will give is my flesh, which I will give for the life of the world.
Mark 14:22
And as they did eat, Jesus took bread, and blessed, and brake it, and gave to them, and said, Take, eat: this is my body.
Matthew 26:26
And as they were eating, Jesus took bread, and blessed it, and brake it, and gave it to the disciples, and said, Take, eat; this is my body.
1 Corinthians 11:24
And when he had given thanks, he brake it, and said, Take, eat: this is my body, which is broken for you: this do in remembrance of me.
John 6:58
This is that bread which came down from heaven: not as your fathers did eat manna, and are dead: he that eateth of this bread shall live for ever. - Anonyymi00011
Anonyymi00008 kirjoitti:
Ensimmäinen kappaleesi kuuluu hyvin tämän ketjun aiheeseen, koska siinä kerrot oman ehtoolliskäsityksesi.
Yhden asian kuitenkin erottaisin. Se, että ehtoollinen on Jeesuksen kuoleman muistamista, tulee suoraan asetussanoista. Sen sijaan ajatus, että leipä muistuttaa tässä erityisesti Jeesuksesta Elämän leipänä ja uskovista Kristuksen ruumiina, on jo eri raamatunkohtia yhdistelevä tulkinta. Juuri tällaisissa kohdissa kristilliset ehtoolliskäsitykset alkavat erota.
Ketjun tarkoitus on vertailla näitä käsityksiä mahdollisimman reilusti. Siksi siinä ei lähdetä ratkaisemaan sitä, mitkä kirkkokunnat ovat “oikeita kristittyjä”, enkä pidä esimerkiksi “pakanauskontoa” tai “kannibalismia” kovin hyödyllisinä kuvauksina toisten omasta ehtoollisopista. Jos jonkin näkemyksen haluaa osoittaa vääräksi, kaikille osapuolille hyödyllisempää on näyttää missä sen raamatuntulkinta menee vikaan.Katolisen uskonnon mukaan Jeesuksen sovitustyö ristillä ei ollutkaan täydellinen, vaikka Jeesus itse sanoi: 'Se on täytetty!' He luulevat vetävänsä jokaisessa 'ehtoollisessaan' Jeesuksen takaisin siihen leipään, jonka he sitten syövät. Jos niin tapahtuisi, se olisi kannibalismia. Katoliset ovat tuossa taikauskossaan niin vahvasti kiinni, että jos leipäpalan syöjälle sattuu oksennuskohtaus juuri silloin, hänet kuulemma käsketään syömään oksennuksensa, koska 'eihän Jeesusta voi heittää roskiin'. Onko tuo sinun mielestäsi kristillistä? Siis jos väite pitää paikkansa.
Kun katolinen sanoo, että 'Jeesus asuu hänen sydämessään', hän ei tarkoita sitä, mitä kristitty tarkoittaa, vaan he viittaavat juuri tuohon ehtoollisleipäpalaan 'Kristuksena', joka on tullut sen syöjään. Mitä Jumalan pilkkaa! - Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Katolisen uskonnon mukaan Jeesuksen sovitustyö ristillä ei ollutkaan täydellinen, vaikka Jeesus itse sanoi: 'Se on täytetty!' He luulevat vetävänsä jokaisessa 'ehtoollisessaan' Jeesuksen takaisin siihen leipään, jonka he sitten syövät. Jos niin tapahtuisi, se olisi kannibalismia. Katoliset ovat tuossa taikauskossaan niin vahvasti kiinni, että jos leipäpalan syöjälle sattuu oksennuskohtaus juuri silloin, hänet kuulemma käsketään syömään oksennuksensa, koska 'eihän Jeesusta voi heittää roskiin'. Onko tuo sinun mielestäsi kristillistä? Siis jos väite pitää paikkansa.
Kun katolinen sanoo, että 'Jeesus asuu hänen sydämessään', hän ei tarkoita sitä, mitä kristitty tarkoittaa, vaan he viittaavat juuri tuohon ehtoollisleipäpalaan 'Kristuksena', joka on tullut sen syöjään. Mitä Jumalan pilkkaa!En puolusta katolista, luterilaista, helluntailaista tai muutakaan ehtoollisoppia. Yritän kuvata eri näkemykset niin kuin niiden omat lähteet ne esittävät ja tarjota tietoa lukijan oman ajattelun tueksi. Sen jälkeen jokainen voi arvioida itse, mielellään rukoillen, ovatko opit Raamatun perusteella oikeita vai vääriä.
1. Ehtoollisviinin ja Jeesuksen kuoleman vastakkainasettelu ei oikein toimi. Malja liittyy Jeesuksen vereen, mutta Paavali sanoo leivästä ja maljasta yhdessä: ”niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa” (1. Kor. 11:26). Veren vuodattaminen ja Herran kuoleman julistaminen eivät siis sulje toisiaan pois.
Myös Joh. 6 kuuluu keskusteluun. Jeesus puhuu siinä Elämän leivästä, lihansa syömisestä ja verensä juomisesta. Sakramentaalisissa kirkoissa tässä on nähty yhteys ehtoolliseen, toiset taas tulkitsevat kohdan ennen kaikkea Kristukseen uskomiseksi. Kohta ei siis yksin ratkaise kiistaa.
2. Katolinen kirkko ei oman opetuksensa mukaan ajattele, että Jeesuksen työ ristillä olisi jäänyt vajaaksi. Sen katekismus sanoo Kristuksen uhranneen itsensä ristillä kerta kaikkiaan ja saman uhrin olevan eukaristiassa sakramentaalisesti läsnä.
Katolinen kirkko ei myöskään itse kuvaa asiaa niin, että Jeesus ”vedettäisiin takaisin leipään”.
Katekismus, kohdat 1363–1367:
https://katolinen.fi/wp-content/uploads/2024/08/KKK-2.OSA-2.JAKSO-1-2.L-1210-1532.pdf
Tuon opin voi pitää raamatullisesti vääränä. Mutta silloin kritiikin pitäisi kohdistua juuri siihen, mitä kirkko itse opettaa.
3. Katolinen kirkko todella opettaa, että ehtoollisessa vastaanotetaan Kristus itse, hänen ruumiinsa ja verensä, eikä vain vertauskuvia. Sitä ei pidä silotella pois. Mutta ”kannibalismi” on kriitikon tulkinnallinen nimitys, ei katolisen opin oma neutraali kuvaus.
Jo varhaiskristittyjä syytettiin ihmislihan syömisestä ja veren juomisesta, ja kristityt torjuivat syytökset. Tämä ei todista myöhempää katolista ehtoollisoppia oikeaksi, mutta muistuttaa siitä, ettei sana ”kannibalismi” vielä ratkaise, mitä toinen todella opettaa.
Athenagoras:
https://www.newadvent.org/fathers/0205.htm
4. Oksennustarinassa on todellinen historiallinen ydin.
Vuoden 1957 roomalaisen messukirjan De defectibus -ohjeessa sanotaan, että jos pappi oksentaa eukaristian ja pyhitetyn ehtoollisen osat ovat vielä tunnistettavissa, ne tulee kunnioittavasti nauttia. Latinankielinen virke on kuitenkin passiivissa eikä sano, kenen pitää ne nauttia. Siitä ei siis voi päätellä, että juuri oksentaneen papin piti syödä ne.
Ohje ei myöskään käske syömään koko oksennusta. Jos pyhitettyjä osia ei enää voitu tunnistaa, oksennus määrättiin poltettavaksi.
Vuoden 1957 teksti, X.14:
https://www.clerus.org/bibliaclerusonline/EN/bto.htm
Vuoden 1962 messukirjassa ohje oli jo muutettu: oksennettu aine piti kerätä ja sijoittaa asianmukaiseen paikkaan, eikä tunnistettavien osien uudelleen nauttimisesta enää määrätä.
https://www.clerus.org/bibliaclerusonline/fr/irt.htm
Nykyisen roomalaisen messun yleisohjeesta vanhaa uudelleennauttimismääräystä ei enää löydy:
https://www.vatican.va/roman_curia/congregations/ccdds/documents/rc_con_ccdds_doc_20030317_ordinamento-messale_en.html
Eli väite, että ehtoollisen oksentanut katolinen ”käsketään syömään oksennuksensa”, on liian karkea. Historiallisesti tunnistettavien pyhitettyjen osien nauttimisesta on ollut ohje, mutta lähde ei sano, että juuri oksentaneen henkilön pitäisi syödä ne, eikä koko oksennusta käsketä syömään.
5. Myöskään väite, että katolinen tarkoittaisi sanoilla ”Jeesus asuu sydämessäni” vain syötyä ehtoollisleipää, ei vastaa katolisen kirkon omaa opetusta. Katolinen teologia puhuu erikseen kasteesta, Pyhän Hengen asumisesta ihmisessä ja yhteydestä Kristukseen. Ehtoollisen katsotaan syventävän tätä yhteyttä.
Katekismus, ks. esim. kohta 1265:
https://katolinen.fi/wp-content/uploads/2024/08/KKK-2.OSA-2.JAKSO-1-2.L-1210-1532.pdf
Mitään näistä opeista ei tarvitse hyväksyä. Mutta jos niitä arvostellaan, kannattaa ensin selvittää tarkasti, mitä kirkko itse todella opettaa ja mitä se ei opeta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 65958
- 69722
- 133646
Miksi meille jäi
Niin huonot välit vaikka meistä kumpikaan ei ole tunteilleen mitään voinut. Ehkä se kohtalo on sitä mieltä ettei kuitenk37625Viesti sinulle
Tiedät että tunteet ja ajatukset ja meillä on vahva yhteys mistä molemmat tiedetään. Odotan sinua ☀️34598- 69596
- 43559
SAHIMÄKI LOPETA
Miksi käyt Tupamäen Pekan kimppuun.?? Hänen asia mitä hän tekee tiloillaan. Oletko omista POTKUISTASI yhä katkera turve43551Rakas, rakkaampi, rakkain
Olen tullut siihen johtopäätökseen, ettei minun kannata rakastaa. Kaikki joita olen koskaan rakastanut vain kohtelevat m112515Haluan purkaa vielä tuntemuksia
Tykkään sinusta kovin paljon❤️ olen surullinen tilanteestasi ja siitä mitä me olemme yhdessä joutuneet kokemaan. Tämä ei19490Tunteiden käsittely kertoo ihmisestä.
Kun puhutaan "tavallisesta" ihmisestä, joka on suht tasapainoinen eläjä, niin puhutaan oikeastaan taitavasta tunteiden k172474Ketä ajattelen
kun mietin, mitä sinulle kuuluu? En tunne sinua oikeasti, ja se on ehkä hyvä, koska jos tietäisin enemmän, se varmaan v18451Pilkettä sunnuntain silmässä
😉 Jos tästä ketjusta löytyisi yksi ihminen, joka saisi sut hymyilemään tänään… Millainen hän olisi? Ei tarvitse kerto62386- 52369
- 42368
Mitä sinulle on tapahtunut lapsena
Kun olet noin sairas päästäsi? Pikkupojalle ( Miehen kehossa)29364- 17362
Työttömän miehen ihmisarvo
..parisuhdemarkkinoilla on olematon. Työtön mies on naisille ihmisjätettä, varsinkin jos sattuu olemaan vielä kunnolline96343YLINEN pilaa Ähtärin mahdollisuudet.
Vuodeosastopäätös jossa Nina Ylinen (sdp) äänesti niiden lopettamisen puolesta, hoitajille potkut ja silti arviointimene22338Kuhmolaiset valittaa kaikesta
Ootte te kyllä yksiä sanonko mitä... Kaikesta uudesta ja kaupunkia kehittävästå löytyy aina muutama vinkuja kun ei mene9338