Jos Suomi perustaisi "Kansanrahaston" sillä toimintaperiaatteella että jokaiselle vastasyntyneelle avataan valtion rahastotili ja sinne valtio tallettaa joka kuukausi 100€ inflaation huomioon ottaen indeksikorotuksilla 18 ikävuoteen saakka.
Sen jälkeen rahasto pysyisi suljettuna eli sieltä ei voisi myydä kertynyttä pääomaa vasta kun on täyttänyt 70 vuotta ja senkään jälkeen omasta kansanrahastostaan ei voisi myydä kuin 1500€/kk.
Jos henkilö kuolee vaikka 72 vuotiaana ja kansanrahastoon jää 300 000 € niin se siirtyisi jälleen valtiolle eikä omaisilla olisi siihen perintöoikeutta. Rahasto jatkaisi silti kasvuaan joka on noin 5% reaalituotolla.
Sadan vuoden kuluttua kansanrahastooon olisi kertynyt jo lähes 40 miljardia euroa reaaliomaisuutta menojen jälkeenkin.
Sen jälkeen rahasto pysyisi suljettuna eli sieltä ei voisi myydä kertynyttä pääomaa vasta kun on täyttänyt 70 vuotta ja senkään jälkeen omasta kansanrahastostaan ei voisi myydä kuin 1500€/kk.
Jos henkilö kuolee vaikka 72 vuotiaana ja kansanrahastoon jää 300 000 € niin se siirtyisi jälleen valtiolle eikä omaisilla olisi siihen perintöoikeutta. Rahasto jatkaisi silti kasvuaan joka on noin 5% reaalituotolla.
Sadan vuoden kuluttua kansanrahastooon olisi kertynyt jo lähes 40 miljardia euroa reaaliomaisuutta menojen jälkeenkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos Suomi perustaisi kuvatun kaltaisen Kansanrahaston, sadan vuoden kuluttua sen reaaliomaisuus olisi huomattavasti enemmän kuin 40 miljardia euroa — arviolta satoja miljardeja euroja.
Lasketaan asia auki askel askeleelta reaalituotolla (inflaatio huomioituna):
Säästövaihe (0–18 v): 100 €/kk (1 200 €/v) 5 % reaalituotolla kerryttää 18 vuodessa noin 33 700 € per lapsi.
Kasvuvaihe (18–70 v): Pääoma kasvaa korkoa korolle 52 vuoden ajan ilman lisäsijoituksia tai nostoja (33 700 \times 1{,}05^{52}), jolloin 70 vuotta täyttävän tilillä on noin 426 000 €.
Nostovaihe ja kuolema (70+ v): Maksiminosto 1 500 €/kk (18 000 €/v) on vähemmän kuin 426 000 euron tuottama 5 % reaalituotto (yli 21 000 €/v). Pääoma jatkaa kasvuaan myös nostovaiheen aikana, ja kuolemantapauksessa satojen tuhansien eurojen jäännöspääoma palautuu kokonaisuudessaan valtiolle.
Sadan vuoden mittakaava koko väestölle:
Vuosittaiset menot ja kertymä: Suomessa syntyy noin 40 000–45 000 lasta vuodessa. Valitulla 100 €/kk panostuksella valtion vuosittainen suora sijoitus koko ikäluokalle on noin 50–60 miljoonaa euroa, eli koko järjestelmän maksimikustannus valtiolle on vakiintuneessa tilassa noin 1 miljardi euroa vuodessa.
Korkoa korolle -ilmiö: Koska jokainen ikäluokka kasvattaa pottia vuosikymmeniä ja nostot alkavat vasta 70 vuoden kohdalla, järjestelmästä tulee erittäin nopeasti pääomaylijäämäinen.
Pääoman koko 100 vuoden kuluttua: Sadan vuoden kuluttua rahastossa on mukana noin 100 eri ikäluokan säästöt eri kasvu- ja nostovaiheissa. Pelkästään yhden ikäluokan kasvatettu pääoma 70 vuoden kohdalla on yhteensä noin 18–19 miljardia euroa. Kun tämä kerrataan koko elossa olevalla ja kuolleiden palautuneella väestöllä, rahaston kokonaisomaisuus nousee helposti 300–500 miljardiin euroon (vuoden 2026 rahanarvossa).
Ajatusleikki osoittaa korkoa korolle -ilmiön valtavan voiman pitkällä aikavälillä, mutta malli vaatisi ratkaistavaksi poliittisia ja yhteiskunnallisia haasteita:
Valtion rahoitus: Alkuvaiheen 1 miljardin euron vuosittainen lisämenopaine ennen kuin yhtäkään eläkettä päästään maksamaan tai pääomia palautuu valtiolle.
Omistusoikeus ja perintö: Perintöoikeuden poistaminen ja pääoman lukitseminen 70 ikävuoteen asti loisi voimakkaan vastakkainasettelun yksityisen omistusoikeuden ja valtiojohtoisen eläkesäästämisen välille.