Jo kysymyksen sanamuoto sopii joillekin kristityille paremmin kuin toisille. Vastauksista löytyy kuitenkin ainakin viisi selvästi erilaista tapaa hahmottaa asia.
1. Kyllä – aidonkin pelastuksen voi menettää
Ihminen voi olla aidosti uskossa ja todella pelastettu, mutta myöhemmin luopua Kristuksesta ja menettää pelastuksensa. Tavallinen synti, epäily tai uskon heikko vaihe ei vielä tarkoita tätä. Mutta ihminen voi luopua uskosta tai menettää uskon ja Pyhän Hengen.
Suomen ev.-lut. kirkon Tunnustuskirjoihin kuuluva Yksimielisyyden ohje opettaa, että usko ja Pyhä Henki voidaan menettää. Samaan pääryhmään kuuluu esimerkiksi Assemblies of God.
Tämän näkemyksen tueksi vedotaan muun muassa Luuk. 8:13:een sekä Hepr. 6:4–6:n ja 10:26–27:n kaltaisiin varoituksiin uskosta lankeamisesta.
Lähteet:
https://tunnustuskirjat.fi/yo/t4.html
https://ag.org/Beliefs/Position-Papers/Assurance-Of-Salvation
2. Kyllä – armon tilan voi menettää myös vakavan synnin vuoksi
Katolisessa opetuksessa kuolemansynti vie ihmiseltä pyhittävän armon eli armon tilan. Siihen vaaditaan vakava asia sekä se, että ihminen tietää tekonsa vakavuuden ja suostuu siihen tietoisesti. Menetetty armo voidaan saada takaisin katumuksessa ja sovituksen sakramentissa.
Tätä opettaa roomalaiskatolinen kirkko. Tämän näkemyksen perusteluissa keskeinen on 1. Joh. 5:16–17:n ero kuolemaan johtavan ja muun synnin välillä.
Lähde:
https://www.vatican.va/content/catechism/en/part_three/section_one/chapter_one/article_8/iv_the_gravity_of_sin_mortal_and_venial_sin.html
3. Kysymys asetetaan toisin – pelastuksen tieltä voi langeta pois
Ortodoksisessa ajattelussa pelastusta ei ensisijaisesti nähdä yhtenä menneenä hetkenä saatuna asiana. Pelastus on prosessi: elämää ja kasvamista kohti yhteyttä Jumalaan. Tältä tieltä voi langeta pois, mutta puhe kerran saadun pelastuksen ”menettämisestä” ei kuvaa ajattelua kovin hyvin.
Tätä tapaa jäsentää asiaa edustaa esimerkiksi Orthodox Church in America. Hepr. 6:4–6:n tulkitaan tässä kuvaavan kastettujen luopumista Kristuksesta; samalla pelastus ymmärretään koko elämän jatkuvaksi matkaksi kohti lopullista yhteyttä Jumalaan.
Lähde:
https://www.oca.org/questions/scripture/hebrews-64-6-falling-away-from-the-faith
4. Ei – aidosti pelastettu pysyy uskossa loppuun asti
Tämän vastauksen mukaan Jumalan todella pelastama ihminen voi langeta vakavastikin syntiin, mutta ei lopullisesti pois armosta. Jos ihminen jää lopullisesti pois uskosta, häntä ei siis pidetä tapauksena, jossa aidosti pelastettu olisi menettänyt pelastuksensa. Tämän näkemyksen mukaan todelliset uskovat pysyvät uskossa loppuun asti.
Näin opettavat esimerkiksi Southern Baptist Convention ja Presbyterian Church in America. Tämän näkemyksen tueksi vedotaan siihen, että Jumala varjelee omansa loppuun asti. Esimerkiksi Joh. 10:27–29 ja 1. Joh. 2:19 kuuluvat käytettyihin raamatunkohtiin.
Lähteet:
https://bfm.sbc.net/bfm2000/
https://www.pcaac.org/bco/westminster-confession/
5. Ei – vaikka aidosti pelastettu myöhemmin luopuisi uskosta
Tässä vastauksessa pelastus on peruuttamaton myös silloin, jos ihminen myöhemmin lakkaa uskomasta tai jopa luopuu kristillisestä uskosta. Luopumisella voi olla vakavia seurauksia, mutta ikuista elämää se ei enää poista.
Tätä opettaa Free Grace -suuntaus. Perusteluna on ajatus, että ikuinen elämä on uskovalle jo annettu pysyvä lahja. Esimerkiksi Joh. 3:16, 5:24 ja 11:26 luetaan tästä näkökulmasta.
Lähde:
https://faithalone.org/beliefs/
Tämän sarjan tarkoitus oli näyttää, miten eri tavoin kristityt voivat samoihin kysymyksiin vastata ilman että joka kerta ratkaistaan, kuka on oikeassa. Tämä jäänee samalla sarjan viimeiseksi osaksi Suomi24:ssä.
Sarjan edellinen osa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19534458/meita-kristittyjakin-on-moneksi-enta-jos-olen-jostain-eri-mielta-oman-uskonyhteisoni-kanssa
Meitä kristittyjä on niin moneksi.
Viimeisen sanan jätän toki Jeesukselle (Joh. 17:21, Biblia 1776):
”Että he kaikki yhtä olisivat, niinkuin sinä Isä minussa olet ja minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä olisivat: että maailma uskois sinun minua lähettäneeksi.”
1. Kyllä – aidonkin pelastuksen voi menettää
Ihminen voi olla aidosti uskossa ja todella pelastettu, mutta myöhemmin luopua Kristuksesta ja menettää pelastuksensa. Tavallinen synti, epäily tai uskon heikko vaihe ei vielä tarkoita tätä. Mutta ihminen voi luopua uskosta tai menettää uskon ja Pyhän Hengen.
Suomen ev.-lut. kirkon Tunnustuskirjoihin kuuluva Yksimielisyyden ohje opettaa, että usko ja Pyhä Henki voidaan menettää. Samaan pääryhmään kuuluu esimerkiksi Assemblies of God.
Tämän näkemyksen tueksi vedotaan muun muassa Luuk. 8:13:een sekä Hepr. 6:4–6:n ja 10:26–27:n kaltaisiin varoituksiin uskosta lankeamisesta.
Lähteet:
https://tunnustuskirjat.fi/yo/t4.html
https://ag.org/Beliefs/Position-Papers/Assurance-Of-Salvation
2. Kyllä – armon tilan voi menettää myös vakavan synnin vuoksi
Katolisessa opetuksessa kuolemansynti vie ihmiseltä pyhittävän armon eli armon tilan. Siihen vaaditaan vakava asia sekä se, että ihminen tietää tekonsa vakavuuden ja suostuu siihen tietoisesti. Menetetty armo voidaan saada takaisin katumuksessa ja sovituksen sakramentissa.
Tätä opettaa roomalaiskatolinen kirkko. Tämän näkemyksen perusteluissa keskeinen on 1. Joh. 5:16–17:n ero kuolemaan johtavan ja muun synnin välillä.
Lähde:
https://www.vatican.va/content/catechism/en/part_three/section_one/chapter_one/article_8/iv_the_gravity_of_sin_mortal_and_venial_sin.html
3. Kysymys asetetaan toisin – pelastuksen tieltä voi langeta pois
Ortodoksisessa ajattelussa pelastusta ei ensisijaisesti nähdä yhtenä menneenä hetkenä saatuna asiana. Pelastus on prosessi: elämää ja kasvamista kohti yhteyttä Jumalaan. Tältä tieltä voi langeta pois, mutta puhe kerran saadun pelastuksen ”menettämisestä” ei kuvaa ajattelua kovin hyvin.
Tätä tapaa jäsentää asiaa edustaa esimerkiksi Orthodox Church in America. Hepr. 6:4–6:n tulkitaan tässä kuvaavan kastettujen luopumista Kristuksesta; samalla pelastus ymmärretään koko elämän jatkuvaksi matkaksi kohti lopullista yhteyttä Jumalaan.
Lähde:
https://www.oca.org/questions/scripture/hebrews-64-6-falling-away-from-the-faith
4. Ei – aidosti pelastettu pysyy uskossa loppuun asti
Tämän vastauksen mukaan Jumalan todella pelastama ihminen voi langeta vakavastikin syntiin, mutta ei lopullisesti pois armosta. Jos ihminen jää lopullisesti pois uskosta, häntä ei siis pidetä tapauksena, jossa aidosti pelastettu olisi menettänyt pelastuksensa. Tämän näkemyksen mukaan todelliset uskovat pysyvät uskossa loppuun asti.
Näin opettavat esimerkiksi Southern Baptist Convention ja Presbyterian Church in America. Tämän näkemyksen tueksi vedotaan siihen, että Jumala varjelee omansa loppuun asti. Esimerkiksi Joh. 10:27–29 ja 1. Joh. 2:19 kuuluvat käytettyihin raamatunkohtiin.
Lähteet:
https://bfm.sbc.net/bfm2000/
https://www.pcaac.org/bco/westminster-confession/
5. Ei – vaikka aidosti pelastettu myöhemmin luopuisi uskosta
Tässä vastauksessa pelastus on peruuttamaton myös silloin, jos ihminen myöhemmin lakkaa uskomasta tai jopa luopuu kristillisestä uskosta. Luopumisella voi olla vakavia seurauksia, mutta ikuista elämää se ei enää poista.
Tätä opettaa Free Grace -suuntaus. Perusteluna on ajatus, että ikuinen elämä on uskovalle jo annettu pysyvä lahja. Esimerkiksi Joh. 3:16, 5:24 ja 11:26 luetaan tästä näkökulmasta.
Lähde:
https://faithalone.org/beliefs/
Tämän sarjan tarkoitus oli näyttää, miten eri tavoin kristityt voivat samoihin kysymyksiin vastata ilman että joka kerta ratkaistaan, kuka on oikeassa. Tämä jäänee samalla sarjan viimeiseksi osaksi Suomi24:ssä.
Sarjan edellinen osa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19534458/meita-kristittyjakin-on-moneksi-enta-jos-olen-jostain-eri-mielta-oman-uskonyhteisoni-kanssa
Meitä kristittyjä on niin moneksi.
Viimeisen sanan jätän toki Jeesukselle (Joh. 17:21, Biblia 1776):
”Että he kaikki yhtä olisivat, niinkuin sinä Isä minussa olet ja minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä olisivat: että maailma uskois sinun minua lähettäneeksi.”
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyl kai niit kristinuskon lahkoja on yli tuhat .
1 John 5:13 (KJB)
These things have I written unto you that believe on the name of the Son of God; that ye may know that ye have eternal life, and that ye may believe on the name of the Son of God.
Emme voi pelastustamme ansaita. Se on lahja, jonka vastaanotamme. Kun otamme sen vastaan, uudestisynnymme, eli saamme Jumalan elävän pyhän hengen kuolleen henkemme tilalle. Se on peruuttamaton tapahtuma samalla tavalla kuin fyysinen, äidin lapsivedestä syntyminen.
Voit kuvitella myös lottovoiton itsellesi - ja sen voit menettää kun et sitä saakaan.
Voivoi.... Arvaa harmittiko.
Jesseltä oli näätämäisen ovela veto kaupata palkintoa joka toimitetaan kuoleman jälkeen. Eipähän ainakaan kukaan ole tullut reklamoimaan.