"Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi, vaikka ne ovat purppuranpunaiset ,tulevat ne villanvalkoisiksi" ,sanoo Herra.
Tähän minä luotan. On vapauttavaa tietää että sielu on terve. Eikä ruumiinkaan tarvitse enää kärsiä syntisairauden tuottamasta ahdistuksesta.
Tietysti on Herrassa rakentavaa mennä seurakunnan paimenen tai uskovan ystävän luokse saamaan synninpäästön. Raamattu ilmoittaa, että jokaiselle Jeesuksen nimessä ja veressä uudestisyntyneelle kristitylle on annettu taivaallisten avainten valta ,kuten opetuslapsillekin. Eli valta sitoa ja päästää syntejä ,ks. Joh. 20:22,23.
Herrassa vapauttavaa on myös rukoilla ystävän kanssa ja tunnustaa hänelle synnit. Uskon rukous pelastaa sairaan ja Herra antaa hänen nousta jälleen ,ja jos hän on syntejä tehnyt ,niin ne annetaan hänelle anteeksi, ks. Jaak. 5:13-16.
Itse tunnen aina että minulla on syntejä tunnollani jokainen päivä . Siksi viimeistään illalla ennen nukahtamista puhun Herralle asioistani ja tunnustan Hänelle sen synnin josta Pyhä Henki on puhunut ja saanut minut levottomaksi.
Sillä Pyhä Henki näyttää sinulle ja minulle ja koko maailmalle todeksi synnin ,vanhurskauden ja tuomion, ks. Joh. 16:8-11. Haluan pysyä väleissä Herran Hengen kanssa.
En kuitenkaan jokaisen ”pikkusyntini” takia lähde ravaamaan sinne ja tänne. Vaan ainoastaan silloin jos Pyhä Henki kehottaa menemään jonkun luokse ja sopimaan asioista.
Muuten minä luotan laupeuden Jumalan anteeksiantoon kun Jeesus sanoo: "Poikani, tyttäreni, ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".
Näin toimien Jumalan armo on kantanut ja vahvistanut minua Hengen lahjoittamassa vapaudessa jo vuosikausia.
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.nettilinja.fi/~mlahti2
Tähän minä luotan. On vapauttavaa tietää että sielu on terve. Eikä ruumiinkaan tarvitse enää kärsiä syntisairauden tuottamasta ahdistuksesta.
Tietysti on Herrassa rakentavaa mennä seurakunnan paimenen tai uskovan ystävän luokse saamaan synninpäästön. Raamattu ilmoittaa, että jokaiselle Jeesuksen nimessä ja veressä uudestisyntyneelle kristitylle on annettu taivaallisten avainten valta ,kuten opetuslapsillekin. Eli valta sitoa ja päästää syntejä ,ks. Joh. 20:22,23.
Herrassa vapauttavaa on myös rukoilla ystävän kanssa ja tunnustaa hänelle synnit. Uskon rukous pelastaa sairaan ja Herra antaa hänen nousta jälleen ,ja jos hän on syntejä tehnyt ,niin ne annetaan hänelle anteeksi, ks. Jaak. 5:13-16.
Itse tunnen aina että minulla on syntejä tunnollani jokainen päivä . Siksi viimeistään illalla ennen nukahtamista puhun Herralle asioistani ja tunnustan Hänelle sen synnin josta Pyhä Henki on puhunut ja saanut minut levottomaksi.
Sillä Pyhä Henki näyttää sinulle ja minulle ja koko maailmalle todeksi synnin ,vanhurskauden ja tuomion, ks. Joh. 16:8-11. Haluan pysyä väleissä Herran Hengen kanssa.
En kuitenkaan jokaisen ”pikkusyntini” takia lähde ravaamaan sinne ja tänne. Vaan ainoastaan silloin jos Pyhä Henki kehottaa menemään jonkun luokse ja sopimaan asioista.
Muuten minä luotan laupeuden Jumalan anteeksiantoon kun Jeesus sanoo: "Poikani, tyttäreni, ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".
Näin toimien Jumalan armo on kantanut ja vahvistanut minua Hengen lahjoittamassa vapaudessa jo vuosikausia.
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.nettilinja.fi/~mlahti2
Vastaukset 3
Vanhimmat
On toki hyvä että joka päivä pohdiskelee omia syntejään ja osoittaa rukouksessa tahtovansa niistä eroon, mutta ei sillä vielä taivaan avaimia saavuteta!
Ei omalla yrittämisellä saakaan syntejä anteeksi.
Kiitos sinulle elävien ja kuoleitten Herra että olet Jeesuksen nimessä antanut syntini anteeksi ja lahjoittanut ilon ,rauhan ja vapauden!!
Eikä se syntien anteeksisaaminenkaan ole elämän tarkoitus vaan tarkoitus olisi päästä eroon syntien tekemisestä, kuten tiedät. Ihmiselämän tarkoitus on siis tulla täydelliseksi niinkuin meidän Herrammekin on täydellinen. Ihmisen täytyy kasvaa henkisesti ihmiseksi, joka rakastaa ja vain rakastaa. Olkoot silmiemme edessä maailman ilkein ja rumin ihminen, meidän täytyy rakastaa häntä ja kyetäksemme vilpittömästi rakastamaan häntä, meidän täytyy nähdä hänet kuten Jeesus meidät näki: olentona jonka kovan ulkokuoren alla on itse Jumalan henki, jota ilman häntä ei olisi olemassakaan.
Kuten Tolstoi sanoi: Ihminen ei elä siksi, että se kuuluu hänen suunnitelmaansa, eikä hän elä siksi, että hän pitää itsestään huolta, vaan siksi koska hänessä on rakkautta. Ilman rakkautta yksikään lapsi ei kasvaisi eikä yksikään ihminen pysyisi hengissä.
Tie henkiseen tasapainoon, joka tuntee vain rakkauden, ei käy vain syntien tunnustamisen kautta, ei sokean uskon kautta. Se käy kovan henkisen työn kautta.
Ja tuskin saat minua uskomaan että olet vielä löytänyt ilon, rauhan ja vapauden. Et sinä silloin tänne kirjoittelisi, sinulla olisi parempaakin tekemistä :)
Paljon kultaakin arvokkaampi kirjavinkki:
Leo Tolstoi - Vuodenaikojen viisaus