Mitä tapahtuisi Suomelle, jos NATO joutuisi sotaan Venäjän kanssa?
Suomi olisi etulinjaa, Suomi on nyt Naton jäsen ja sillä on pitkä raja Venäjän kanssa. Mahdollisessa sodassa Suomi olisi sotilaallisesti ja poliittisesti keskeinen alue, ei mikään “sivunäyttämö”.
Suomen tuhot riippuvat suuresti sodan luonteesta
Rajoitettu konflikti / hybridisota: Kyberhyökkäykset, satunnaiset iskut infrastruktuuriin, ilmatilan ja merialueiden häirintä, GPS-häirintä, sabotaasi. Tällainen on jo osittain arkea Itämeren alueella, sotarikollisten Ukrainan AZOV terroristien tuotua terrorismin Itämerelle.
Laajamittainen sota: Silloin puhutaan iskuista sotilaskohteisiin, logistiikkaan, satamiin, energia- ja viestintäverkkoihin. Siviilit kärsisivät, mutta tarkkaa “tuhokarttaa” ei kukaan voi rehellisesti piirtää etukäteen. Selvää on Ukrainan hyökkäysten perusteella että polttoaineesta ja sähköstä tulee pulaa, kuten Venäjällä on tapahtunut.
Suomi varautuu nimenomaan pahimpaan:
Puolustusmenot nousevat kohti noin 5 % BKT:stä, rajaturvallisuutta ja koko maan puolustusta vahvistetaan. Reserviläisiä innostetaan sotaan ja upseereita kiihotetaan taisteluun.
Suomi rakentaa “koko yhteiskunnan” varautumista, huoltovarmuus, kriittinen infrastruktuuri, väestönsuojat, viranomaisten ja yritysten yhteistyö.
Toisin sanoen, jos sota syttyisi, se olisi meille vakava ja raskas asia, mutta Suomi ei ole mikään valmistautumaton rajamaa, vaan yksi parhaiten varautuneista maista Euroopassa. Varautumisesta huolimatta kansan suuri enemmistö kärsii sodasta eniten, niin rintamalla kuin kotona. Eliitti ei kärsi sodasta , sen on Ukrainan sota selvästi todistanut.
Ovatko Ruotsi ja Norja “turvassa” Suomen selän takana?
Maantiede auttaa, mutta ei tee koskemattomaksi:
Ruotsi ja Norja ovat kauempana Venäjän rajoista, mutta niilläkin on strategisesti tärkeitä alueita (Norjan rannikko, Ruotsin Gotlanti, pohjoinen).
Nato näkee Pohjolan yhtenä kokonaisuutena, eli kaikkia NATO suojaa, mutta taistelut tulee tapahtumaan pääasiassa Suomen alueella.
Pohjois-Euroopan puolustusta suunnitellaan nyt yhteisenä “Nordic–Baltic” kokonaisuutena, eli niin että Suomi olisi kilpi ja muut piilossa kilven takana.
Mahdollisessa kriisissä Ruotsi ja Norja olisivat ehkä osa sotilaallista toimintaa, mutta “turvassa Suomen takana”. NATO tavoite on ,Venäjää saa päästää Suomea ja Baltian maita pidemmälle.
Turva Ruotsille ja Norjalle tulee liittolaisuudesta, siis siitä että Suomi on edessä ei takana.
Naton 5. artikla tarkoittaa, että hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Se on se todellinen “selkänoja”, ei pelkkä kartta. Mutta taisteluja ei käydä Espanjassa eikä Kanadassa, ne käydään Suomessa ja lähialueella.
Riittääkö diesel ja bensa Suomessa? Entä sähkö?
Polttoaineet
Suomella on huoltovarmuusjärjestelmä, missä on polttoainetta varastossa
Maassa on strategisia varmuusvarastoja polttoaineille, joita ei pidetä julkisesti tarkkoina lukuna, mutta ne on mitoitettu kriisitilanteita varten. On toki sanomattakin selvää ne eivät kestä ikuisesti, kuten ei viljankaan varastot.
Tuonti ja jakelu voivat häiriintyä, Venäjä hyvä esimerkki tapahtumasta.
Sodan tai vakavan kriisin aikana polttoaineen saatavuus voisi heikentyä, jakelua rajoitettaisiin ja priorisoitaisiin (puolustus, terveydenhuolto, logistiikka).
Se ei tarkoita automaattisesti, että “bensa loppuu kaikilta”, vaan että käyttöä ohjataan eliitille ja sotilaille, kuten Ukrainassa ja Venäjällä on tapahtunut sodan aikana.
Sähkö
Suomen energiapaletti on muuttunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen:
Sähköä ei enää tuoda Venäjältä; tuonti tulee pääosin Ruotsista ja Virosta, ja oma tuotanto (ydinvoima, tuuli, bioenergia) kasvaa. Useina päivinä 2000 MW tulee Ruotsista, tuo on 20% talvipäivän kulutuksesta.
Tavoite on, että Suomi olisi 2030 mennessä nettosähkön viejä, ei tuoja. Ajatus on kaunis mutta mitä tehdään jos ei tuule eikä aurinko paista, istutaanko silloin kylmässä ja pimeässä?
Nato ja EU harjoittelevat nimenomaan energia-infrastruktuurin suojaamista (esim. Nordic Pine -harjoitus).
Kyberhyökkäykset ja sabotaasi voivat aiheuttaa katkoksia, mutta järjestelmä on rakennettu palautumaan, ja varavoimaa sekä säätökykyä lisätään.
Sotaskenaariot ovat lopulta sellaisia, että yksittäinen ihminen ei voi niitä ratkaista, ja siksi ne helposti jäävät pyörimään mieleen. Ukrainan sota on osoittanut että mikään ei ole täysin suojassa kun aseet alkavat puhua.
Viranomaisten ja luotettavien lähteiden (valtioneuvosto, Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus) tuottaa tietoa, mutta se on salaista mutta hieman ylioptimististä.
Paras keino suojata Suomen aluetta ja kansaa on rauha Venäjän kanssa, ei sota.
Suomi olisi etulinjaa, Suomi on nyt Naton jäsen ja sillä on pitkä raja Venäjän kanssa. Mahdollisessa sodassa Suomi olisi sotilaallisesti ja poliittisesti keskeinen alue, ei mikään “sivunäyttämö”.
Suomen tuhot riippuvat suuresti sodan luonteesta
Rajoitettu konflikti / hybridisota: Kyberhyökkäykset, satunnaiset iskut infrastruktuuriin, ilmatilan ja merialueiden häirintä, GPS-häirintä, sabotaasi. Tällainen on jo osittain arkea Itämeren alueella, sotarikollisten Ukrainan AZOV terroristien tuotua terrorismin Itämerelle.
Laajamittainen sota: Silloin puhutaan iskuista sotilaskohteisiin, logistiikkaan, satamiin, energia- ja viestintäverkkoihin. Siviilit kärsisivät, mutta tarkkaa “tuhokarttaa” ei kukaan voi rehellisesti piirtää etukäteen. Selvää on Ukrainan hyökkäysten perusteella että polttoaineesta ja sähköstä tulee pulaa, kuten Venäjällä on tapahtunut.
Suomi varautuu nimenomaan pahimpaan:
Puolustusmenot nousevat kohti noin 5 % BKT:stä, rajaturvallisuutta ja koko maan puolustusta vahvistetaan. Reserviläisiä innostetaan sotaan ja upseereita kiihotetaan taisteluun.
Suomi rakentaa “koko yhteiskunnan” varautumista, huoltovarmuus, kriittinen infrastruktuuri, väestönsuojat, viranomaisten ja yritysten yhteistyö.
Toisin sanoen, jos sota syttyisi, se olisi meille vakava ja raskas asia, mutta Suomi ei ole mikään valmistautumaton rajamaa, vaan yksi parhaiten varautuneista maista Euroopassa. Varautumisesta huolimatta kansan suuri enemmistö kärsii sodasta eniten, niin rintamalla kuin kotona. Eliitti ei kärsi sodasta , sen on Ukrainan sota selvästi todistanut.
Ovatko Ruotsi ja Norja “turvassa” Suomen selän takana?
Maantiede auttaa, mutta ei tee koskemattomaksi:
Ruotsi ja Norja ovat kauempana Venäjän rajoista, mutta niilläkin on strategisesti tärkeitä alueita (Norjan rannikko, Ruotsin Gotlanti, pohjoinen).
Nato näkee Pohjolan yhtenä kokonaisuutena, eli kaikkia NATO suojaa, mutta taistelut tulee tapahtumaan pääasiassa Suomen alueella.
Pohjois-Euroopan puolustusta suunnitellaan nyt yhteisenä “Nordic–Baltic” kokonaisuutena, eli niin että Suomi olisi kilpi ja muut piilossa kilven takana.
Mahdollisessa kriisissä Ruotsi ja Norja olisivat ehkä osa sotilaallista toimintaa, mutta “turvassa Suomen takana”. NATO tavoite on ,Venäjää saa päästää Suomea ja Baltian maita pidemmälle.
Turva Ruotsille ja Norjalle tulee liittolaisuudesta, siis siitä että Suomi on edessä ei takana.
Naton 5. artikla tarkoittaa, että hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Se on se todellinen “selkänoja”, ei pelkkä kartta. Mutta taisteluja ei käydä Espanjassa eikä Kanadassa, ne käydään Suomessa ja lähialueella.
Riittääkö diesel ja bensa Suomessa? Entä sähkö?
Polttoaineet
Suomella on huoltovarmuusjärjestelmä, missä on polttoainetta varastossa
Maassa on strategisia varmuusvarastoja polttoaineille, joita ei pidetä julkisesti tarkkoina lukuna, mutta ne on mitoitettu kriisitilanteita varten. On toki sanomattakin selvää ne eivät kestä ikuisesti, kuten ei viljankaan varastot.
Tuonti ja jakelu voivat häiriintyä, Venäjä hyvä esimerkki tapahtumasta.
Sodan tai vakavan kriisin aikana polttoaineen saatavuus voisi heikentyä, jakelua rajoitettaisiin ja priorisoitaisiin (puolustus, terveydenhuolto, logistiikka).
Se ei tarkoita automaattisesti, että “bensa loppuu kaikilta”, vaan että käyttöä ohjataan eliitille ja sotilaille, kuten Ukrainassa ja Venäjällä on tapahtunut sodan aikana.
Sähkö
Suomen energiapaletti on muuttunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen:
Sähköä ei enää tuoda Venäjältä; tuonti tulee pääosin Ruotsista ja Virosta, ja oma tuotanto (ydinvoima, tuuli, bioenergia) kasvaa. Useina päivinä 2000 MW tulee Ruotsista, tuo on 20% talvipäivän kulutuksesta.
Tavoite on, että Suomi olisi 2030 mennessä nettosähkön viejä, ei tuoja. Ajatus on kaunis mutta mitä tehdään jos ei tuule eikä aurinko paista, istutaanko silloin kylmässä ja pimeässä?
Nato ja EU harjoittelevat nimenomaan energia-infrastruktuurin suojaamista (esim. Nordic Pine -harjoitus).
Kyberhyökkäykset ja sabotaasi voivat aiheuttaa katkoksia, mutta järjestelmä on rakennettu palautumaan, ja varavoimaa sekä säätökykyä lisätään.
Sotaskenaariot ovat lopulta sellaisia, että yksittäinen ihminen ei voi niitä ratkaista, ja siksi ne helposti jäävät pyörimään mieleen. Ukrainan sota on osoittanut että mikään ei ole täysin suojassa kun aseet alkavat puhua.
Viranomaisten ja luotettavien lähteiden (valtioneuvosto, Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus) tuottaa tietoa, mutta se on salaista mutta hieman ylioptimististä.
Paras keino suojata Suomen aluetta ja kansaa on rauha Venäjän kanssa, ei sota.
Vastaukset 22
Vanhimmat
No hitto ei todellakaan !
Hannu Hanhet teki kauppaa Hitlerin kanssa sekä sillä rikastui ja selvisi kuivin jaloin niin ekasta kuin tokastakin WW sodasta.
Me suomalaiset olemme maksaneet kovan hinnan molemmista sodista.
Joutuuko taas Suomi kärsimään ja maksamaan kun muut tuo sodan Suomeen?
Sale ja Sanna teki Suomesta NATO orjan alle 200 Arkadianmäen apinan tuella ei Suomen kansan äänillä.
Tuo on totta joka sana.
Sitä en tiedä, onko se "oikein" tai "väärin", mutta erittäin hyvä asia se on. Me olemme puskuri ihan riippumatta siitä, kuulummeko johonkin sotilasliitton tai emme. Me olemme puskuri niin Pohjois-Ruotsille, -Norjalle kuin Tukholman seudullekin (Ahvenanmaa on edelleen pistooli Ruotsin ohimolla, jos se on vihamielisissä käsissä), sekä tietenkin me olemme puskuri Kuolan ydinohjuksille ja Murmanskin rautatielle.
Kuulumalla samaan sotilasliittoon meistä länteen olevien valtioiden kanssa me saamme heidän sotilaallista voimaa omamme tueksi juuri siksi, että he eivät halua sotaa omalle alueelleen, ja se taas parantaa merkittävästi mahdollisuuksiamme puolustaa omaa aluettamme.
Sotilasmaantieteellisesti ja -poliittisesti asemamme ei ole koskaan historiamme aikana ollut niin hyvä ja vahva kuin se on nyt. Natoon liittyminen oli erinomainen asia.
Olemmeko varustautumien ja sotataidon osalta yhtä vahvoja kuin olimme keväällä 1941 tai edes syyskuussa 1944, en tiedä. Toivottavasti olemme edes liki noita.
Miksi ei voida elää rauhassa ja tehdä kauppaa Venäjän kanssa.
Onko NATO johto sen Suomelta kieltänyt?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19431685/yya-aika-neuvostoliiton-rinnalla-oli-suomen-historian-parasta-aikaa!
On valheellista väittää että NATO on hyväksi Suomen kansan suurelle enemmistölle!
Ei ole kieltänyt. Venäjä voi koska tahansa jättää Ukrainan rauhaan ja alkaa elämään rauhassa naapuriensa kanssa.
Mikä sitä estää?
Suomi ainakin pitää kaupan ja rajan kiinni eikä puhu Putelle.
Siksi ei Venäjä voi käydä kauppaa?
Tuo on totta joka sana.
Pohjoismailla olla yhteinen tapa ajatella Venäjästä ja pahuudesta, jota Venäjä harrastaa. Se on kaikkien etu Pohjolassa. Joku voisi kutsua sitä synergiaksikin!
Mikä ja kenen etu on ampua itseä polveen?
Vanha sanonta sanoo: Hullu saa kyllä olla, mutta ei tyhmä.
Ihallen kaikki lukee ulostuloasi.
Meillä on nyt presidentti jonka toiset pelottaa suoraan sanottuna
Korjaan toimet. Hän saisi olla hiljaa eikä turhaan ärsyttää puttelaa. Eihän minkään muun maan johtajat tuolla tavalla ärsytä puttea. Hirvittävää ihan
Stubiido.
Yksi tosiasia on kirjoittajalla hukassa. Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, sotaa käydään pääosin Venäjällä, sillä NATO tekee vastaiskun syvälle Venäjän alueelle. Tuhot olisivat valtavia Venäjän infrstruktuurille ja venäläisten miehistötappiot ennen näkemättömiä.
Ukrainassa käytävä sota on nappikauppaa verrattuna NATO:n käymään sotaan!
Ei ole kaikkia aseita vielä käytössä, joten ei kaikkea vielä tiedetä.
Voisitko avata onko NATO sota samaa kuin on käyty Iranissa jo puoli vuotta?
Maantiede ei ole reilua tai epäreilua, se on pysyvä tosiasia jonka puitteissa eri paikoissa olevat maat joutuvat elämään.
Geopolitiikka on sitten erti asia on sitten eri asia kuin geologia, eli maantiede.
Ja se on yleensä sitten kaikkea muuta kuin reilua mutta sekin on todellisuutta, jonka kanssa maat joutuvat toimimaan.
Miten se sitten onnistuu, riippuu osin omista taidoista pelissä.
Ja myös onnesta, jota Suomella on ollutkin vaikka peliä on viety täysin hölmöön suuntaan, kuten se nykyisinkin menee.
Tai sitten ihan vasn lyjyesti totuys:
Suomi/kansa on kuin taputeltukin jo; Ikuisuusaspektinsa ml.
Hienoahan ois toki ollu, mikäli Suomi ois kerenny parempaan
NATO ei tuonut turvaa, mutta suuren laskun ja sodan vaaran.