ja suomessa on joku puolue juntti päättämässä aina.
Norjassa on kuningas
Anonyymi-ap
2470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Haakon VIII[2] koko nimeltään Haakon Magnus (s. 20. heinäkuuta 1973 Oslo) on Norjan kuningas. Hän nousi valtaistuimelle 28. elokuuta 2026 isänsä Harald V:n kuoleman jälkeen.
Nuori kuningas minua nuorempi...
Harald Hirmuinen ja hautajaiset, milloinka on Mette Maritin hautajaiset?
Valtava rasite tuolaisen maskotin ylläpitäminen jolla ei kuitenkaan ole mitään vaikutusvaltaa. Mutta kun se kuningas on niin tuttu ja turvallinen vaikka maksaakin Norjalle noin 50 miljoonaa euroa kaikkine karvoineen.
Sekä Norjalla että Tanskalla on yhä kuninkaalliset laivat, joita käytetään edustamiseen ja osin myös sotilaskoulutukseen. Norja ja Tanska ovat kumpikin vahvasti merellisiä valtioita, joten tällainen on aivan perusteltua ja se näkyy toki valtion kuluissa. Sinänsä laivat kuluineen eivät tietenkään johdu valtiomuodista.
Norjan kuninkaallisille valtion budjetista maksettava apanage on ensi vuonna 30,8 miljoonaa Norjan kruunua eli vajaat 2,9 miljoonaa €.
Ruotsin kuninkaalliset saavat noin 16 miljoonaa Ruotsin kruunua eli vajaat 1,5 miljoonaa €.
Tähän päälle tulevat kiinteistökulut, hallinnon, liikkumisen ja vartioinnin kulut, edustustilaisuuksien järjestäminen ja muu vastaava. Ne kulut on maksettava sekä valitulle että perintönä virkansa saaneelle valtionpäämiehelle.
Monarkia pohjoismaisena versiona ei ole erityisen kallis järjestelmä.
Norjan kuninkaalla ei ole mitään poliittista päätösvaltaa.
Onko edes olemassa kuningaskuntaa jossa kuninkaalla olisi samanlainen valta kuin oli keskiajalla?
No, katsoin mitä tekoäly vastaa.
Muutama on, lähinnä arabimaissa sekä Vatikaanissa.
Useimmissa monarkioissa on aina ollut jonkinlainen kuninkaallinen neuvosto, joka on "neuvonut" hallitsijaa. Tietenkin vahvaluonteinen monarkki on kyennyt vaikuttamaan asioihin, mutta yhden ihmisen työkyky ja sosiaalinen kapasiteetti on sittenkin aina rajallinen.
Olihan meilläkin sellaisia kuninkaita kuin Kustaat Kustaa Vaasa, Kustaa II Aadolf ja Kustaa III tai Kaarle XII, jotka persoonallaan vaikuttivat paljonkin Ruotsin asioihin, mutta näin ei suinkaan aina ollut.
Ruotsin kuninkaiden vallan määrästä historiassa kertoo kuningas Kustaa IV Aadolfin viime vaiheet. Ruotsi oli menettänyt sodassa valtakunnan itäosan eli Suomen, ja kuningas uhattiin syrjäyttää valtaistuimelta. Niinpä kuningas valmistautui edessä olevaan maanpakoon ja meni hakemaan käteistä rahaa Valtakunnanpankista. Sieltä vastattiin kuninkaalle, että rahaa ei tule, koska oikeat asiakirjat puuttuvat.
Briteillä on varsinainen kustannustaakka harteillaan kun se ylläpitää tuota kuningashuoneen teatteria pystyssä. Virallisesti peruskulut ovat 132 000 000 puntaa vuodessa mutta kaikki kustannukset huomioon ottaen kustannukset ovat jopa 400 000 000 puntaa vuodessa. On siinä kallis brittien oma "salatut elämät". Kansa jännittää, että kuka narahtaa ensi jaksossa pettämisestä.
Olut, kapakka, jalkapallo ja kuningashuone. Mitä muuta britit edes tarvitsevat?
Yhdistyneet Kuningaskunnat a k a Britannia myös saa rahoilleen vastinetta.
Ilman kuninkaallisia pieni saarivaltio saisi osakseen todella paljon vähemmän ihmisten kiinnostusta. Kuinka paljon esimerkiksi Saksa saa tilaa maailman mediassa verrattuna Britanniaan? Kuningas Charles III esiintyi USA:n kongressissa suuren julkisuuden saattelemana viime valtiovierailullaan.
Brittien monarkia myös yhdistää vanhan Kansainyhteisön maat ja varsinkin ne, mitkä yhä ovat kuningaskuntia, erityisesti tärkeimmät Kanada, Australia ja Uusi Seelanti.
Monarkia on todellisuudessa h-a-l-v-e-m-p-i veronmaksajille kuin Suomen tyyppinen tasavalta. Presidentti ja ex-presidentit kanslioineen eivät ole ilmaisia, eikä varsinkaan presidentinvaalit.
Aikanaan 1960-luvulla Ruotsin demareilla oli tositilanne, kun heillä oli käytännössä mahdollisuus uudistaa perustuslaki tasavallaksi. Mutta ei. Päätettiin olla vaatimatta tasavaltaa ja yhtenä tärkeänä syynä oli nimenonmaan se, että monarkia on halvempi. Kaikki muut monarkian hyvät puolet siihen vielä päälle.
Norja teki viisaasti, kun pysyi monarkiana itsenäistyessään 1905. Suomen olisi ehdottomasti kannattanut pysyä monarkiana.
Monarkia kertoo kansalle, että valtion johdossa on joku, jota ei ole valittu kuten ei kansaakaan ole valittu, ja jonka koko elämä kehdosta hautaan on omistettu omalle kansakunnalle.
Onko Norjassa kuningas? Eikös hän kuollut juuri?
Monarkian koko idea on se, että ensin sanotaan "Kuningas on kuollut" ja välittömästi sen jälkeen "Eläköön kuningas!"
Tapana näyttää olevan, että asia ilmaistaan englanniksi yhdessä virkkeessä: The King is dead, long live the King!
Edellinen kuoli, uusi kuningas astui saman tien valtaan.
Pääasia, että johtajat tulevat ihanan kalliiksi veronmaksajille.
Alexander Stubb on tällä hetkellä puoluepoliittisesti sitoutumaton. Monarkioissa (kuten Ruotsissa, Norjassa tai Britanniassa) kuninkaan asema on valtionpäämies, joka perii asemansa eliniäksi, kun taas Suomessa valtionpäämies on vaaleilla valittava presidentti.
Nykyaikaisissa parlamentaarisissa monarkioissa kuninkaan ja Suomen presidentin roolit eroavat merkittävästi toisistaan vallan ja poliittisen luonteen osalta.
Siinäpä se. Monarkioissa ei ole kilpailua poliittisesta johtajuudesta, kun poliittinen johto vaihdetaan välittömästi, kun se menettää vaaleilla valitun parlamentin luottamuksen. Valtionpäämies pysyy tilanteessa kuin tilanteessa.
Kuningas ei päätä mitään muuta, kuin sen milloin käy paskalla.
Mistäs tiiät, ettei hänen tarvitsisi lupaa pyytää....